11 luku

Jumala ei kuitenkaan ole kokonaan hyljännyt kansaansa, sillä siitä pysyy jäännös Jumalalle uskollisena 1 – 10 Israelin lankeamisen kautta on pelastus tullut pakanoille 11 – 16, jotka siitä älkööt kerskatko, sillä vielä on koko Israel pelastuva 17 – 27; näin Jumala on jättänyt kaikki tottelemattomuuden valtaan, että hän kaikkia armahtaisi 28 – 32 Apostoli ylistää Jumalan armon ja viisauden syvyyttä 33 – 36.

1 Minä sanon siis: ei kaiketi Jumala ole hyljännyt kansaansa? Pois se! Sillä olenhan minäkin israelilainen, Aabrahamin siementä, Benjaminin sukukuntaa.

1 Sanon siis: ei kai Jumala ole hylännyt kansaansa? Eihän toki! Sillä minäkin olen israelilainen, Aabrahamin jälkeläinen, Benjaminin sukukuntaa.

1. Niin minä siis sanon: onkos Jumala kansansa hyljännyt? Pois se! sillä minä olen myös Israelilainen, Abrahamin siemenestä, Benjaminin suvusta.

1. NIin minä sijs sanon: ongosta Jumala Canssans hyljännyt? Pois se: sillä minä olen myös Israeliteri Abrahamin siemenestä ja BenJaminin sugusta.

1. NIn mine nyt sanon/ Ongo sis Jumala Canssansa poishylienyt? Pois se. Sille ette mineki mös olen yxi Israeliti/ Abrahamin Siemeniste/ Ja Ben Jamin sughusta. (Niin minä nyt sanon/ Onko siis Jumalan kansansa pois hyljännyt? Pois se. Sillä että minäkin myös olen yksi israeliti/ Abrahamin siemenestä/ ja BenJamin suwusta.)

1. Λέγω οὖν, μὴ ἀπώσατο ὁ Θεὸς τὸν λαὸν αὐτοῦ; μὴ γένοιτο· καὶ γὰρ ἐγὼ Ἰσραηλίτης εἰμί, ἐκ σπέρματος Ἀβραάμ, φυλῆς Βενιαμίν.

1. λεγω ουν μη απωσατο ο θεος τον λαον αυτου μη γενοιτο και γαρ εγω ισραηλιτης ειμι εκ σπερματος αβρααμ φυλης βενιαμιν 1. lego oυn me aposato o theos ton laon aυtoυ me genoito kai gar ego israelites eimi ek spermatos aβraam fυles βeniamin

1 Therefore I say, God did not shove away his people, did he? Let it not happen! For* I am also an Israelite, from the seed of Abraham, from (the) tribe of Benjamin. {Psa 94:14}

1. I say then, Hath God cast away his people? God forbid. For I also am an Israelite, of the seed of Abraham, of the tribe of Benjamin.

1. So sage ich nun: Hat denn Gott sein Volk verstoßen? Das sei ferne! Denn ich bin auch ein Israeliter von dem Samen Abrahams, aus dem Geschlecht Benjamin.

1. DIGO pues: ¿Ha desechado Dios a su pueblo? En ninguna manera. Porque también yo soy Israelita, de la simiente de Abraham, de la tribu de Benjamín.

1 Итак, спрашиваю: неужели Бог отверг народ Свой? Никак. Ибо и я Израильтянин, от семени Авраамова, из колена Вениаминова.

