14 luku

Apostoli kehoittaa uskossa vahvoja ja heikkoja kohtelemaan toisiansa rakkaudella; joka uskoo saavansa syödä kaikkea, älköön halveksiko sitä, joka ei kaikkea syö, ja heikko älköön vahvempaa tuomitko 1 – 4; samoin se, joka tekee erotuksen päiväin välillä, älköön tuomitko sitä, joka ei tee tämmöistä erotusta 5 – 12 Ei kukaan saa tuomita veljeään eikä myöskään olla hänelle loukkaukseksi 13 – 23.

1 Heikkouskoista hoivatkaa, rupeamatta väittelemään mielipiteistä.

1 Heikkouskoista hoivatkaa väittelemättä mielipiteistä.

1. Heikkouskoista korjatkaat, ei kamppausten riidoissa.

1. HEickouscoista corjatcat ja älkät omatundo pahoittaco.

1. SIte heicko vskosa coriatka/ ia elkette * pahoittaco Omatundo. (Sitä heikkouskoista korjatkaa/ ja älkäätte pahoittako omatuntoa.)

1. Τὸν δὲ ἀσθενοῦντα τῇ πίστει προσλαμβάνεσθε, μὴ εἰς διακρίσεις διαλογισμῶν.

1. τον δε ασθενουντα τη πιστει προσλαμβανεσθε μη εις διακρισεις διαλογισμων 1. ton de asthenoυnta te pistei proslamβanesthe me eis diakriseis dialogismon

1 But receive° the one who is weak in the faith, (yet) not *for the discernings of (his) reasonings.

1. Him that is weak in the faith receive ye, but not to doubtful disputations.

1. Den Schwachen im Glauben nehmet auf und verwirrt die Gewissen nicht.

1. AL enfermo en la fé recibídle, sin andar en contiendas de opiniones.

1 Немощного в вере принимайте без споров о мнениях.

2 Toinen uskoo saavansa syödä kaikkea, mutta toinen, joka on heikko, syö vihanneksia.

2 Toinen uskoo saavansa syödä kaikkea, mutta toinen, joka on heikko, syö vihanneksia.

2. Yksi kyllä uskoo saavansa kaikkinaista syödä, vaan heikko syö kaalia.

2. Yxi usco saawans caickinaista syödä waan heicko syö caalia.

2. Yxi vskopi/ ette hen machta caikinaista söödhe/ Waan se ioca heicko ombi/ hen söpi Caalia. (Yksi uskoopi/ että hän mahtaa kaikkinaista syödä/ Waan se joka heikko ompi/ hän syöpi kaalia.)

2. ὃς μὲν πιστεύει φαγεῖν πάντα, ὁ δὲ ἀσθενῶν λάχανα ἐσθίει.

2. ος μεν πιστευει φαγειν παντα ο δε ασθενων λαχανα εσθιει 2. os men pisteυei fagein panta o de asthenon lachana esthiei

2 One has faith to eat all things, but the one who is weak eats herbs.

2. For one believeth that he may eat all things: another, who is weak, eateth herbs.

2. Einer glaubt er möge allerlei essen; welcher aber schwach ist, der ißt Kraut.

2. Porque uno cree que se ha de comer de todas cosas: otro enfermo come legumbres.

2 Ибо иной уверен, что можно есть все, а немощный ест овощи.

3 Joka syö, älköön halveksiko sitä, joka ei syö; ja joka ei syö, älköön tuomitko sitä, joka syö, sillä Jumala on ottanut hänet hoivaansa.

3 Joka syö, älköön halveksiko sitä, joka ei syö, ja joka ei syö, älköön tuomitko sitä, joka syö, sillä Jumala on ottanut hänet hoivaansa.

3. Joka syö, älkään sitä katsoko ylön, joka ei syö; ja se, joka ei syö, älkään tuomitko sitä, joka syö; sillä Jumala on hänen ottanut vastaan.

3. Joca syö älkän sitä ylöncadzoco joca ei syö: ja se joca ei syö: älkän duomidco sitä cuin syö: sillä Jumala on händä corjannut.

3. Joca sööpi/ elken site ylencatzoco ioca ei söö. Ja se ioca ei söö/ elken site domitko ioca sööpi. Sille ette Jumala on henen yleskorianut. (Joka syöpi/ älkään sitä ylenkatsoko joka ei syö. Ja se joka ei syö/ älkään sitä tuomitko joka syöpi. Sillä että Jumala on hänen ylöskorjannut.)

3. ὁ ἐσθίων τὸν μὴ ἐσθίοντα μὴ ἐξουθενείτω, καὶ ὁ μὴ ἐσθίων τὸν ἐσθίοντα μὴ κρινέτω· ὁ Θεὸς γὰρ αὐτὸν προσελάβετο.

3. ο εσθιων τον μη εσθιοντα μη εξουθενειτω και ο μη εσθιων τον εσθιοντα μη κρινετω ο θεος γαρ αυτον προσελαβετο 3. o esthion ton me esthionta me eksoυtheneito kai o me esthion ton esthionta me krineto o theos gar aυton proselaβeto

3 Do not let the one who eats, scorn the one who does not eat; and do not let the one who does not eat, judge the one who eats; for* God himself (has) received him.

3. Let not him that eateth despise him that eateth not; and let not him which eateth not judge him that eateth: for God hath received him.

3. Welcher ißt, der verachte den nicht, der da nicht ißt; und welcher nicht ißt, der richte den nicht, der da ißt; denn Gott hat ihn aufgenommen.

3. El que come, no menosprecie al que no come; y el que no come, no juzgue al que come; porque Dios le ha recibido.

3 Кто ест, не уничижай того, кто не ест; и кто не ест, не осуждай того, кто ест, потому что Бог принял его.

4 Mikä sinä olet tuomitsemaan toisen palvelijaa? Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu; mutta hän on pysyvä pystyssä, sillä Herra on voimallinen hänet pystyssä pitämään.

4 Kuka sinä olet, joka tuomitset vieraan palvelijaa? Oman Herransa* edessä hän seisoo tai kaatuu. Mutta hän on pysyvä pystyssä, sillä Jumala on voimallinen pitämään hänet pystyssä.

