7 luku

Kristuksen omat ovat hänen kuolemansa kautta vapautetut laista 1 – 6 Lain kautta paljastuu ihmiselle synnin valta 7 – 13, hänessä syntyy taistelu mielen lain ja synnin lain välillä, mutta synnin laista ja vallasta hän ei omin voimin pääse voitolle 14 – 23, vaan hänen täytyy turvautua Kristukseen 24, 25.

1 Vai ettekö tiedä, veljet — minä puhun lain tunteville — että laki vallitsee ihmistä, niin kauan kuin hän elää?

1 Vai ettekö tiedä, veljet — puhun näet lain tunteville — että laki vallitsee ihmistä niin kauan kuin hän elää?

1. Ettekö te tiedä, rakkaat veljet, (sillä minä puhun lain taitaville) että laki vallitsee ihmistä niinkauvan kuin hän elää?

1. ETtekö te tiedä rackat weljet ( minä puhun Lain taitawille ) että Laki wallidze ihmistä nijncauwan cuin hän elä?

1. EIkö te tiedhe/ rackat weliet (Sille mine puhu' Lain taitauain tyge) Ette Laki se wallitzepi Inhimisen ylitze/ nincauuan quin hen ele? (Eikö te tiedä/ rakkaat weljet (Sillä minä puhun lain taitawain tykö) Että laki se wallitseepi ihmisen ylitse/ niin kauan kuin hän elää?)

1. Ἢ ἀγνοεῖτε, ἀδελφοί· γινώσκουσι γὰρ νόμον λαλῶ· ὅτι ὁ νόμος κυριεύει τοῦ ἀνθρώπου ἐφ’ ὅσον χρόνον ζῇ;

1. η αγνοειτε αδελφοι γινωσκουσιν γαρ νομον λαλω οτι ο νομος κυριευει του ανθρωπου εφ οσον χρονον ζη 1. e agnoeite adelfoi ginoskoυsin gar nomon lalo oti o nomos kυrieυei toυ anthropoυ ef oson chronon ze

1 Or are you° ignorant, brethren (for* I am speaking to men who know (the) law), that the law has lordship over a man inasmuch time as he is living?

1. Know ye not, brethren, (for I speak to them that know the law,) how that the law hath dominion over a man as long as he liveth?

1. Wisset ihr nicht, liebe Brüder (denn ich rede mit solchen, die das Gesetz wissen), daß das Gesetz herrscht über den Menschen solange er lebt?

1. ¿O IGNORÁIS, hermanos, (pues hablo con los que saben la ley,) que la ley solamente se enseñoréa del hombre entre tanto que vive?

1 Разве вы не знаете, братия(ибо говорю знающим закон), что закон имеет власть над человеком, пока он жив?

2 Niinpä sitoo laki naidun vaimon hänen elossa olevaan mieheensä; mutta jos mies kuolee, on vaimo irti tästä miehen laista.

2 Laki sitoo siis naidun vaimon hänen elossa olevaan mieheensä. Mutta jos mies kuolee, vaimo* on irti miehen laista.

2. Sillä vaimo, joka miehen hallussa on, niinkauvan kuin mies elää, on häneen lailla sidottu, mutta jos mies kuolee, niin hän on miehen laista vapaa.

2. Sillä waimo joca miehen hallus on nijncauwan cuin mies elä nijn on hän häneen Lailla sidottu: mutta jos mies cuole nijn hän on miehen Laista wapa.

2. Sille yxi waimo ioca Miehen hallusa ombi/ nincauuan quin Mies ele/ hen on henehen sidhottu Lain cansa. Mutta ios Mies coole/ nin se on wapah sijte Miehen Laista. (Sillä yksi waimo joka miehen hallussa ompi/ niinkauan kuin mies elää/ hän on hänehen sidottu lain kanssa. Mutta jos mies kuolee/ niin se on wapaa siitä miehen laista.)

2. ἡ γὰρ ὕπανδρος γυνὴ τῷ ζῶντι ἀνδρὶ δέδεται νόμῳ· ἐὰν δὲ ἀποθάνῃ ὁ ἀνήρ, κατήργηται ἀπὸ τοῦ νόμου τοῦ ἀνδρός.

2. η γαρ υπανδρος γυνη τω ζωντι ανδρι δεδεται νομω εαν δε αποθανη ο ανηρ κατηργηται απο του νομου του ανδρος 2. e gar υpandros gυne to zonti andri dedetai nomo ean de apothane o aner katergetai apo toυ nomoυ toυ andros

2 For* the woman in wedlock has been bound by (the) law to the living husband, but if the husband dies, she has been done-away-with {i.e.: discharged} from the law of the husband.

2. For the woman which hath an husband is bound by the law to her husband so long as he liveth; but if the husband be dead, she is loosed from the law of her husband.

2. Denn ein Weib, das unter dem Manne ist, ist an ihn gebunden durch das Gesetz, solange der Mann lebt; so aber der Mann stirbt, so ist sie los vom Gesetz, das den Mann betrifft.

2. Porque la mujer que está sujeta a marido, mientras él vive, está ligada a su marido por la ley; mas muerto el marido, ella está libre de la ley del marido.

2 Замужняя женщина привязана законом к живому мужу; аесли умрет муж, она освобождается от закона замужества.

3 Sentähden hän saa avionrikkojan nimen, jos miehensä eläessä antautuu toiselle miehelle; mutta jos mies kuolee, on hän vapaa siitä laista, niin ettei hän ole avionrikkoja, jos menee toiselle miehelle.

3 Niinpä hän siis saa avionrikkojan nimen, jos miehensä eläessä menee toiselle miehelle. Mutta jos mies kuolee, hän on vapaa siitä laista, niin ettei ole avionrikkoja mennessään toiselle miehelle.

3. Sentähden jos hän toisen miehen kanssa on miehensä eläissä, niin hän huoraksi kutsutaan; mutta jos mies kuolee, niin hän on laista vapaa, ettei hän huoraksi tule, jos hän toisen miehen kanssa on.

3. Waan jos hän toiseen mieheen secaundu miehens eläis nijn hän huoraxi cudzutan. Mutta jos mies cuole nijn hän on Laista wapa ettei hän huoraxi tule jos hän toiseen mieheen secaundu.

3. Waan ios hen toisehe' Mieheen secaunde/ henen Miehense eleise/ nin hen Hooraxi cutzutan. Mutta ios Mies coolepi/ nin he' on wapah Laista/ ettei hen Hoora ole/ ios hen secaunde toisehen Miehen. (Waan jos hän toisehen mieheen sekaantuu/ hänen miehensä eläissä/ niin hän huoraksi kutsutaan. Mutta jos mies kuoleepi/ niin hän on wapaa laista/ ettei hän huora ole/ jos hän sekaantuu toisehen mieheen.)