2 Ei Jumala ole hyljännyt kansaansa, jonka hän on edeltätuntenut. Vai ettekö tiedä, mitä Raamattu sanoo kertomuksessa Eliaasta, kuinka hän Jumalan edessä syyttää Israelia:

2 Ei Jumala ole hylännyt kansaansa, jonka Hän on ennalta tuntenut. Vai ettekö tiedä, mitä Raamattu sanoo kertomuksessa Eliasta, kuinka hän kääntyy Jumalan puoleen Israelia vastaan (sanoen):

2. Ei Jumala ole kansaansa hyljännyt, jonka hän ennen on tuntenut. Ettekö te tiedä, mitä Raamattu Eliaasta sanoo? kuinka hän rukoilee Jumalaa Israelia vastaan, sanoen:

2. Ei Jumala ole Canssans hyljännyt jonga hän ennen on edescadzonut. Ettekö te tiedä mitä Ramattu Eliasta sano? Cuinga hän mene Jumalan eteen Israeli wastan ja sano:

2. Ei ole Jumala poisheittenyt henen Canssans/ ionga hen ennen on * edeskatzonut. Taicka eikö te tiedhä/ mite Ramattu Eliasta sanopi? Quinga hen Jumalan eten kieupi Israelin wastan/ ia sano/ (Ei ole Jumala pois heittänyt hänen kansaansa/ jonka hän ennen on edeskatsonut. Taikka eikö te tiedä/ mitä Raamattu Eliasta sanoopi? Kuinka hän Jumalan eteen käypi Israelia wastaan/ ja sanoo/)

2. οὐκ ἀπώσατο ὁ Θεὸς τὸν λαὸν αὐτοῦ ὃν προέγνω. ἢ οὐκ οἴδατε ἐν Ἠλίᾳ τί λέγει ἡ γραφή, ὡς ἐντυγχάνει τῷ Θεῷ κατὰ τοῦ Ἰσραήλ λέγων;,

2. ουκ απωσατο ο θεος τον λαον αυτου ον προεγνω η ουκ οιδατε εν ηλια τι λεγει η γραφη ως εντυγχανει τω θεω κατα του ισραηλ λεγων 2. oυk aposato o theos ton laon aυtoυ on proegno e oυk oidate en elia ti legei e grafe os entυgchanei to theo kata toυ israel legon

2 God did not shove away his people which he knew beforehand. Or do you° not know what the Scripture says in (regard to) Elijah? How he petitions God against Israel, saying,

2. God hath not cast away his people which he foreknew. Wot ye not what the scripture saith of Elias? how he maketh intercession to God against Israel, saying,

2. Gott hat sein Volk nicht verstoßen, welches er zuvor ersehen hat. Oder wisset ihr nicht, was die Schrift sagt von Elia, wie er tritt vor Gott wider Israel und spricht:

2. No ha desechado Dios a su pueblo, al cual ántes conoció. ¿O no sabéis lo que dice en Elías la Escritura? cómo se queja a Dios contra Israel, diciendo:

2 Не отверг Бог народа Своего, который Он наперед знал. Или не знаете, что говорит Писание в повествовании об Илии? как он жалуется Богу на Израиля, говоря:

3 Herra, he ovat tappaneet sinun profeettasi ja hajottaneet sinun alttarisi, ja minä yksin olen jäänyt jäljelle, ja he väijyvät minun henkeäni?

3 Herra, he ovat tappaneet profeettasi ja hajoittaneet alttarisi. Minä yksin olen jäänyt jäljelle, ja he väijyvät henkeäni?"

3. Herra, he ovat tappaneet sinun prophetas ja sinun alttaris kukistaneet, ja minä yksinäni jäin, ja he etsivät minunkin henkeäni.

3. HERra he owat tappanet sinun Prophetas ja sinun Altaris cukistanet ja minä olen ainoastans jäänyt ja he wäjywät minungin hengeni.

3. HERRA/ He ouat tappaneet sinun Prophetas/ ia sinun Altaris cukistaneet/ ia mine olen waan yxinen ienyt/ ia he weijuuet minun Hengeni ielken. (HERRA/ He owat tappaneet sinun prophetat/ ja sinun alttarisi kukistaneet/ ja minä olen waan yksinään jäänyt/ ja he wäijywät minun henkeni jälkeen.)