4. Kuka sinä olet, joka toisen palveliaa tuomitse? Omalle isännällensä hän seisoo eli lankee. Mutta hän taidetaan ojentaa ylös; sillä Jumala on voimallinen häntä ojentamaan.

4. Cuca sinä olet joca toisen palweliata duomidzet? Omalle Isännällens hän seiso eli lange mutta kyllä hän taitan tuetta seisoman: sillä Jumala on wäkewä händä tukeman.

4. Cuca sine olet/ ioca domitzet yden toisen paluelia. Omalle Herralensa hen seiso eli langepi/ Mutta kylle hen taitan ylestuetta ette hen seisois/ Sille ette Jumala on kylle wekeue hende seisottamahan (Kuka sinä olet/ joka tuomitset yhden toisen palwelija. Omalle Herrallensa hän seisoo eli lankeaapi/ Mutta kyllä hän taitaa ylös tuettaa että hän seisoisi/ Sillä että Jumala on kyllä wäkewä häntä seisottaman.)

4. σὺ τίς εἶ ὁ κρίνων ἀλλότριον οἰκέτην; τῷ ἰδίῳ Κυρίῳ στήκει ἢ πίπτει· σταθήσεται δέ· δυνατὸς γάρ ἐστιν ὁ Θεὸς στῆσαι αὐτόν.

4. συ τις ει ο κρινων αλλοτριον οικετην τω ιδιω κυριω στηκει η πιπτει σταθησεται δε δυνατος γαρ εστιν ο θεος στησαι αυτον 4. sυ tis ei o krinon allotrion oiketen to idio kυrio stekei e piptei stathesetai de dυnatos gar estin o theos stesai aυton

4 Who are you who is judging another’s domestic (servant)? He stands or falls to his own lord. Now, he will be made to stand up; for* it is possible (for) God to stand him (up).

4. Who art thou that judgest another man's servant? to his own master he standeth or falleth. Yea, he shall be holden up: for God is able to make him stand.

4. Wer bist du, daß du einen fremden Knecht richtest? Er steht oder fällt seinem HERRN. Er mag aber wohl aufgerichtet werden; denn Gott kann ihn wohl aufrichten.

4. ¿Tú, quién eres, que juzgas el siervo ajeno? Para su señor está en pié, o cae; mas, se afirmará: que poderoso es Dios para afirmarle.

4 Кто ты, осуждающий чужого раба? Перед своим Господом стоит он, или падает. И будет восставлен, ибо силен Бог восставить его.

5 Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma.

5 Toinen pitää päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä. Kukin olkoon omassa mielessään täysin varma.

5. Yksi eroittaa yhden päivän toisesta, toinen pitää kaikki päivät yhtäläisenä: jokainen olkoon vahva mielessänsä.

5. Yxi eroitta yhden päiwän toisesta: toinen pitä caicki päiwät yhtäläisnä. Jocainen olcon wahwa mielesäns.

5. Se yxi eroitta ydhen peiuen toisesta/ Se toinen pite caiki peiuet ydhencaltaiset. Jocainen olcoon wijssi henen mielesens/ (Se yksi eroittaa yhden päiwän toisesta/ Se toinen pitää kaikki päiwät yhdenkaltaiset. Jokainen olkoon wissi hänen mielessänsä/)

5. ὃς μὲν κρίνει ἡμέραν παρ’ ἡμέραν, ὃς δὲ κρίνει πᾶσαν ἡμέραν. ἕκαστος ἐν τῷ ἰδίῳ νοῒ πληροφορείσθω.

5. ος μεν κρινει ημεραν παρ ημεραν ος δε κρινει πασαν ημεραν εκαστος εν τω ιδιω νοι πληροφορεισθω 5. os men krinei emeran par emeran os de krinei pasan emeran ekastos en to idio noi pleroforeistho

5 One indeed is judging a day beside (another) day; but one is judging every day (the same); let each one be fully assured in his own mind.

5. One man esteemeth one day above another: another esteemeth every day alike. Let every man be fully persuaded in his own mind.

5. Einer hält einen Tag vor dem andern; der andere aber hält alle Tage gleich. Ein jeglicher sei in seiner Meinung gewiß.

5. Uno juzga que hay diferencia entre día y día: otro juzga iguales todos los dias. Cada uno esté asegurado en su mismo ánimo.

5 Иной отличает день от дня, а другой судит о всяком дне равно . Всякий поступай по удостоверению своего ума.

6 Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; (ja joka ei ajattele tiettyä päivää, on Herran vuoksi ajattelematta). ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa.

6 Joka ajattelee tiettyä päivää, ajattelee Herran vuoksi (ja joka ei ajattele tiettyä päivää, on Herran vuoksi ajattelematta). Joka syö, syö Herran vuoksi, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, on Herran vuoksi syömättä ja kiittää Jumalaa.

6. Joka päivää tottelee, sen hän Herralle tekee; ja joka ei päivää tottele, se myös sen Herralle tekee. Joka syö, hän syö Herralle; sillä hän kiittää Jumalaa: ja joka ei syö, se ei syö Herralle, ja kiittää Jumalaa.

6. Joca päiwä tottele sen hän HERralle teke: ja joca ei päiwä tottele se myös sen HERralle teke. Joca syö hän syö HERralle sillä hän kijttä Jumalata: ja joca ei syö se ei syö HERralle ja kijttä Jumalata.

6. Joca peiue tottele/ sen he' Herralle tekepi. Ja ioca ei peiue tottele sen hen mös Herralle tekepi. Joca sööpi he' söpi Herralle/ sille ette hen Jumalata kijtte. Joca taas ei söö/ eipe hen Herralle söö ia kijtte Jumalata. (Joka päiwä tottelee/ sen hän Herralle tekeepi. Ja joka ei päiwä tottele sen hän myös Herralle tekeepi. Joka syöpi hän syöpi Herralle/ sillä että hän Jumalata kiittää. Joka taas ei syö/ eipä hän Herralle syö ja kiitä Jumalata.)

6. ὁ φρονῶν τὴν ἡμέραν Κυρίῳ φρονεῖ, καὶ ὁ μὴ φρονῶν τὴν ἡμέραν Κυρίῳ οὐ φρονεῖ. καὶ ὁ ἐσθίων Κυρίῳ ἐσθίει. εὐχαριστεῖ γὰρ τῷ Θεῷ· καὶ ὁ μὴ ἐσθίων Κυρίῳ οὐκ ἐσθίει, καὶ εὐχαριστεῖ τῷ Θεῷ.