3. ἄρα οὖν ζῶντος τοῦ ἀνδρὸς μοιχαλὶς χρηματίσει ἐὰν γένηται ἀνδρὶ ἑτέρῳ· ἐὰν δὲ ἀποθάνῃ ὁ ἀνήρ, ἐλευθέρα ἐστὶν ἀπὸ τοῦ νόμου, τοῦ μὴ εἶναι αὐτὴν μοιχαλίδα γενομένην ἀνδρὶ ἑτέρῳ·

3. αρα ουν ζωντος του ανδρος μοιχαλις χρηματισει εαν γενηται ανδρι ετερω εαν δε αποθανη ο ανηρ ελευθερα εστιν απο του νομου του μη ειναι αυτην μοιχαλιδα γενομενην ανδρι ετερω 3. ara oυn zontos toυ andros moichalis chrematisei ean genetai andri etero ean de apothane o aner eleυthera estin apo toυ nomoυ toυ me einai aυten moichalida genomenen andri etero

3 Therefore consequently*, (if) the husband (is) living, if she becomes (joined) to a different man, she will be divinely-called, an adulteress. But if the husband dies, she is free from the law, she is not an adulteress, (even) if she had become (joined) to a different man.

3. So then if, while her husband liveth, she be married to another man, she shall be called an adulteress: but if her husband be dead, she is free from that law; so that she is no adulteress, though she be married to another man.

3. Wo sie nun eines andern Mannes wird, solange der Mann lebt, wird sie eine Ehebrecherin geheißen; so aber der Mann stirbt, ist sie frei vom Gesetz, daß sie nicht eine Ehebrecherin ist, wo sie eines andern Mannes wird.

3. Así que viviendo el marido se llamará adúltera, si fuere de otro varón; mas si su marido hubiese muerto, está libre de la ley, de tal manera que no será adúltera, si fuere de otro marido.

3 Посему, если при живом муже выйдет за другого, называется прелюбодейцею; если же умрет муж, она свободна от закона, и не будет прелюбодейцею, выйдя за другого мужа.

4 Niin, veljeni, teidätkin on kuoletettu laista Kristuksen ruumiin kautta, tullaksenne toisen omiksi, hänen, joka on kuolleista herätetty, että me kantaisimme hedelmää Jumalalle.

4 Niin on teidätkin, veljeni, kuoletettu lain suhteen Kristuksen ruumiin perusteella tullaksemme toisen omiksi, Hänen, joka on kuolleista herätetty, jotta kantaisimme hedelmää Jumalalle.

4. Niin olette te myös, minun veljeni, laille kuoletetut Kristuksen ruumiin kautta, että teidän pitää toisen kanssa oleman, joka on noussut kuolleista, että me Jumalalle hedelmän kantaisimme.

4. Nijn oletta te myös minun weljeni Lailla cuoletetut Christuxen Ruumin cautta että teidän pitä toiseen secaunduman nimittäin sijhen joca on ylösnosnut cuolluista että me Jumalalle hedelmöidzisim.

4. Nin oletta Te mös/ minun Welieni * Laista coletetudh/ Christusen Rumin cautta/ ette teiden pite secaundeman toisehe'/ nimitten sihen/ ioca Coolleista on Ylesnosnut/ senpäle/ ette me Jumalalle Hedhelmeitzisim. (Niin olette te myös/ minun weljeni laista kuoletetut/ Kristuksen ruumiin kautta/ että teidän pitää sekaantuman toisehen/ nimittäin siihen/ joka kuolleista on ylös noussut/ sen päälle/ että me Jumalalle hedelmäitsisimme.)

4. ὥστε, ἀδελφοί μου, καὶ ὑμεῖς ἐθανατώθητε τῷ νόμῳ διὰ τοῦ σώματος τοῦ Χριστοῦ εἰς τὸ γενέσθαι ὑμᾶς ἑτέρῳ, τῷ ἐκ νεκρῶν ἐγερθέντι, ἵνα καρποφορήσωμεν τῷ Θεῷ.

4. ωστε αδελφοι μου και υμεις εθανατωθητε τω νομω δια του σωματος του χριστου εις το γενεσθαι υμας ετερω τω εκ νεκρων εγερθεντι ινα καρποφορησωμεν τω θεω 4. oste adelfoi moυ kai υmeis ethanatothete to nomo dia toυ somatos toυ christoυ eis to genesthai υmas etero to ek nekron egerthenti ina karpoforesomen to theo

4 So-then my brethren, you° were also slain to the law through the body of Christ; *that* you° should become (joined) to a different (one), (that is) to the one who was raised (up) from the dead, in order that we might bear-fruit to God.

4. Wherefore, my brethren, ye also are become dead to the law by the body of Christ; that ye should be married to another, even to him who is raised from the dead, that we should bring forth fruit unto God.

4. Also seid auch ihr, meine Brüder, getötet dem Gesetz durch den Leib Christi, daß ihr eines andern seid, nämlich des, der von den Toten auferweckt ist, auf daß wir Gott Frucht bringen.

4. Así también vosotros, hermanos míos, estáis muertos a la ley por el cuerpo de Cristo, para que seais de otro esposo, es a saber, del que resucitó de los muertos, para que llevemos fruto a Dios.

4 Так и вы, братия мои, умерли для закона телом Христовым, чтобы принадлежать другому, Воскресшему из мертвых,да приносим плод Богу.

5 Sillä kun olimme lihan vallassa, niin synnin himot, jotka laki herättää, vaikuttivat meidän jäsenissämme, niin että me kannoimme hedelmää kuolemalle,

5 Sillä kun olimme lihan vallassa, niin syntien himot, jotka laki herätti, vaikuttivat jäsenissämme niin että kannoimme hedelmää kuolemalle.

5. Sillä kuin me lihassa olimme, niin ne syntein himot, jotka lain kautta olivat meidän jäsenissämme, vaikuttivat kuolemalle hedelmää saattamaan.

5. Sillä cosca me Lihas olimma nijn ne syndiset himot ( jotca Lain cautta kehoitit heidäns ) olit meidän jäsenisäm wäkewät cuolemalle hedelmöidzemän.

5. Sille coska me olima Lihassa/ nin ne synniset Himot (iotca Lain cautta heide's yleskihoitit) olit wekeuet meiden Jesenise/ Colemalle hedhelmeitzemen. (Sillä koska me olimme lihassa/ niin ne syntiset himot (jotka lain kautta heidäns ylöskiihoitit) olit wäkewät meidän jäsenissä/ kuolemalle hedelmäitsemän.)