3. Κύριε, τοὺς προφήτας σου ἀπέκτειναν, τὰ θυσιαστήριά σου κατέσκαψαν, κἀγὼ ὑπελείφθην μόνος, καὶ ζητοῦσι τὴν ψυχήν μου.

3. κυριε τους προφητας σου απεκτειναν και τα θυσιαστηρια σου κατεσκαψαν καγω υπελειφθην μονος και ζητουσιν την ψυχην μου 3. kυrie toυs profetas soυ apekteinan kai ta thυsiasteria soυ kateskapsan kago υpeleifthen monos kai zetoυsin ten psυchen moυ

3 ‘Lord, they killed your prophets and made ruins of your altars, and I am left alone and they are seeking my life.’ {1Ki. 19:10,14}

3. Lord, they have killed thy prophets, and digged down thine altars; and I am left alone, and they seek my life.

3. HERR, sie haben deine Propheten getötet und deine Altäre zerbrochen; und ich bin allein übriggeblieben, und sie stehen mir nach meinem Leben?

3. Señor, a tus profetas han muerto, y a tus altares han minado, y yo he quedado solo, y procuran quitarme mi vida.

3 Господи! пророков Твоих убили, жертвенники Твои разрушили; остался я один, и моей души ищут.

4 Mutta mitä sanoo hänelle Jumalan vastaus? "Minä olen jättänyt itselleni seitsemäntuhatta miestä, jotka eivät ole notkistaneet polvea Baalille."

4 Mutta mitä jumalallinen vastaus sanoo hänelle? "Olen jättänyt itselleni seitsemän tuhatta miestä, jotka eivät ole notkistaneet polvea Baalille."

4. Mutta mitä Jumalan vastaus sanoo hänelle? Minä olen itselleni jättänyt seitsemäntuhatta miestä, jotka ei ole Baalille polviansa taivuttaneet.

4. Mutta mitä Jumalan wastaus sano hänelle? Minä olen minulleni jättänyt seidzemen tuhatta miestä jotca ei ole Baalin edesä polwens taiwuttanet.

4. Mutta mite se Jumalan wastaus sano henelle? Mine olen iettenyt itzelleni seitzemen Tuhatta Mieste/ iotca ei ole taiwuttaneet poluiansa Baalin edesse. (Mutta mitä se Jumalan wastaus sanoo hänelle? Minä olen jättänyt itselleni seitsemän tuhatta miestä/ jotka ei ole taiwuttaneet polwiansa baalin edessä.)

4. ἀλλὰ τί λέγει αὐτῷ ὁ χρηματισμός; κατέλιπον ἐμαυτῷ ἑπτακισχιλίους ἄνδρας, οἵτινες οὐκ ἔκαμψαν γόνυ τῇ Βάαλ.

4. αλλα τι λεγει αυτω ο χρηματισμος κατελιπον εμαυτω επτακισχιλιους ανδρας οιτινες ουκ εκαμψαν γονυ τη βααλ 4. alla ti legei aυto o chrematismos katelipon emaυto eptakischilioυs andras oitines oυk ekampsan gonυ te βaal

4 But what does the divine-answer say to him? ‘I left to myself seven thousand men, who did not bow the knee to Baal.’ {1Ki. 19:18}

4. But what saith the answer of God unto him? I have reserved to myself seven thousand men, who have not bowed the knee to the image of Baal.

4. Aber was sagt die göttliche Antwort? "Ich habe mir lassen übrig bleiben siebentausend Mann, die nicht haben ihre Kniee gebeugt vor dem Baal."

4. Mas ¿qué le dice la divina respuesta? Yo me he reservado siete mil varones que no han doblado la rodilla delante de la imágen de Baal.

4 Что же говорит ему Божеский ответ? Я соблюл Себе семь тысяч человек, которые не преклонили колени перед Ваалом.