6. ο φρονων την ημεραν κυριω φρονει και ο μη φρονων την ημεραν κυριω ου φρονει ο εσθιων κυριω εσθιει ευχαριστει γαρ τω θεω και ο μη εσθιων κυριω ουκ εσθιει και ευχαριστει τω θεω 6. o fronon ten emeran kυrio fronei kai o me fronon ten emeran kυrio oυ fronei o esthion kυrio esthiei eυcharistei gar to theo kai o me esthion kυrio oυk esthiei kai eυcharistei to theo

6 He who is mindful of the day, is mindful of it to the Lord; and he who is not mindful of the day, is not mindful of it to the Lord; and he who eats, eats to the Lord, for* he gives-thanks to God. And he who does not eat, he does not eat to the Lord, and gives-thanks to God.

6. He that regardeth the day, regardeth it unto the Lord; and he that regardeth not the day, to the Lord he doth not regard it. He that eateth, eateth to the Lord, for he giveth God thanks; and he that eateth not, to the Lord he eateth not, and giveth God thanks.

6. Welcher auf die Tage hält, der tut's dem HERRN; und welcher nichts darauf hält, der tut's auch dem HERRN. Welcher ißt, der ißt dem HERRN, denn er dankt Gott; welcher nicht ißt, der ißt dem HERRN nicht und dankt Gott.

6. El que hace caso del día, lo hace para el Señor; y el que no hace caso del día, para el Señor no lo hace. El que come, para el Señor come; porque da gracias a Dios; y el que no come, para el Señor no come, y da gracias a Dios.

6 Кто различает дни, для Господа различает; и кто не различает дней, для Господа не различает. Кто ест, для Господа ест, ибо благодарит Бога; и кто не ест, для Господа не ест, и благодарит Бога.

7 Sillä ei kukaan meistä elä itsellensä, eikä kukaan kuole itsellensä.

7 Sillä ei kukaan meistä elä itselleen, eikä kukaan kuole itselleen.

7. Sillä ei yksikään meistä itsellensä elä, eikä yksikään itsellensä kuole.

7. Sillä ei yxikän meistä idzellens elä eikä yxikän idzellens cuole.

7. Sille ettei yxiken meiste iszellens ele/ Ja eikengen itzellens coole. (Sillä ettei yksikään meistä itsellensä elä/ Ja ei kenkään itsellensä kuole.)

7. οὐδεὶς γὰρ ἡμῶν ἑαυτῷ ζῇ, καὶ οὐδεὶς ἑαυτῷ ἀποθνῄσκει·

7. ουδεις γαρ ημων εαυτω ζη και ουδεις εαυτω αποθνησκει 7. oυdeis gar emon eaυto ze kai oυdeis eaυto apothneskei

7 For* none of us is living to himself, and none dies to himself.

7. For none of us liveth to himself, and no man dieth to himself.

7. Denn unser keiner lebt sich selber, und keiner stirbt sich selber.

7. Porque ninguno de nosotros vive para sí; y ninguno muere para sí.

7 Ибо никто из нас не живет для себя, и никто не умирает для себя;

8 Jos me elämme, niin elämme Herralle, ja jos kuolemme, niin kuolemme Herralle. Sentähden, elimmepä tai kuolimme, niin me olemme Herran omat.

8 Jos näet elämme, elämme Herralle, ja jos kuolemme, kuolemme Herralle. Elämmepä siis tai kuolemme, olemme Herran omat.

8. Sillä jos me elämme niin me Herralle elämme; jos me kuolemme, niin me Herralle kuolemme. Sentähden joko me elämme tai kuolemme, niin me Herran omat olemme.

8. Jos me elämme nijn me HERralle elämme: jos me cuolemma nijn me HERralle cuolemma. Sentähden joco me elämme eli cuolemma nijn me HERran omat olemma.

8. Sille ios me eleme/ nin me eleme Herralle/ Jos me coolema nin me coolema Herralle. Senteden/ waicka me eleme eli colema/ nin me olema HERran omat/ (Sillä jos me elämme/ niin me elämme Herralle/ Jos me kuolemme niin me kuolemme Herralle. Sentähden/ waikka me elämme eli kuolemme/ niin me olemme Herran omat/)

8. ἐάν τε γὰρ ζῶμεν, τῷ Κυρίῳ ζῶμεν, ἐάν τε ἀποθνῄσκωμεν, τῷ Κυρίῳ ἀποθνῄσκομεν. ἐάν τε οὖν ζῶμεν ἐάν τε ἀποθνῄσκωμεν, τοῦ Κυρίου ἐσμέν.

8. εαν τε γαρ ζωμεν τω κυριω ζωμεν εαν τε αποθνησκωμεν τω κυριω αποθνησκομεν εαν τε ουν ζωμεν εαν τε αποθνησκωμεν του κυριου εσμεν 8. ean te gar zomen to kυrio zomen ean te apothneskomen to kυrio apothneskomen ean te oυn zomen ean te apothneskomen toυ kυrioυ esmen

8 For* (in) both, if we live, we live to the Lord; and if we die, we die to the Lord; therefore, (in) both, if we live or die, we are the Lord’s.

8. For whether we live, we live unto the Lord; and whether we die, we die unto the Lord: whether we live therefore, or die, we are the Lord's.

8. Leben wir, so leben wir dem HERRN; sterben wir, so sterben wir dem HERRN. Darum, wir leben oder sterben, so sind wir des HERRN.

8. Que si vivimos, para el Señor vivimos; y si morimos, para el Señor morimos. Así que, o que vivamos, o que muramos, del Señor somos.

8 а живем ли – для Господа живем; умираем ли – для Господа умираем: и потому, живем ли или умираем, - всегда Господни.

9 Sillä sitä varten Kristus kuoli (ja nousi ylös) ja heräsi eloon, että hän olisi sekä kuolleitten että elävien Herra.

9 Sillä sitä varten Kristus kuoli (ja nousi) ja virkosi* eloon, jotta Hän olisi sekä kuolleitten että elävien Herra.

9. Sillä sentähden on myös Kristus kuollut ja noussut ylös ja jälleen eläväksi tullut, että hän olis kuolleiden ja elävien Herra.