5. ὅτε γὰρ ἦμεν ἐν τῇ σαρκί, τὰ παθήματα τῶν ἁμαρτιῶν τὰ διὰ τοῦ νόμου ἐνηργεῖτο ἐν τοῖς μέλεσιν ἡμῶν εἰς τὸ καρποφορῆσαι τῷ θανάτῳ·

5. οτε γαρ ημεν εν τη σαρκι τα παθηματα των αμαρτιων τα δια του νομου ενηργειτο εν τοις μελεσιν ημων εις το καρποφορησαι τω θανατω 5. ote gar emen en te sarki ta pathemata ton amartion ta dia toυ nomoυ energeito en tois melesin emon eis to karpoforesai to thanato

5 For* when we were in the flesh, the sinful passions which were through the law, was working in our members, *that* they might bear-fruit to death.

5. For when we were in the flesh, the motions of sins, which were by the law, did work in our members to bring forth fruit unto death.

5. Denn da wir im Fleisch waren, da waren die sündigen Lüste, welche durchs Gesetz sich erregten, kräftig in unsern Gliedern, dem Tode Frucht zu bringen.

5. Porque mientras estábamos en la carne, los afectos del pecado que eran por la ley, obraban en nuestros miembros para llevar fruto a la muerte:

5 Ибо, когда мы жили по плоти, тогда страсти греховные, обнаруживаемые законом, действовали в членах наших, чтобы приносить плод смерти;

6 mutta nyt me olemme irti laista ja kuolleet pois siitä, mikä meidät piti vankeina, niin että me palvelemme Jumalaa Hengen uudessa tilassa emmekä kirjaimen vanhassa.

6 Mutta nyt olemme irti laista ja olemme kuolleet sille, mikä piti meitä vankina*, niin että palvelemme Jumalaa Hengen uudessa tilassa emmekä kirjaimen vanhassa.

6. Mutta nyt me olemme laista vapahdetut ja hänelle kuolleet, jossa me pidettiin kiinni: että me palvelisimme hengen uudistuksessa ja ei puustavin vanhuudessa.

6. Mutta nyt me olemma Laista wapahdetut ja hänestä cuollet joca meitä fangina piti nijn että meidän pitä palweleman Hengen vdes menos ja ei wanhas bookstawin menos.

6. Mutta nyt me olema wapadhetut Laista/ ia heneste poiskoolluet/ ioca meite fangina piti/ Nin ette meiden pite paluelema'/ Henge' wdesa menossa/ ia ei sijnä wa'has Bockstauin menossa. (Mutta nyt me olemme wapahdetut laista/ ja hänestä pois kuolleet/ joka meitä wankina piti/ Niin että meidän pitää palweleman/ Hengen uudessa menossa/ ja ei siinä wanhas bokstaawin menossa.)

6. νυνὶ δὲ κατηργήθημεν ἀπὸ τοῦ νόμου, ἀποθανόντες ἐν ᾧ κατειχόμεθα, ὥστε δουλεύειν ἡμᾶς ἐν καινότητι πνεύματος καὶ οὐ παλαιότητι γράμματος.

6. νυνι δε κατηργηθημεν απο του νομου {VAR1: αποθανοντες } {VAR2: αποθανοντος } εν ω κατειχομεθα ωστε δουλευειν ημας εν καινοτητι πνευματος και ου παλαιοτητι γραμματος 6. nυni de katergethemen apo toυ nomoυ {VAR1: apothanontes } {VAR2: apothanontos } en o kateichometha oste doυleυein emas en kainoteti pneυmatos kai oυ palaioteti grammatos

6 But now we have been done-away-with {i.e.: discharged} from the law, having died in what we were being held; so-that (we are) to serve* in newness of (the) spirit and not in oldness of (the) writing.

6. But now we are delivered from the law, that being dead wherein we were held; that we should serve in newness of spirit, and not in the oldness of the letter.

6. Nun aber sind wir vom Gesetz los und ihm abgestorben, das uns gefangenhielt, also daß wir dienen sollen im neuen Wesen des Geistes und nicht im alten Wesen des Buchstabens.

6. Mas ahora estamos libres de la ley, habiendo muerto a aquello en que nos detenía presos, para que sirvamos en novedad de espíritu, y no en vejez de la letra.

6 но ныне, умерши для закона, которым были связаны, мы освободились от него, чтобы нам служить Богув обновлении духа, а не по ветхой букве.

7 Mitä siis sanomme? Onko laki syntiä? Pois se! Mutta syntiä en olisi tullut tuntemaan muuten kuin lain kautta; sillä en minä olisi tiennyt himosta, ellei laki olisi sanonut: "Älä himoitse".

7 Mitä siis sanomme? Onko laki syntiä? Eihän toki! Mutta en olisi tullut tuntemaan syntiä muuten kuin lain avulla. Sillä en olisi tiennyt himostakaan ellei laki olisi sanonut: "Älä himoitse."

7. Mitäs me siis sanomme? Onko laki synti? Pois se! Mutta en minä muutoin syntiä olisi tuntenut, ellei lain kautta; sillä en minä olisi himoistakaan mitään tiennyt, ellei laki olisi sanonut: ei sinun pidä himoitseman.

7. MItästä me sijs sanomma? Ongost Laki syndi? Pois se. Mutta en minä muutoin syndiä tundis ellei Laki olis: sillä en minä olis himost mitän tiennyt ellei Laki olis sanonut: älä himoidze.

7. Miteste me sis sanoma? Ongo Laki syndi? Pois se. Mutta em mine mwtoin syndi tundisi/ quin Lain cautta. Sille em mine olisi Himosta miten tienyt/ ellei Laki olisi sanonut Ele himoitze. (Mitä tästä me siis sanomme? Onko laki synti? Pois se. Mutta en minä muutoin syntiä tuntisi/ kuin lain kautta. Sillä en minä olisi himosta mitään tiennyt/ ellei laki olisi sanonut älä himoitse.)

7. Τί οὖν ἐροῦμεν; ὁ νόμος ἁμαρτία; μὴ γένοιτο· ἀλλὰ τὴν ἁμαρτίαν οὐκ ἔγνων εἰ μὴ διὰ νόμου· τήν τε γὰρ ἐπιθυμίαν οὐκ ᾔδειν εἰ μὴ ὁ νόμος ἔλεγεν, οὐκ ἐπιθυμήσεις·

7. τι ουν ερουμεν ο νομος αμαρτια μη γενοιτο αλλα την αμαρτιαν ουκ εγνων ει μη δια νομου την τε γαρ επιθυμιαν ουκ ηδειν ει μη ο νομος ελεγεν ουκ επιθυμησεις 7. ti oυn eroυmen o nomos amartia me genoito alla ten amartian oυk egnon ei me dia nomoυ ten te gar epithυmian oυk edein ei me o nomos elegen oυk epithυmeseis

7 Therefore what will we say? (Is) the law sin? Let it not happen! But, I did not know sin, except through (the) law; for* I also did not know lusting {O.T. desire (but with an object); and elsewhere.} , except (that) the law was saying, Do not lust. {Exo 20:17}

7. What shall we say then? Is the law sin? God forbid. Nay, I had not known sin, but by the law: for I had not known lust, except the law had said, Thou shalt not covet.