5 Samoin on nyt tänäkin aikana olemassa jäännös armon valinnan mukaan.

5 Niin on siis nykyaikanakin jäännös armon valinnan mukaan.

5. Niin ovat jääneet tälläkin ajalla armon valitsemisen jälkeen.

5. Nijn on jäänyitten cansa tälläkin ajalla tapahtunut Armon walidzemisen jälken.

5. Nin ombi mös tapachtanut nyt telle aijalla/ neinen Tächtexi ienyten cansa/ sen Armon wloswalitzemisen ielken. (Niin ompi myös tapahtunut nyt teille ajalla/ näiden tähteeksi jääneitten kanssa/ sen armon ulos walitsemisen jälkeen.)

5. οὕτως οὖν καὶ ἐν τῷ νῦν καιρῷ λεῖμμα κατ’ ἐκλογὴν χάριτος γέγονεν.

5. ουτως ουν και εν τω νυν καιρω λειμμα κατ εκλογην χαριτος γεγονεν 5. oυtos oυn kai en to nυn kairo leimma kat eklogen charitos gegonen

5 Therefore so there has also become a remnant according to the chosen of grace in this current time.

5. Even so then at this present time also there is a remnant according to the election of grace.

5. Also gehet es auch jetzt zu dieser Zeit mit diesen, die übriggeblieben sind nach der Wahl der Gnade.

5. Así también, pues, en este tiempo ha quedado un residuo según la elección de la gracia.

5 Так и в нынешнее время, по избранию благодати, сохранился остаток.

6 Mutta jos valinta on armosta, niin se ei ole enää teoista, sillä silloin armo ei enää olisikaan armo. (mutta jos tekoihin, se ei ole enää armoa, sillä muuten teko ei enää ole teko).

6 Mutta jos valinta perustuu armoon, se ei enää perustu tekoihin, sillä muuten armo ei enää ole armo, (mutta jos tekoihin, se ei ole enää armoa, sillä muuten teko ei enää ole teko).

6. Mutta jos se armosta on, niin ei se ole enään töistä, sillä ei armo muutoin armo olisikaan. Mutta jos se on töistä, niin ei se silleen armo ole; muutoin ei työ enään ole työ.

6. Mutta jos se armosta on nijn ei se ole töiden ansiosta: sillä ei armo muutoin armo oliscan. Mutta jos se on töiden ansiosta nijn ei se sillen armo ole muutoin ei ansio olis ansio.

6. Mutta ios se nyt on Armosta/ nin ei se ole Töidhen ansiosta/ Eipe Armo mwtoin Armo olisi. Mutta ios se on Töidhen ansiosta/ nin ei se sillen Armo ole/ Mwtoin eipe ansio olisi ansio. (Mutta jos se nyt on armosta/ niin ei se ole töiden ansiosta/ Eipä armo muutoin armo olisi. Mutta jos se on töiden ansiosta/ niin ei se silleen armo ole/ Muutoin eipä ansio olisi ansio.)

6. εἰ δὲ χάριτι, οὐκέτι ἐξ ἔργων· ἐπεὶ ἡ χάρις οὐκέτι γίνεται χάρις. εἰ δὲ ἐξ ἔργων, οὐκέτι ἐστὶ χάρις· ἐπεὶ τὸ ἔργον οὐκέτι ἐστὶν ἔργον.

6. ει δε χαριτι ουκετι εξ εργων επει η χαρις ουκετι γινεται χαρις ει δε εξ εργων ουκετι εστιν χαρις επει το εργον ουκετι εστιν εργον 6. ei de chariti oυketi eks ergon epei e charis oυketi ginetai charis ei de eks ergon oυketi estin charis epei to ergon oυketi estin ergon

6 But if (it is) by grace, (it is) no more from works, otherwise grace becomes grace no more. But if (it is) from works, no more is it grace; otherwise work is work no more.

6. And if by grace, then is it no more of works: otherwise grace is no more grace. But if it be of works, then is it no more grace: otherwise work is no more work.

6. Ist's aber aus Gnaden, so ist's nicht aus Verdienst der Werke; sonst würde Gnade nicht Gnade sein. Ist's aber aus Verdienst der Werke, so ist die Gnade nichts; sonst wäre Verdienst nicht Verdienst.