9. Sillä sentähden on myös Christus cuollut ja ylösnosnut ja jällens eläwäxi tullut että hän olis cuolluitten ja eläwitten HERra.

9. Sille sitewarten ombi Christus mös collut ia ylesnosnut/ ia iellens eleuexi tullut/ ette henen pite HERRAN oleman Coolluten ia Eleuein ylitze. (Sillä sitäwarten ompi Kristus myös kuollut ja ylösnoussut/ ja jällens eläwäksi tullut/ että hänen pitää HERRAN oleman kuolleitten ja eläwien ylitse.)

9. εἰς τοῦτο γὰρ Χριστὸς καὶ ἀπέθανε καὶ ἀνέστη καὶ ἔζησεν, ἵνα καὶ νεκρῶν καὶ ζώντων κυριεύσῃ.

9. εις τουτο γαρ χριστος και απεθανεν και ανεστη και ανεζησεν ινα και νεκρων και ζωντων κυριευση 9. eis toυto gar christos kai apethanen kai aneste kai anezesen ina kai nekron kai zonton kυrieυse

9 For* Christ both died and rose* up and lived *for this, in order that he might have lordship over both the dead and the living.

9. For to this end Christ both died, and rose, and revived, that he might be Lord both of the dead and living.

9. Denn dazu ist Christus auch gestorben und auferstanden und wieder lebendig geworden, daß er über Tote und Lebendige HERR sei.

9. Porque Cristo para esto murió, y resucitó, y volvió a vivir, para enseñorearse así de los muertos como de los que viven.

9 Ибо Христос для того и умер, и воскрес, и ожил, чтобы владычествовать и над мертвыми и над живыми.

10 Mutta sinä, minkätähden sinä tuomitset veljeäsi? Taikka sinä toinen, minkätähden sinä halveksit veljeäsi? Sillä kaikki meidät asetetaan (Kristuksen) Jumalan tuomioistuimen eteen.

10 Mutta sinä, miksi tuomitset veljeäsi? Tai sinä, miksi halveksit veljeäsi? Sillä kaikki me joudumme seisomaan Kristuksen* tuomioistuimen edessä.

10. Mutta miksi sinä veljes tuomitset? Eli miksi sinä veljes katsot ylön? sillä me asetetaan kaikki Kristuksen tuomio-istuimen eteen.

10. MUtta mixi sinä weljiäs duomidzet? Eli sinä mixis weljes ylöncadzot? sillä me asetetan caicki Christuxen duomioistuimen eteen nijncuin kirjoitettu on:

10. Mutta mixi sine domitzet sinun Welies? Eli mös sine toine' mixi sine ylencatzot Welies? Sille ette caiki me asetetan Christusen Domiostolin eten. (Mutta miksi sinä tuomitset sinun weljesi? Eli myös sinä toinen miksi sinä ylenkatsot weljesi? Sillä että kaikki me asetetaan Kristuksen tuomiotuolin eteen.)

10. Σὺ δὲ τί κρίνεις τὸν ἀδελφόν σου; ἢ καὶ σὺ τί ἐξουθενεῖς τὸν ἀδελφόν σου; πάντες γὰρ παραστησόμεθα τῷ βήματι τοῦ Χριστοῦ.

10. συ δε τι κρινεις τον αδελφον σου η και συ τι εξουθενεις τον αδελφον σου παντες γαρ παραστησομεθα τω βηματι του χριστου 10. sυ de ti krineis ton adelfon soυ e kai sυ ti eksoυtheneis ton adelfon soυ pantes gar parastesometha to βemati toυ christoυ

10 But you, why do you judge your brother? Or you also, why do you scorn your brother? For* we will all be standing-before the judicial-seat of Christ.

10. But why dost thou judge thy brother? or why dost thou set at nought thy brother? for we shall all stand before the judgment seat of Christ.

10. Du aber, was richtest du deinen Bruder? Oder, du anderer, was verachtest du deinen Bruder? Wir werden alle vor den Richtstuhl Christi dargestellt werden;

10. Mas tú ¿por qué juzgas a tu hermano? O tú también ¿por qué menosprecias a tu hermano? porque todos hemos de comparecer delante del tribunal de Cristo.

10 А ты что осуждаешь брата твоего? Или и ты, что унижаешь брата твоего? Все мы предстанем на суд Христов.

11 Sillä kirjoitettu on: "Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, minun edessäni pitää jokaisen polven notkistuman ja jokaisen kielen ylistämän Jumalaa".

11 On näet kirjoitettu: "Minä elän, sanoo Herra, niin että minun edessäni on jokainen polvi notkistuva ja jokainen kieli on ylistävä Jumalaa."

11. Sillä kirjoitettu on: niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, minua pitää kaikki polvet kumartaman, ja kaikki kielet pitää Jumalaa tunnustaman.

11. Nijn totta cuin minä elän sano HERra minua pitä caicki polwet cumartaman ja caicki kielet pitä Jumalan tunnustaman.

11. Ninquin kirioitettu ombi/ Nin totta quin mine olen (ma HERRA) minua pite caiki poluet cumartaman/ Ja caiki kielet pite Jumalan tunnustaman. (Niinkuin kirjoitettu ompi/ Niin totta kuin minä olen (ma HERRA) minua pitää kaikki polwet kumartaman/ Ja kaikki kielet pitää Jumalan tunnustaman.)

11. γέγραπται γάρ· ζῶ ἐγώ, λέγει Κύριος, ὅτι ἐμοὶ κάμψει πᾶν γόνυ, καὶ πᾶσα γλῶσσα ἐξομολογήσεται τῷ Θεῷ.

11. γεγραπται γαρ ζω εγω λεγει κυριος οτι εμοι καμψει παν γονυ και πασα γλωσσα εξομολογησεται τω θεω 11. gegraptai gar zo ego legei kυrios oti emoi kampsei pan gonυ kai pasa glossa eksomologesetai to theo

11 For* it has been written, ‘(As) I live, says the Lord, that every knee will bow to me, and every tongue will confess to God.’ {Isa 45:23}

11. For it is written, As I live, saith the Lord, every knee shall bow to me, and every tongue shall confess to God.

11. denn es steht geschrieben: "So wahr ich lebe, spricht der HERR, mir sollen alle Kniee gebeugt werden, und alle Zungen sollen Gott bekennen."