7. Was wollen wir denn nun sagen? Ist das Gesetz Sünde? Das sei ferne! Aber die Sünde erkannte ich nicht, außer durchs Gesetz. Denn ich wußte nichts von der Lust, wo das Gesetz nicht hätte gesagt: "Laß dich nicht gelüsten!"

7. ¿Qué pues diremos? ¿La ley es pecado? En ninguna manera. Ántes yo no conociera al pecado, sino por la ley; porque no conociera la concupiscencia, si la ley no dijera: No codiciarás.

7 Что же скажем? Неужели от закона грех? Никак. Но я не иначе узнал грех, как посредством закона. Ибо яне понимал бы и пожелания, если бы закон не говорил: не пожелай.

8 Mutta kun synti otti käskysanasta aiheen, herätti se minussa kaikkinaisia himoja; sillä ilman lakia on synti kuollut.

8 Mutta otettuaan käskystä aiheen synti herätti minussa kaikenlaisia himoja; sillä ilman lakia synti on kuollut.

8. Mutta synti otti tilan käskystä ja kehoitti minussa kaikkinaisen himon; sillä ilman lakia oli synti kuollut.

8. Mutta nijn otti syndi tilan käskystä ja kehoitti minusa caickinaisen himon: sillä ilman Laita oli syndi cuollut mutta minä elin muinen ilman Laita.

8. Mutta nin otti syndi Tilan Keskyste/ ia yleskihoitti minussa caikinaisen Himon/ Sille ette ilman Laita oli Syndi coollut/ Mutta mine elin muinen ilman Laita. (Mutta niin otti synti tilan käskystä/ ja ylöskiihoitti minussa kaikkinaisen himon/ Sillä että ilman lakia oli synti kuollut/ Mutta minä elin muinen ilman lakia.)

8. ἀφορμὴν δὲ λαβοῦσα ἡ ἁμαρτία διὰ τῆς ἐντολῆς κατειργάσατο ἐν ἐμοὶ πᾶσαν ἐπιθυμίαν· χωρὶς γὰρ νόμου ἁμαρτία νεκρά.

8. αφορμην δε λαβουσα η αμαρτια δια της εντολης κατειργασατο εν εμοι πασαν επιθυμιαν χωρις γαρ νομου αμαρτια νεκρα 8. aformen de laβoυsa e amartia dia tes entoles kateirgasato en emoi pasan epithυmian choris gar nomoυ amartia nekra

8 But sin, having taken a starting-point, worked in me through the commandment all (manner of) lust; for* separate from (the) law sin (is) dead.

8. But sin, taking occasion by the commandment, wrought in me all manner of concupiscence. For without the law sin was dead.

8. Da nahm aber die Sünde Ursache am Gebot und erregte in mir allerlei Lust; denn ohne das Gesetz war die Sünde tot.

8. Empero el pecado, tomando ocasión por el mandamiento, obró en mí toda suerte de concupiscencia; porque sin la ley el pecado estaba muerto.

8 Но грех, взяв повод от заповеди, произвел во мне всякое пожелание: ибо без закона грех мертв.

9 Minä elin ennen ilman lakia; mutta kun käskysana tuli, niin synti virkosi,

9 Elin ennen ilman lakia, mutta käskyn tultua synti virkosi eloon

9. Mutta minä elin muinen ilman lakia. Kuin siis käsky tuli, niin synti taas virkosi,

9. Cosca sijs käsky tuli nijn syndi taas wircois ja minä cuolin.

9. Cosca sis Kesky tuli/ nin Syndi taas wircosi/ Ja mine coolin. (Koska siis käsky tuli/ niin synti taas wirkosi/ Ja minä kuolin.)

9. Ἐγὼ δὲ ἔζων χωρὶς νόμου ποτέ· ἐλθούσης δὲ τῆς ἐντολῆς ἡ ἁμαρτία ἀνέζησεν,

9. εγω δε εζων χωρις νομου ποτε ελθουσης δε της εντολης η αμαρτια ανεζησεν εγω δε απεθανον 9. ego de ezon choris nomoυ pote elthoυses de tes entoles e amartia anezesen ego de apethanon

9 But I was previously living separate from (the) law, but (when) the commandment came, sin lived again (through me) and I died;

9. For I was alive without the law once: but when the commandment came, sin revived, and I died.

9. Ich aber lebte weiland ohne Gesetz; da aber das Gebot kam, ward die Sünde wieder lebendig,

9. Así que, yo sin la ley vivía en algún tiempo; mas venido el mandamiento, el pecado revivió, y yo morí.

9 Я жил некогда без закона; но когда пришла заповедь, то грех ожил,

10 ja minä kuolin. Niin kävi ilmi, että käskysana, joka oli oleva minulle elämäksi, olikin minulle kuolemaksi.

10 ja minä kuolin. Niin kävi ilmi, että käsky, joka oli annettu minulle elämäksi, oli kuolemaksi.

10. Ja minä kuolin: ja niin löydettiin, että käsky, joka minulle oli elämäksi, tuli minulle kuolemaksi.

10. Ja nijn löyttin että se käsky cuin minulle oli elämäxi luotu se saatti minun cuolemaan.

10. Ja nin leuttihin/ ette se Kesky quin minulle oli Elemexi lootu/ se minun saati Colemahan. (Ja niin löyttihin/ että se käsky kuin minulle oli elämäksi luotu/ se minun saatti kuolemahan.)

10. ἐγὼ δὲ ἀπέθανον, καὶ εὑρέθη μοι ἡ ἐντολὴ ἡ εἰς ζωὴν, αὕτη εἰς θάνατον·

10. και ευρεθη μοι η εντολη η εις ζωην αυτη εις θανατον 10. kai eυrethe moi e entole e eis zoen aυte eis thanaton

10 and the commandment which (was) to life, it was found in me (to be) to death;

10. And the commandment, which was ordained to life, I found to be unto death.

10. ich aber starb; und es fand sich, daß das Gebot mir zum Tode gereichte, das mir doch zum Leben gegeben war.

10. Y hallé que el mandamiento, que de suyo era para vida, a mí era para muerte.

10 а я умер; и таким образом заповедь, данная для жизни, послужила мне к смерти,

11 Sillä kun synti otti käskysanasta aiheen, petti se minut ja kuoletti minut käskysanan kautta.

11 Sillä otettuaan käskystä aiheen, synti petti ja kuoletti minut sen avulla.

11. Sillä synti, joka otti tilan käskystä, petti minun ja tappoi sen kautta.

11. Sillä syndi otti tilan käskystä ja petti minun ja tappoi minun sillä käskyllä.

11. Sille ette Syndi otti tilan Keskyste/ ia petti minun/ ia sille samalla Keskylle hen minu' tappoi. (Sillä että synti otti tilan käskystä/ ja petti minun/ ja sillä samalla käskyllä hän minun tappoi.)