6. Y si por gracia, luego no es por obras: de otro modo la gracia ya no es gracia. Mas si por obras, ya no es gracia: de otra manera la obra ya no es obra.

6 Но если по благодати, то не по делам; иначе благодать не была бы уже благодатью. А если по делам, то это уже не благодать; иначе дело не есть уже дело.

7 Miten siis on? Mitä Israel tavoittelee, sitä se ei ole saavuttanut, mutta valitut ovat sen saavuttaneet; muut ovat paatuneet,

7 Kuinka siis on? Mitä Israel tavoittelee, sitä se ei ole saavuttanut, mutta valitut ovat saavuttaneet, ja muut ovat paatuneet,

7. Kuinkas siis? Jota Israel etsii, sitä ei hän ole saanut; mutta valitut sen ovat saaneet ja ne muut ovat paatuneet,

7. CUingasta sijs? Jota Israel edzi sitä ei hän saa mutta walitut sen saawat ja ne muut owat paatunet.

7. Quingasta se sis ombi? Jota Israel etzipi/ site ei hen saa/ Mutta se wloswalitus sen saapi. Ja ne mwdh ouat soghastetut/ (Kuinkaste se siis ompi? Jota Israel etsiipi/ sitä ei hän saa/ Mutta se uloswalitus sen saapi. Ja ne muut owat sokaistetut/)

7. Τί οὖν; ὃ ἐπιζητεῖ Ἰσραήλ, τοῦτο οὐκ ἐπέτυχεν, ἡ δὲ ἐκλογὴ ἐπέτυχεν· οἱ δὲ λοιποὶ ἐπωρώθησαν,

7. τι ουν ο επιζητει ισραηλ τουτου ουκ επετυχεν η δε εκλογη επετυχεν οι δε λοιποι επωρωθησαν 7. ti oυn o epizetei israel toυtoυ oυk epetυchen e de ekloge epetυchen oi de loipoi eporothesan

7 Therefore what? What Israel is seeking after, it did not obtain this, but the chosen obtained (it) and the rest were hardened;

7. What then? Israel hath not obtained that which he seeketh for; but the election hath obtained it, and the rest were blinded

7. Wie denn nun? Was Israel sucht, das erlangte es nicht; die Auserwählten aber erlangten es. Die andern sind verstockt,

7. ¿Pues qué? Lo que buscaba Israel, aquello no ha alcanzado; mas la elección lo ha alcanzado; y los demás fueron endurecidos.

7 Что же? Израиль, чего искал, того не получил; избранные же получили, а прочие ожесточились,

8 niinkuin kirjoitettu on: "Jumala on antanut heille uneliaisuuden hengen, silmät, etteivät he näkisi, ja korvat, etteivät he kuulisi, tähän päivään asti".

8 niin kuin on kirjoitettu: "Jumala on antanut heille uneliaisuuden hengen, silmät, jotteivät näkisi ja korvat, jotteivät kuulisi — tähän päivään asti."

8. (Niinkuin kirjoitettu on: Jumala on antanut heille uppiniskaisen hengen, silmät, ettei he näkisi, ja korvat, ettei he kuulisi) tähän päivään asti.

8. Nijncuin kirjoitettu on: Jumala on andanut heille vppiniscaisen Hengen silmät ettei he näkis ja corwat ettei he cuulis haman tähän päiwän asti.

8. ninquin kirioitettu on/ Jumala on andanut heille ydhen Haikia' Henge'/ Silmet ettei heiden näkeme' pide/ ia Coruat ettei heiden pide cwleman/ haman tehen peiuen asti. (Niinkuin kirjoitettu on/ Jumala on antanut heille yhden haikian hengen/ Silmät ettei heidän näkemän pidä/ ja korwat ettei heidän pidä kuuleman/ hamaan tähän päiwään asti.)