11. Pues escrito está: Vivo yo, dice el Señor, que a mí se doblará toda rodilla; y toda lengua confesará a Dios.

11 Ибо написано: живу Я, говорит Господь, предо Мною преклонится всякое колено, и всякий язык будет исповедывать Бога.

12 Niin on siis meidän jokaisen tehtävä Jumalalle tili itsestämme.

12 Niin on siis jokainen meistä tekevä Jumalalle tilin itsestään.

12. Sentähden jokaisen meistä pitää edestänsä Jumalalle luvun tekemän.

12. Sentähden jocaidzen meistä pitä edestäns Jumalalle lugun tekemän.

12. Nin sis iocainen meiste pite itzestens lughun Jumalalle tekemen. (Niin siis jokainen meistä pitää itsestänsä luwun Jumalalle tekemän.)

12. ἄρα οὖν ἕκαστος ἡμῶν περὶ ἑαυτοῦ λόγον δώσει τῷ Θεῷ.

12. αρα ουν εκαστος ημων περι εαυτου λογον δωσει τω θεω 12. ara oυn ekastos emon peri eaυtoυ logon dosei to theo

12 Therefore consequently*, each of us will be giving an account concerning himself to God.

12. So then every one of us shall give account of himself to God.

12. So wird nun ein jeglicher für sich selbst Gott Rechenschaft geben.

12. De manera que cada uno de nosotros dará a Dios razón de sí.

12 Итак каждый из нас за себя даст отчет Богу.

13 Älkäämme siis enää toisiamme tuomitko, vaan päättäkää pikemmin olla panematta veljenne eteen loukkauskiveä tai langetusta.

13 Älkäämme siis enää toisiamme tuomitko, vaan päättäkää pikemmin olla asettamatta veljellenne loukkauskiveä tai viettelystä.

13. Älkäämme siis tästedes toinen toistamme tuomitko, vaan tuomitkaat paremmin niin, ettei yksikään veljensä eteen pane loukkausta eli pahennusta.

13. Älkäm sijs tästedes toinen toistam duomitco waan duomitcam parammin nijn ettei yxikän weljens eteen pane louckausta eli pahennuxen tila.

13. Sen teden elkem me testedes toinen toistan domitko. Waan domitcam paramin nin ettei yxiken Weliens eten Louckausta pane eli Pahenoxen tila. (Sen tähden älkääm me tästedes toinen toistan tuomitko. Waan tuomitkaamme paremmin niin ettei yksikään weljensä eteen loukkausta pane eli pahennuksen tilaa.)

13. Μηκέτι οὖν ἀλλήλους κρίνωμεν, ἀλλὰ τοῦτο κρίνατε μᾶλλον, τὸ μὴ τιθέναι πρόσκομμα τῷ ἀδελφῷ ἢ σκάνδαλον.

13. μηκετι ουν αλληλους κρινωμεν αλλα τουτο κρινατε μαλλον το μη τιθεναι προσκομμα τω αδελφω η σκανδαλον 13. meketi oυn alleloυs krinomen alla toυto krinate mallon to me tithenai proskomma to adelfo e skandalon

13 Therefore we should no longer judge° one another, but rather judge this: (you are) not to place a stumbling block, or offense, in (the way of) the brother.

13. Let us not therefore judge one another any more: but judge this rather, that no man put a stumblingblock or an occasion to fall in his brother's way.

13. Darum lasset uns nicht mehr einer den andern richten; sondern das richtet vielmehr, daß niemand seinem Bruder einen Anstoß oder Ärgernis darstelle.

13. Así que, no juzguemos más los unos a los otros; mas ántes juzgád esto, que nadie ponga tropiezo al hermano, o ocasión de caer.

13 Не станем же более судитьдруг друга, а лучше судите о том, как бы не подавать брату случая к преткновению или соблазну.

14 Minä tiedän ja olen varma Herrassa Jeesuksessa, ettei mikään ole epäpyhää itsessään; vaan ainoastaan sille, joka pitää jotakin epäpyhänä, sille se on epäpyhää.

14 Tiedän ja olen varma Herrassa Jeesuksessa, ettei mikään ole itsessään epäpyhää; ainoastaan sille, joka pitää jotain epäpyhänä, sille se on epäpyhää.

14. Minä tiedän ja olen vahva Herrassa Jesuksessa, ettei mitään itsestänsä yhteistä ole, vaan joka jotakin yhteiseksi luulee, hänelle se on yhteinen.

14. MInä tosin tiedän ja olen wahwa HERras Jesuxes ettei mitän idzestäns yhteistä ole waan joca jotakin yhteisexi luule hänelle se on yhteinen.

14. Mine tosin tiedhen/ ia olen wissi Herras Iesusesa/ ettei miten ole itzestens Ychteinen/ Waan henelle/ ioca iotakin lwle ycteitzexi/ sille se ombi ychteinen. (Minä tosin tiedän/ ja olen wissi Herrassa Jesuksessa/ ettei mitään ole itsestänsä yhteinen/ Waan hänelle/ joka jotakin luulee yhteiseksi/ sille se ompi yhteinen.)

14. οἶδα καὶ πέπεισμαι ἐν Κυρίῳ Ἰησοῦ ὅτι οὐδὲν κοινὸν δι’ αὐτοῦ· εἰ μὴ τῷ λογιζομένῳ τι κοινὸν εἶναι, ἐκείνῳ κοινόν.

14. οιδα και πεπεισμαι εν κυριω ιησου οτι ουδεν κοινον δι εαυτου ει μη τω λογιζομενω τι κοινον ειναι εκεινω κοινον 14. oida kai pepeismai en kυrio iesoυ oti oυden koinon di eaυtoυ ei me to logizomeno ti koinon einai ekeino koinon

14 I know, and have confidence in the Lord Jesus, that nothing (is) desecrated through itself, except to the one who counts something to be desecrated, to that (one it is) desecrated.

14. I know, and am persuaded by the Lord Jesus, that there is nothing unclean of itself: but to him that esteemeth any thing to be unclean, to him it is unclean.

14. Ich weiß und bin gewiß in dem HERRN Jesus, daß nichts gemein ist an sich selbst; nur dem, der es rechnet für gemein, dem ist's gemein.