11. ἡ γὰρ ἁμαρτία ἀφορμὴν λαβοῦσα διὰ τῆς ἐντολῆς ἐξηπάτησέ με καὶ δι’ αὐτῆς ἀπέκτεινεν.

11. η γαρ αμαρτια αφορμην λαβουσα δια της εντολης εξηπατησεν με και δι αυτης απεκτεινεν 11. e gar amartia aformen laβoυsa dia tes entoles eksepatesen me kai di aυtes apekteinen

11 for* sin, having taken a starting-point through the commandment, deceived me and through it killed me.

11. For sin, taking occasion by the commandment, deceived me, and by it slew me.

11. Denn die Sünde nahm Ursache am Gebot und betrog mich und tötete mich durch dasselbe Gebot.

11. Porque el pecado, tomando ocasión por el mandamiento, me engañó, y por él me mató.

11 потому что грех, взяв повод от заповеди, обольстил меня и умертвил ею.

12 Niin, laki on kuitenkin pyhä ja käskysana pyhä, vanhurskas ja hyvä.

12 Niin on laki kuitenkin pyhä ja käsky pyhä, vanhurskas ja hyvä.

12. Laki on kuitenkin itsestänsä pyhä ja käsky on myös pyhä, oikia ja hyvä.

12. Laki on cuitengin idzestäns pyhä ja käsky on myös pyhä oikia ja hywä.

12. Se Laki ombi quitengi itzestens pyhe/ ia se Kesky ombi pyhe/ oikia ia hyue. (Se laki ompi kuitenkin itsestänsä pyhä/ ja se käsky ompi pyhä/ oikea ja hywä.)

12. ὥστε ὁ μὲν νόμος ἅγιος, καὶ ἡ ἐντολὴ ἁγία καὶ δικαία καὶ ἀγαθή.

12. ωστε ο μεν νομος αγιος και η εντολη αγια και δικαια και αγαθη 12. oste o men nomos agios kai e entole agia kai dikaia kai agathe

12 So-that the law indeed is holy and the commandment holy and righteous and good.

12. Wherefore the law is holy, and the commandment holy, and just, and good.

12. Das Gesetz ist ja heilig, und das Gebot ist heilig, recht und gut.

12. De manera que la ley a la verdad es santa, y el mandamiento santo, y justo, y bueno.

12 Посему закон свят, и заповедь свята и праведна и добра.

13 Onko siis hyvä tullut minulle kuolemaksi? Pois se! Vaan synti, että se synniksi nähtäisiin, on hyvän kautta tuottanut minulle kuoleman, että synti tulisi ylenmäärin synnilliseksi käskysanan kautta.

13 Onko siis hyvä tullut minulle kuolemaksi? Eihän toki. Vaan synti, jotta se synniksi nähtäisiin, tuotti minulle hyvän välityksellä kuoleman, jotta synti käskyn vuoksi tulisi ylenmäärin synnilliseksi.

13. Onko siis se, mikä hyvä on, minulle kuolemaksi tullut? Pois se! Mutta että synti synniksi nähtäisiin, on hän minulle hyvän kautta kuoleman saattanut, että synti ylitse määrän synniksi tulis, käskyn kautta.

13. Ongo sijs se cuin hywä on minulle cuolemaxi tullut? Pois se. Mutta että syndi nähtäisin cuinga hän syndi olis on hän minulle sen hywän cautta cuoleman synnyttänyt että syndi ylidze määrän synnixi tulis käskyn cautta.

13. Ongo sis se/ quin Hyue on/ minulle Colemaxi tullut? Pois se. Mutta senpäle/ ette Synnin piteis nächtemen/ quinga hen Syndi olis/ ombi hen minulle sen Hyuen cautta Coleman synnyttenyt/ Senpäle ette Synnin pideis ylitze mären Synnixi tuleman/ Keskyn cautta. (Onko siis se/ kuin hywä on/ minulle kuolemaksi tullut? Pois se. Mutta sen päälle/ että synnin pitäisi nähtämän/ kuinka hän synti olisi/ ompi hän minulle sen hywän kautta kuoleman synnyttänyt/ Senpäälle että synnin pitäisi ylitse määrän synniksi tuleman/ Käskyn kautta.)

13. τὸ οὖν ἀγαθὸν ἐμοὶ γέγονε θάνατος; μὴ γένοιτο· ἀλλὰ ἡ ἁμαρτία, ἵνα φανῇ ἁμαρτία, διὰ τοῦ ἀγαθοῦ μοι κατεργαζομένη θάνατον, ἵνα γένηται καθ’ ὑπερβολὴν ἁμαρτωλὸς ἡ ἁμαρτία διὰ τῆς ἐντολῆς.

13. το ουν αγαθον εμοι γεγονεν θανατος μη γενοιτο αλλα η αμαρτια ινα φανη αμαρτια δια του αγαθου μοι κατεργαζομενη θανατον ινα γενηται καθ υπερβολην αμαρτωλος η αμαρτια δια της εντολης 13. to oυn agathon emoi gegonen thanatos me genoito alla e amartia ina fane amartia dia toυ agathoυ moi katergazomene thanaton ina genetai kath υperβolen amartolos e amartia dia tes entoles

13 Therefore (what is) the good thing for me, has it become death? Let it not happen! But sin, in order that it might appear (as) sin, through (what is) the good thing for me, was working death; in order that sin might become a surpassingly-better sinner through the commandment.

13. Was then that which is good made death unto me? God forbid. But sin, that it might appear sin, working death in me by that which is good; that sin by the commandment might become exceeding sinful.

13. Ist denn, das da gut ist, mir zum Tod geworden? Das sei ferne! Aber die Sünde, auf daß sie erscheine, wie sie Sünde ist, hat sie mir durch das Gute den Tod gewirkt, auf daß die Sünde würde überaus sündig durchs Gebot.

13. ¿Luego lo que es bueno, para mí me es hecho muerte? No, sino que el pecado, para mostrarse pecado, por lo bueno me obró la muerte; para que, por el mandamiento, el pecado se hiciese sobre manera pecaminoso.

13 Итак, неужели доброе сделалось мне смертоносным? Никак; но грех, оказывающийся грехом потому, что посредством доброго причиняет мне смерть, так что грех становится крайне грешен посредством заповеди.

14 Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen.

14 Sillä tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaiseksi.

14. Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen: vaan minä olen lihallinen, synnin alle myyty.

14. Sillä me tiedämme että Laki on hengellinen waan minä olen lihallinen synnin ala myyty.

14. Sille me tiedheme/ ette Laki on Hengelinen/ Waan mine olen Lihalinen/ Synnin ala myyty. (Sillä me tiedämme/ että laki on hengellinen/ Waan minä olen lihallinen/ Synnin alle myyty.)