14. Yo sé, y estoy persuadido en el Señor Jesús, que nada hay de suyo inmundo; mas a aquel que piensa ser inmunda alguna cosa, a aquel le es inmunda.

14 Я знаю и уверен в Господе Иисусе, что нет ничего в себе самом нечистого; только почитающемучто-либо нечистым, тому нечисто.

15 Mutta jos veljesi tulee murheelliseksi ruokasi tähden, niin sinä et enää vaella rakkauden mukaan. Älä saata ruuallasi turmioon sitä, jonka edestä Kristus on kuollut.

15 Mutta jos veljesi tulee murheelliseksi ruokasi vuoksi, niin sinä et enää vaella rakkauden mukaan. Älä saata ruuallasi turmioon sitä, jonka puolesta Kristus on kuollut.

15. Mutta jos sinun veljes sinun ruastas surulliseksi tulee, niin et sinä enään vaella rakkaudessa. Älä sitä ruallas kadota, jonka tähden Kristus on kuollut.

15. Mutta jos sinun weljes sinun ruastas pahene nijn et sinä sijtte waella rackaudes. Älä sitä ruallas cadota jonga tähden Christus on cuollut.

15. Mutta ios sinun welies heirituxi tule sinun roas tedhen/ sijtte et sine waella sillen rackaudhen ielken. Ele hende roallas cadhota/ ionga tedhen Christus on cooleman kerssinyt. (Mutta jos sinun weljesi häirityksi tulee sinun ruokasi tähden/ sitten et sinä waella silleen rakkauden jälkeen. Älä häntä ruoallasi kadota/ jonka tähden Kristus on kuoleman kärsinyt.)

15. εἰ δὲ διὰ βρῶμα ὁ ἀδελφός σου λυπεῖται, οὐκέτι κατὰ ἀγάπην περιπατεῖς. μὴ τῷ βρώματί σου ἐκεῖνον ἀπόλλυε, ὑπὲρ οὗ Χριστὸς ἀπέθανε.

15. ει δε δια βρωμα ο αδελφος σου λυπειται ουκετι κατα αγαπην περιπατεις μη τω βρωματι σου εκεινον απολλυε υπερ ου χριστος απεθανεν 15. ei de dia βroma o adelfos soυ lυpeitai oυketi kata agapen peripateis me to βromati soυ ekeinon apollυe υper oυ christos apethanen

15 But if your brother is made sorrowful because of food, you are no longer walking according to love*. Do not destroy that (man), on behalf of whom Christ died, with your food.

15. But if thy brother be grieved with thy meat, now walkest thou not charitably. Destroy not him with thy meat, for whom Christ died.

15. So aber dein Bruder um deiner Speise willen betrübt wird, so wandelst du schon nicht nach der Liebe. Verderbe den nicht mit deiner Speise, um welches willen Christus gestorben ist.

15. Empero si por causa de tu comida tu hermano es contristado, ya no andas conforme a la caridad. No eches a perder con tu comida a aquel por el cual Cristo murió.

15 Если же за пищу огорчается брат твой, то ты уже не по любви поступаешь. Не губитвоею пищею того, за кого Христос умер.

16 Älkää siis antako sen hyvän, mikä teillä on, joutua herjattavaksi;

16 Älkää siis antako teidän hyvänne joutua herjattavaksi,

16. Sentähden sovittakaat niin, ettei teidän hyvyyttänne laitettaisi.

16. Sentähden sowittacat nijn ettei teidän hywyttän laitetais:

16. Senteden souittaca se nin/ Ettei teiden Hywuydhen laitetuxi tulis. (Sentähden sowittakaa se niin/ Ettei teidän hywyyden laitetuksi tulisi.)

16. μὴ βλασφημείσθω οὖν ὑμῶν τὸ ἀγαθόν.

16. μη βλασφημεισθω ουν υμων το αγαθον 16. me βlasfemeistho oυn υmon to agathon

16 Therefore do not let your° good thing be blasphemed;

16. Let not then your good be evil spoken of:

16. Darum schaffet, daß euer Schatz nicht verlästert werde.

16. Que no se hable mal, pues, de vuestro bien:

16 Да не хулится ваше доброе.

17 sillä ei Jumalan valtakunta ole syömistä ja juomista, vaan vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä.

17 Sillä Jumalan valtakunta ei ole syömistä ja juomista, vaan vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä.

17. Sillä ei Jumalan valtakunta ole ruoka ja juoma, mutta vanhurskaus, ja rauha, ja ilo Pyhässä Hengessä.

17. Sillä ei Jumalan waldacunda ole ruoca eli juoma mutta wanhurscaus rauha ja ilo Pyhäs Henges.

17. Sille ette Jumalan waldakunda ei ole Roca eli ioma/ Mutta wanhurskaus/ ia rauha ia ilo pyhes Henges. (Sillä että Jumalan waltakunta ei ole ruoka eli juoma/ Mutta wanhurskaus/ ja rauha ja ilo Pyhässä Hengessä.)

17. Οὐ γάρ ἐστιν ἡ βασιλεία τοῦ Θεοῦ βρῶσις καὶ πόσις, ἀλλὰ δικαιοσύνη καὶ εἰρήνη καὶ χαρὰ ἐν Πνεύματι ἁγίῳ·

17. ου γαρ εστιν η βασιλεια του θεου βρωσις και ποσις αλλα δικαιοσυνη και ειρηνη και χαρα εν πνευματι αγιω 17. oυ gar estin e βasileia toυ theoυ βrosis kai posis alla dikaiosυne kai eirene kai chara en pneυmati agio

17 for* the kingdom of God is not (about) food and drink, but righteousness and peace and joy in (the) Holy Spirit.

17. For the kingdom of God is not meat and drink; but righteousness, and peace, and joy in the Holy Ghost.

17. Denn das Reich Gottes ist nicht Essen und Trinken, sondern Gerechtigkeit und Friede und Freude in dem heiligen Geiste.

17. Porque el reino de Dios no es comida ni bebida; sino justicia, y paz, y gozo en el Espíritu Santo.

17 Ибо Царствие Божие не пища и питие, но праведность и мир и радость во Святом Духе.