14. Οἴδαμεν γὰρ ὅτι ὁ νόμος πνευματικός ἐστιν· ἐγὼ δὲ σαρκικός εἰμι, πεπραμένος ὑπὸ τὴν ἁμαρτίαν.

14. οιδαμεν γαρ οτι ο νομος πνευματικος εστιν εγω δε σαρκικος ειμι πεπραμενος υπο την αμαρτιαν 14. oidamen gar oti o nomos pneυmatikos estin ego de sarkikos eimi pepramenos υpo ten amartian

14 For* we know that the law is spiritual, but I am fleshly, having been sold* under sin.

14. For we know that the law is spiritual: but I am carnal, sold under sin.

14. Denn wir wissen, daß das Gesetz geistlich ist; ich bin aber fleischlich, unter die Sünde verkauft.

14. Porque ya sabemos que la ley es espiritual; mas yo soy carnal, vendido debajo del pecado.

14 Ибо мы знаем, что закон духовен, а я плотян, продан греху.

15 Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen.

15 En näet käsitä, mitä teen. Sillä en tee sitä, mitä tahdon, vaan mitä vihaan, sitä teen.

15. Sillä en minä tiedä, mitä minä teen, etten minä tee sitä, mitä minä tahdon, vaan sitä, mitä minä vihaan, teen minä.

15. Sillä en minä tiedä mitä minä teen etten minä tee sitä cuin minä tahdon waan sitä cuin minä wihan teen minä.

15. Sille em mine tiedhä/ mite mine * teen/ Senteden ettei mine tee/ mite mine tahdhon/ waan site quin mine wihan/ sen mine teen. (Sillä en minä tiedä/ mitä minä teen/ Sentähden ettei minä tee/ mitä minä tahdon/ waan sitä kuin minä wihaan/ sen minä teen.)

15. ὃ γὰρ κατεργάζομαι οὐ γινώσκω· οὐ γὰρ ὃ θέλω τοῦτο πράσσω, ἀλλ’ ὃ μισῶ τοῦτο ποιῶ.

15. ο γαρ κατεργαζομαι ου γινωσκω ου γαρ ο θελω τουτο πρασσω αλλ ο μισω τουτο ποιω 15. o gar katergazomai oυ ginosko oυ gar o thelo toυto prasso all o miso toυto poio

15 For* I do not know what I am working. For* I am practicing this thing which I do not will but (instead) I am doing this thing which I am hating.

15. For that which I do I allow not: for what I would, that do I not; but what I hate, that do I.

15. Denn ich weiß nicht, was ich tue. Denn ich tue nicht, was ich will; sondern, was ich hasse, das tue ich.

15. Porque lo que hago, no lo apruebo, pues el bien que quiero, no hago; ántes lo que aborrezco, aquello hago.

15 Ибо не понимаю, что делаю: потому что не то делаю, что хочу, а что ненавижу, то делаю.

16 Mutta jos minä teen sitä, mitä en tahdo, niin minä myönnän, että laki on hyvä.

16 Mutta jos teen, mitä en tahdo, myönnän laille, että se on hyvä.

16. Mutta jos minä teen, jota en minä tahdo, niin minä suostun lakiin, että se on hyvä.

16. Mutta jos minä teen jota en minä tahdo nijn minä olen suostunut Lakijn että hän on hywä.

16. Mutta ios mine site teen/ iota em mine tachto/ nin mine olen sosionut Lain cansa/ ette hen on Hyue. (Mutta jos minä sitä teen/ jota en minä tahdo/ niin minä olen suostunut lain kanssa/ että hän on hywä)

16. εἰ δὲ ὃ οὐ θέλω τοῦτο ποιῶ, σύμφημι τῷ νόμῳ ὅτι καλός.

16. ει δε ο ου θελω τουτο ποιω συμφημι τω νομω οτι καλος 16. ei de o oυ thelo toυto poio sυmfemi to nomo oti kalos

16 But if I am doing this thing which I do not will, I acknowledge together with the law; that (it is) good.

16. If then I do that which I would not, I consent unto the law that it is good.

16. So ich aber das tue, was ich nicht will, so gebe ich zu, daß das Gesetz gut sei.

16. Y si lo que no quiero, esto hago, consiento que la ley es buena.

16 Если же делаю то, чего не хочу, то соглашаюсь с законом, что он добр,

17 Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.

17 Niin en nyt enää minä saa sitä aikaan, vaan synti, joka minussa asuu.

17. Niin en minä sitä enää tee, vaan synti, joka minussa asuu.

17. Nijn en minä sitä tee waan syndi joca minus asu.

17. Nin em mine nyt site sama tee/ waan se Syndi/ ioca minussa asupi. (Niin en minä nyt sitä samaa tee/ waan se synti/ joka minussa asuupi.)

17. νυνὶ δὲ οὐκέτι ἐγὼ κατεργάζομαι αὐτὸ, ἀλλ’ ἡ οἰκοῦσα ἐν ἐμοὶ ἁμαρτία.

17. νυνι δε ουκετι εγω κατεργαζομαι αυτο αλλ η οικουσα εν εμοι αμαρτια 17. nυni de oυketi ego katergazomai aυto all e oikoυsa en emoi amartia

17 So now I no longer am working it, but (the) sin which is dwelling in me.

17. Now then it is no more I that do it, but sin that dwelleth in me.

17. So tue ich nun dasselbe nicht, sondern die Sünde, die in mir wohnt.

17. De manera que ya no obro yo aquello, sino el pecado que mora en mí.

17 а потому уже не я делаю то, но живущий во мне грех.

18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;

18 Sillä tiedän, ettei minussa, se on lihassani, ole mitään hyvää. Tahto minulla näet on, mutta hyvän toteuttamiseen en pysty*.

18. Sillä minä tiedän, ettei minussa (se on: minun lihassani) mitään hyvää asu. Sillä tahto minulla on, vaan täyttää hyvää, en minä sitä löydä.

18. Sillä minä tiedän ettei minusa se on minun lihasani mitän hywä asu. Kyllä minulla tahto on waan täyttä hywä en minä sitä löydä:

18. Sille mine tiedhen/ ette minussa/ se on/ minun Lihassani/ ei miten hyue asu. Kylle minulla ombi Tachto/ Waan teutte Hyue/ em mine site leudhä. (Sillä minä tiedän/ että minussa/ se on/ minun lihassani/ ei mitään hywää asu. Kyllä minulla ompi tahto/ Waan täyttää hywää/ en minä sitä löydä.)