18 Joka tässä kohden palvelee Kristusta, se on Jumalalle otollinen ja ihmisille kelvollinen.

18 Joka siis tässä suhteessa palvelee Kristusta, se on Jumalalle sovelias ja ihmisille otollinen.

18. Sillä joka niissä Kristusta palvelee, hän on Jumalalle otollinen ja ihmisille kelvollinen.

18. Joca nijsä Christusta palwele hän on Jumalalle otollinen ja ihmisille kelwollinen.

18. Joca nijsse Christusta paluele/ hen ombi Jumalan otolinen/ ia Inhimisten keluolinen. (Joka niissä Kristusta palwelee/ hän ompi Jumalan otollinen/ ja ihmisten kelwollinen.)

18. ὁ γὰρ ἐν τούτοις δουλεύων τῷ Χριστῷ εὐάρεστος τῷ Θεῷ καὶ δόκιμος τοῖς ἀνθρώποις.

18. ο γαρ εν τουτοις δουλευων τω χριστω ευαρεστος τω θεω και δοκιμος τοις ανθρωποις 18. o gar en toυtois doυleυon to christo eυarestos to theo kai dokimos tois anthropois

18 For* the one who is serving* Christ in these things is well pleasing to God and approved by men.

18. For he that in these things serveth Christ is acceptable to God, and approved of men.

18. Wer darin Christo dient, der ist Gott gefällig und den Menschen wert.

18. Porque el que en esto sirve a Cristo, agrada a Dios, y es acepto a los hombres.

18 Кто сим служит Христу, тот угоден Богу и достоин одобрения от людей.

19 Niin tavoitelkaamme siis sitä, mikä edistää rauhaa ja keskinäistä rakentumistamme.

19 Niin tavoitelkaamme siis sitä, mikä saa aikaan rauhaa ja keskinäistä rakentumista.

19. Sentähden noudattakaamme niitä, mitkä rauhaan sopivat, ja sitä, mikä keskenämme parannukseksi tulee.

19. Sentähden noudattacam sitä cuin rauhan sopi ja sitä cuin cullengin parannuxexi tule: älä ruan tähden Jumalan työtä turmele.

19. Senteden noudattakam site quin rauhaan sopipi/ ia site quin keskenens Paranoxexi tule/ Ele roan teden Jumalan töte turmele. (Sentähden noudattakaamme sitä kuin rauhaan sopiipi/ ja sitä kuin keskenänsä parannukseksi tulee/ Älä ruoan tähden Jumalan työtä turmele.)

19. ἄρα οὖν τὰ τῆς εἰρήνης διώκωμεν καὶ τὰ τῆς οἰκοδομῆς τῆς εἰς ἀλλήλους.

19. αρα ουν τα της ειρηνης διωκωμεν και τα της οικοδομης της εις αλληλους 19. ara oυn ta tes eirenes diokomen kai ta tes oikodomes tes eis alleloυs

19 Therefore consequently*, we may pursue the things of peace, and the things from the building up of those *for one another.

19. Let us therefore follow after the things which make for peace, and things wherewith one may edify another.

19. Darum laßt uns dem nachstreben, was zum Frieden dient und was zur Besserung untereinander dient.

19. Sigamos pues lo que hace a la paz, y a la edificación de los unos a los otros.

19 Итак будем искать того, что служит к миру и ко взаимному назиданию.

20 Älä ruuan tähden turmele Jumalan työtä. Kaikki tosin on puhdasta, mutta sille ihmiselle, joka syö tuntoansa loukaten, se on pahaa.

20 Älä ruuan vuoksi turmele Jumalan työtä. Kaikki tosin on puhdasta, mutta sille ihmiselle, joka syö * loukkaukseksi joutuen*, se on pahaa.

20. Älä ruan tähden Jumalan työtä turmele. Kaikki tosin ovat puhtaat; vaan sille ihmiselle on se paha, joka syö omantuntonsa pahennuksen kanssa.

20. Caicki tosin owat puhtat waan ei se sille ole hywä joca syö omantundons pahennuxen cansa.

20. Caiki tosin cappalet ouat puchtaat/ Waan ei se ole henelle hyue/ ioca sööpi henen Omantu'nons pahanoxen cansa. (Kaikki tosin kappaleet owat puhtaat/ Waan ei se ole hänelle hywä/ joka syöpi hänen omantuntonsa parannuksen kanssa.)

20. μὴ ἕνεκεν βρώματος κατάλυε τὸ ἔργον τοῦ Θεοῦ. πάντα μὲν καθαρά, ἀλλὰ κακὸν τῷ ἀνθρώπῳ τῷ διὰ προσκόμματος ἐσθίοντι.

20. μη ενεκεν βρωματος καταλυε το εργον του θεου παντα μεν καθαρα αλλα κακον τω ανθρωπω τω δια προσκομματος εσθιοντι 20. me eneken βromatos katalυe to ergon toυ theoυ panta men kathara alla kakon to anthropo to dia proskommatos esthionti

20 Do not tear-down the work of God because of food. All things indeed (are) clean, but (it is) evil to the man who eats through a stumbling block.

20. For meat destroy not the work of God. All things indeed are pure; but it is evil for that man who eateth with offence.

20. Verstöre nicht um der Speise willen Gottes Werk. Es ist zwar alles rein; aber es ist nicht gut dem, der es ißt mit einem Anstoß seines Gewissens.

20. No destruyas la obra de Dios por causa de la comida. Todas las cosas a la verdad son limpias; mas malo es para el hombre que come con ofensa.

20 Ради пищи не разрушай дела Божия. Все чисто, но худо человеку, который ест на соблазн.

21 Hyvä on olla lihaa syömättä ja viiniä juomatta ja karttaa sitä, mistä veljesi loukkaantuu tai joutuu lankeemukseen tai heikoksi tulee.

21 Hyvä on olla lihaa syömättä ja viiniä juomatta ja karttaa sitä, mistä veljesi loukkaantuu tai missä hän lankeaa tai on heikko.

21. Se on hyvä, ettet lihaa söisi etkä viinaa joisi eli jotakin, josta veljes loukkaantuu, taikka pahenee, elikkä heikoksi tulee.

21. Se on paljo parambi ettes ensingän liha söis etkä wijna jois eli jotakin josta weljes louckandu taicka pahene elickä heicoxi tule.

21. Se ombi palio parambi/ ettet sine ensingen Liha söisi/ eike wina ioisi/ eli iotaki/ iosta sinun Welies louckapi/ eli pahoitetan/ taicka heickounde. (Se ompi paljon parempi/ ettet sinä ensinkään lihaa söisi/ eikä wiinaa joisi/ eli jotakin/ josta sinun weljesi loukkaapi/ eli pahoitetaan/ taikka heikontuu.)

21. καλὸν τὸ μὴ φαγεῖν κρέα μηδὲ πιεῖν οἶνον μηδὲ ἐν ᾧ ὁ ἀδελφός σου προσκόπτει ἢ σκανδαλίζεται ἢ ἀσθενεῖ.

21. καλον το μη φαγειν κρεα μηδε πιειν οινον μηδε εν ω ο αδελφος σου προσκοπτει η σκανδαλιζεται η ασθενει 21. kalon to me fagein krea mede piein oinon mede en o o adelfos soυ proskoptei e skandalizetai e asthenei

21 (It is) good not to eat meats, nor to drink wine, nor (anything) in which your brother stumbles or is offended or is weak.

21. It is good neither to eat flesh, nor to drink wine, nor any thing whereby thy brother stumbleth, or is offended, or is made weak.

21. Es ist besser, du essest kein Fleisch und trinkest keinen Wein und tust nichts, daran sich dein Bruder stößt oder ärgert oder schwach wird.

21. Bueno es no comer carne, ni beber vino, ni nada en que tu hermano tropiece, o se ofenda, o se enflaquezca.

21 Лучше не есть мяса, не пить вина и не делать ничего такого , отчего брат твой претыкается, или соблазняется, или изнемогает.

22 Pidä sinä itselläsi Jumalan edessä se usko, mikä sinulla on. Onnellinen on se, joka ei tuomitse itseään siitä, minkä hän oikeaksi havaitsee;

22 *Onko sinulla usko? Pidä se itselläsi Jumalan edessä. * Onnellinen se, joka ei tuomitse itseään siitä, minkä katsoo oikeaksi.

22. Jos sinulla on usko, niin pidä se itsessäs Jumalan edessä. Autuas on, joka ei tee itsellensä omaatuntoa niissä, mitkä hän koettelee.

22. Jos sinulla on usco nijn pidä se idzesäs Jumalan edes. Autuas on joca ei tee idzellens omatundo nijsä cuin hän coettele.

22. Jos sinulle ombi vsko? Nin pidhe se itzeses Jumalan edes. Autuas ombi se ioca ei teghe itzellens Omatu'do/ nijsse iotca hen etens ottapi. (Jos sinulla ompi usko? Niin pidä se itsessäsi Jumalan edessä. Autuas ompi se joka ei tee itsellensä omatuntoa/ niissä jotka hän eteensä ottaapi.)

22. σὺ πίστιν ἔχεις; κατὰ σεαυτὸν ἔχε ἐνώπιον τοῦ Θεοῦ. μακάριος ὁ μὴ κρίνων ἑαυτὸν ἐν ᾧ δοκιμάζει.

22. συ πιστιν εχεις κατα σαυτον εχε ενωπιον του θεου μακαριος ο μη κρινων εαυτον εν ω δοκιμαζει 22. sυ pistin echeis kata saυton eche enopion toυ theoυ makarios o me krinon eaυton en o dokimazei

22 Do you have faith? Have it to yourself in God’s sight! The fortunate one is not judging himself in what he is approving.

22. Hast thou faith? have it to thyself before God. Happy is he that condemneth not himself in that thing which he alloweth.

22. Hast du den Glauben, so habe ihn bei dir selbst vor Gott. Selig ist, der sich selbst kein Gewissen macht in dem, was er annimmt.

22. ¿Tu, tienes fé? Ténla contigo delante de Dios. Bienaventurado el que no se condena a sí mismo con lo que aprueba.

22 Ты имеешь веру? имей ее сам в себе, пред Богом. Блажен, кто не осуждает себя в том, что избирает.

23 mutta joka epäröi ja kuitenkin syö, on tuomittu, koska se ei tapahdu uskosta; sillä kaikki, mikä ei ole uskosta, on syntiä.

23 Mutta joka epäröi, on tuomittu, jos syö, koska syöminen ei perustu uskoon. Sillä kaikki, mikä ei perustu uskoon, on syntiä.

23. Mutta joka siitä epäilee ja kuitenkin syö, se on kadotettu; sillä ei hän syönyt uskossa, mutta kaikki, mikä ei uskosta ole, se on synti.

23. Mutta joca sijtä epäile ja cuitengin syö se on cadotettu: sillä ei hän syönyt uscosa: ja caicki cuin ei uscosta ole se on syndi.

23. Mutta ioca sen ylitze epeile/ ia quitengin sööpi/ se on cadhotettu. Sille ettei hen söönyt * Uskosta. Sille caiki mite ei Uskosta ole/ se o'bi syndi. (Mutta joka sen ylitse epäilee/ ja kuitenkin syöpi/ se on kadotettu. Sillä ettei hän syönyt uskosta. Sillä kaikki mitä ei uskosta ole/ se ompi synti.)

23. ὁ δὲ διακρινόμενος ἐὰν φάγῃ κατακέκριται, ὅτι οὐκ ἐκ πίστεως· πᾶν δὲ ὃ οὐκ ἐκ πίστεως, ἁμαρτία ἐστίν.

23. ο δε διακρινομενος εαν φαγη κατακεκριται οτι ουκ εκ πιστεως παν δε ο ουκ εκ πιστεως αμαρτια εστιν 23. o de diakrinomenos ean fage katakekritai oti oυk ek pisteos pan de o oυk ek pisteos amartia estin

23 But he who is doubting has been condemned if he eats, because (he does) not (eat) out of faith, and everything which is not from faith is sin.

23. And he that doubteth is damned if he eat, because he eateth not of faith: for whatsoever is not of faith is sin.

23. Wer aber darüber zweifelt, und ißt doch, der ist verdammt; denn es geht nicht aus dem Glauben. Was aber nicht aus dem Glauben geht, das ist Sünde.

23. Mas el que duda, si comiere, es condenado, porque no comió con fé; y todo lo que no es de fé, es pecado.

23 А сомневающийся, если ест, осуждается, потому что не по вере; а все, что не по вере, грех.