18. οἶδα γὰρ ὅτι οὐκ οἰκεῖ ἐν ἐμοί, τοῦτ’ ἔστιν ἐν τῇ σαρκί μου, ἀγαθόν· τὸ γὰρ θέλειν παράκειταί μοι, τὸ δὲ κατεργάζεσθαι τὸ καλὸν οὐχ εὑρίσκω·

18. οιδα γαρ οτι ουκ οικει εν εμοι τουτ εστιν εν τη σαρκι μου αγαθον το γαρ θελειν παρακειται μοι το δε κατεργαζεσθαι το καλον ουχ ευρισκω 18. oida gar oti oυk oikei en emoi toυt estin en te sarki moυ agathon to gar thelein parakeitai moi to de katergazesthai to kalon oυch eυrisko

18 For* I know (what is) a good thing is not dwelling in me, (that is, in my flesh); for* it is laying beside me to will (it), but I am not finding (what is) a good thing to work (it).

18. For I know that in me (that is, in my flesh,) dwelleth no good thing: for to will is present with me; but how to perform that which is good I find not.

18. Denn ich weiß, daß in mir, das ist in meinem Fleische, wohnt nichts Gutes. Wollen habe ich wohl, aber vollbringen das Gute finde ich nicht.

18. Porque yo sé que en mí, es a saber, en mi carne, no mora cosa buena; porque tengo el querer; mas obrar lo bueno, no lo alcanzo.

18 Ибо знаю, что не живет во мне, то есть в плоти моей, доброе; потому что желание добра есть во мне, но чтобы сделать оное, того не нахожу.

19 sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.

19 Sillä en tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan teen sitä pahaa, mitä en tahdo.

19. Sillä hyvää, jota minä tahdon, en minä tee, vaan pahaa, jota en minä tahdo, teen minä.

19. Sillä sitä hywä jota minä tahdon en minä tee waan paha jota en minä tahdo teen minä.

19. Sille ette se Hyue/ iota mine tahdho' em mine site tee/ waan site paha/ iota em mine tahdho/ site mine teen. (Sillä että se hywä/ jota minä tahdon en minä sitä tee/ waan sitä pahaa/ jota en minä tahdo/ sitä minä teen.)

19. οὐ γὰρ ὃ θέλω ποιῶ ἀγαθόν, ἀλλ’ ὃ οὐ θέλω κακὸν τοῦτο πράσσω.

19. ου γαρ ο θελω ποιω αγαθον αλλ ο ου θελω κακον τουτο πρασσω 19. oυ gar o thelo poio agathon all o oυ thelo kakon toυto prasso

19 For* I am not doing (the) good thing which I will, but (instead) I am practicing this evil thing which I do not will.

19. For the good that I would I do not: but the evil which I would not, that I do.

19. Denn das Gute, das ich will, das tue ich nicht; sondern das Böse, das ich nicht will, das tue ich.

19. Porque no hago el bien que quiero; mas el mal que no quiero, esto hago.

19 Доброго, которого хочу, не делаю, а злое, которого не хочу, делаю.

20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.

20 Jos siis teen sitä, mitä en tahdo, niin en enää minä saa sitä aikaan, vaan synti, joka minussa asuu.

20. Mutta jos minä teen, jota en minä tahdo, niin en minä sitä enää tee, vaan synti, joka minussa asuu.

20. Mutta jos minä teen jota en minä tahdo nijn en minä sitä tee waan syndi joca minus asu.

20. Mutta ios mine sen teen/ iota em mine tachto/ nin em mine site sama tee/ waan se Syndi/ ioca minussa asupi. (Mutta jos minä sen teen/ jota en minä tahdo/ niin en minä sitä samaa tee/ waan se synti/ joka minussa asuupi.)

20. εἰ δὲ ὃ οὐ θέλω ἐγὼ τοῦτο ποιῶ, οὐκέτι ἐγὼ κατεργάζομαι αὐτὸ, ἀλλ’ ἡ οἰκοῦσα ἐν ἐμοὶ ἁμαρτία.

20. ει δε ο ου θελω εγω τουτο ποιω ουκετι εγω κατεργαζομαι αυτο αλλ η οικουσα εν εμοι αμαρτια 20. ei de o oυ thelo ego toυto poio oυketi ego katergazomai aυto all e oikoυsa en emoi amartia

20 But if I am doing this thing which I do not will, I am no longer working it, but (the) sin which is dwelling in me.

20. Now if I do that I would not, it is no more I that do it, but sin that dwelleth in me.

20. So ich aber tue, was ich nicht will, so tue ich dasselbe nicht; sondern die Sünde, die in mir wohnt.

20. Y si hago lo que no quiero, ya no lo obro yo, sino el pecado que mora en mí.

20 Если же делаю то, чего не хочу, уже не я делаю то, но живущий во мне грех.

21 Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;

21 Huomaan siis itsessäni sen lain, minä, joka haluan hyvää tehdä. että paha on minussa.

21. Niin minä löydän itsessäni lain, joka tahtoo hyvää tehdä, että minussa pahuus riippuu kiinni.

21. Ja minä löydän idzesäni yhden Lain joca tahto hywä tehdä että minusa pahus kijnnirippu:

21. Nin mine nyt leudhen itzelleni ydhen Lain/ ioca tachto tehdhä site/ quin Hyue on/ ette minussa Pahuus kijnirippu/ (Niin minä nyt löydän itselleni yhden lain/ joka tahtoo tehdä sitä/ kuin hywä on/ että minussa pahuus kiinni riippuu.)

21. εὑρίσκω ἄρα τὸν νόμον τῷ θέλοντι ἐμοὶ ποιεῖν τὸ καλὸν, ὅτι ἐμοὶ τὸ κακὸν παράκειται·

21. ευρισκω αρα τον νομον τω θελοντι εμοι ποιειν το καλον οτι εμοι το κακον παρακειται 21. eυrisko ara ton nomon to thelonti emoi poiein to kalon oti emoi to kakon parakeitai

21 Consequently*, I find the law to me who is willing to do the good thing– evil is laying beside (me).

21. I find then a law, that, when I would do good, evil is present with me.

21. So finde ich mir nun ein Gesetz, der ich will das Gute tun, daß mir das Böse anhangt.

21. Así que, en queriendo yo hacer el bien, hallo esta ley; que el mal habita conmigo.

21 Итак я нахожу закон, что, когда хочу делать доброе, прилежит мне злое.

22 sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin,

22 Sillä sisäisen ihmisen puolesta yhdyn ilolla Jumalan lakiin.

22. Sillä minulla on halu Jumalan lakiin, sisällisen ihmisen puolesta;

22. Sillä minulla on halu Jumalan Lakijn sisällisen ihmisen puolesta.

22. Sille minulla ombi Halu Jumalan Lakijn/ sen * sisellisen Inhimisen polesta. (Sillä minulla ompi halu Jumalan lakiin/ sen sisällisen ihmisen puolesta.)

22. συνήδομαι γὰρ τῷ νόμῳ τοῦ Θεοῦ κατὰ τὸν ἔσω ἄνθρωπον,

22. συνηδομαι γαρ τω νομω του θεου κατα τον εσω ανθρωπον 22. sυnedomai gar to nomo toυ theoυ kata ton eso anthropon

22 For* I delight-inwardly in the law of God according to the inward man.

22. For I delight in the law of God after the inward man:

22. Denn ich habe Lust an Gottes Gesetz nach dem inwendigen Menschen.

22. Porque según el hombre interior me deleito en la ley de Dios;

22 Ибо по внутреннему человеку нахожу удовольствие в законе Божием;

23 mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on.

23 Mutta jäsenissäni näen toisen lain, joka sotii mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka on jäsenissäni.

23. Mutta minä näen toisen lain minun jäsenissäni, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja ottaa minun vangiksi synnin laissa, joka minun jäsenissäni on.

23. Mutta minä näen toisen Lain minun jäsenisäni joca soti minun mieleni Lakia wastan ja otta minun fangixi synnin Laisa joca minun jäsenisäni on.

23. Mutta mine näen ydhen toisen Lain minun Jeseniseni/ ioca sotipi minun Mieleni Lakia wastan/ ia ottapi minun Fangixi sijnä Synnin Laissa/ ioca ombi minun Jeseniseni. (Mutta minä näen yhden toisen lain minun jäsenissäni/ joka sotiipi minun mieleni lakia wastaan/ ja ottaapi minun wangiksi siinä synnin laissa/ joka ompi minun jäsenissäni.)

23. βλέπω δὲ ἕτερον νόμον ἐν τοῖς μέλεσί μου ἀντιστρατευόμενον τῷ νόμῳ τοῦ νοός μου καὶ αἰχμαλωτίζοντά με ἐν τῷ νόμῳ τῆς ἁμαρτίας τῷ ὄντι ἐν τοῖς μέλεσί μου.

23. βλεπω δε ετερον νομον εν τοις μελεσιν μου αντιστρατευομενον τω νομω του νοος μου και αιχμαλωτιζοντα με τω νομω της αμαρτιας τω οντι εν τοις μελεσιν μου 23. βlepo de eteron nomon en tois melesin moυ antistrateυomenon to nomo toυ noos moυ kai aichmalotizonta me to nomo tes amartias to onti en tois melesin moυ

23 But I am seeing a different law in my members, warring against the law of my mind and capturing me in the law of sin which is in my members.

23. But I see another law in my members, warring against the law of my mind, and bringing me into captivity to the law of sin which is in my members.

23. Ich sehe aber ein ander Gesetz in meinen Gliedern, das da widerstreitet dem Gesetz in meinem Gemüte und nimmt mich gefangen in der Sünde Gesetz, welches ist in meinen Gliedern.

23. Mas veo otra ley en mis miembros rebelándose contra la ley de mi espíritu, y llevándome cautivo a la ley del pecado que está en mis miembros.

23 но в членах моих вижу иной закон, противоборствующий закону ума моего и делающий меня пленником закона греховного, находящегося в членах моих.

24 Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?

24 Minä kurja ihminen! Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?

24. Minä viheliäinen ihminen: kuka päästää minun tästä kuoleman ruumiista?

24. Minä wiheljäinen ihminen cuca päästä minun tästä cuoleman ruumista?

24. Mine wihileinen Inhiminen/ cuca minun pästepi teste Coleman Rumista? (Minä wiheliäinen ihminen/ kuka minun päästääpi tästä kuoleman ruumiista?)

24. Ταλαίπωρος ἐγὼ ἄνθρωπος! τίς με ῥύσεται ἐκ τοῦ σώματος τοῦ θανάτου τούτου;

24. ταλαιπωρος εγω ανθρωπος τις με ρυσεται εκ του σωματος του θανατου τουτου 24. talaiporos ego anthropos tis me rυsetai ek toυ somatos toυ thanatoυ toυtoυ

24 (O) I (am) a miserable man! Who will rescue me out of the body of this death?

24. O wretched man that I am! who shall deliver me from the body of this death?

24. Ich elender Mensch! wer wird mich erlösen von dem Leibe dieses Todes?

24. ¡Miserable hombre de mí! ¿quién me librará del cuerpo de esta muerte?

24 Бедный я человек! кто избавит меня от сего тела смерти?

25 Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.

25 Kiitän Jumalaa Jeesuksen Kristuksen, Herramme nimessä. Niinpä minä siis tällaisenani palvelen mielellä Jumalan lakia mutta lihalla synnin lakia.

25. Minä kiitän Jumalaa Jesuksen Kristuksen meidän Herramme kautta. Niin minä itse palvelen nyt mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.

25. Minä kijtän Jumalata Jesuxen Christuxen meidän HERramme cautta. Nijn minä idze palwelen nyt mielelläni Jumalan Lakia mutta Lihallani synnin Lakia.

25. Mine kijten Jumalata Iesusen Christusen cautta meiden HERRAN. Nin mine nyt itze paluele' Jumalan Lakia mielelleni/ Mutta Lihan cansa sen synnin Lakia. (Minä kiitän Jumalata Jesuksen Kristuksen kautta meidän HERRAN. Niin minä nyt itse palwelen Jumalan lakia mielelläni/ Mutta lihan kanssa sen synnin lakia.)

25. εὐχαριστῶ τῷ Θεῷ διὰ Ἰησοῦ Χριστοῦ τοῦ Κυρίου ἡμῶν. ἄρα οὖν αὐτὸς ἐγὼ τῷ μὲν νοῒ δουλεύω νόμῳ Θεοῦ, τῇ δὲ σαρκὶ νόμῳ ἁμαρτίας.

25. ευχαριστω τω θεω δια ιησου χριστου του κυριου ημων αρα ουν αυτος εγω τω μεν νοι δουλευω νομω θεου τη δε σαρκι νομω αμαρτιας 25. eυcharisto to theo dia iesoυ christoυ toυ kυrioυ emon ara oυn aυtos ego to men noi doυleυo nomo theoυ te de sarki nomo amartias

25 I am giving-thanks to God through Jesus Christ our Lord. Therefore consequently*, I myself, indeed, serve* the law of God with the mind, but (I serve* the) law of sin with (the) flesh.

25. I thank God through Jesus Christ our Lord. So then with the mind I myself serve the law of God; but with the flesh the law of sin.

25. Ich danke Gott durch Jesum Christum, unserm HERRN. So diene ich nun mit dem Gemüte dem Gesetz Gottes, aber mit dem Fleische dem Gesetz der Sünde.

25. Gracias doy a Dios por Jesu Cristo Señor nuestro. Así que, yo mismo con el espíritu sirvo a la ley de Dios, mas con la carne a la ley del pecado.

25 Благодарю Бога моего Иисусом Христом, Господом нашим. Итак тот же самый я умом моим служу закону Божию, а плотию закону греха.