8. καθὼς γέγραπται· ἔδωκεν αὐτοῖς ὁ Θεὸς πνεῦμα κατανύξεως, ὀφθαλμοὺς τοῦ μὴ βλέπειν καὶ ὦτα τοῦ μὴ ἀκούειν, ἕως τῆς σήμερον ἡμέρας.

8. καθως γεγραπται εδωκεν αυτοις ο θεος πνευμα κατανυξεως οφθαλμους του μη βλεπειν και ωτα του μη ακουειν εως της σημερον ημερας 8. kathos gegraptai edoken aυtois o theos pneυma katanυkseos ofthalmoυs toυ me βlepein kai ota toυ me akoυein eos tes semeron emeras

8 just-as it has been written, ‘God gave them a spirit of stupor, eyes in order that they should not see and ears in order that they should not hear, until this very day.’ {Isa 29:10, 6:9}

8. According as it is written, God hath given them the spirit of slumber, eyes that they should not see, and ears that they should not hear;) unto this day.

8. wie geschrieben steht: "Gott hat ihnen gegeben eine Geist des Schlafs, Augen, daß sie nicht sehen, und Ohren, daß sie nicht hören, bis auf den heutigen Tag."

8. (Como está escrito: Dióles Dios espíritu de adormecimiento, ojos con que no vean, y oidos con que no oigan;) hasta el día de hoy.

8 как написано: Бог дал им дух усыпления, глаза, которыми не видят, и уши, которыми не слышат, даже до сего дня.

9 Ja Daavid sanoo: "Tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi ja ansaksi ja lankeemukseksi ja kostoksi,

9 Ja Daavid sanoo: "Tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi ja ansaksi ja lankeemukseksi ja kostoksi.

9. Ja David sanoo: heidän pöytänsä tulkoon heille paulaksi, ja satimeksi, ja pahennukseksi, ja kostoksi.

9. Ja Dawid sano: heidän pöytäns tulcon heille paulaxi ja satimexi ja pahennuxexi ja costoxi.

9. Sille Dauid sanopi/ Anna heiden Peutense tulla Paulaxi ia Temmatuxexi/ ia Pahannoxexi/ ia heille Costoxi. (Sillä Dawid sanoopi/ Anna heidän pöytänsä tulla paulaksi ja temmatetuksi/ ja pahennukseksi/ ja heille kostoksi.)

9. καὶ Δαυῒδ λέγει· γενηθήτω ἡ τράπεζα αὐτῶν εἰς παγίδα καὶ εἰς θήραν καὶ εἰς σκάνδαλον καὶ εἰς ἀνταπόδομα αὐτοῖς·

9. και δαβιδ λεγει γενηθητω η τραπεζα αυτων εις παγιδα και εις θηραν και εις σκανδαλον και εις ανταποδομα αυτοις 9. kai daβid legei genetheto e trapeza aυton eis pagida kai eis theran kai eis skandalon kai eis antapodoma aυtois

9 And David says, ‘Let their table become *for a snare and *for a trap and *for an offense and *for a repayment to them.

9. And David saith, Let their table be made a snare, and a trap, and a stumblingblock, and a recompence unto them:

9. Und David spricht: "Laß ihren Tisch zu einem Strick werden und zu einer Berückung und zum Ärgernis und ihnen zur Vergeltung.

9. Y David dice: Séales hecha su mesa un lazo, y una red, y un tropezadero, y una retribución;

9 И Давид говорит: да будет трапеза их сетью, тенетами и петлею в возмездие им;

10 soetkoot heidän silmänsä, etteivät he näkisi; ja paina yhäti heidän selkänsä kumaraan".

10 Soetkoot heidän silmänsä, jotteivät he näkisi ja paina aina heidän selkänsä kumaraan."

10. Heidän silmänsä soetkoon, ettei he näkisi, ja taita aina heidän selkänsä!

10. Heidän silmäns soetcon ettei he näkis ja heidän selkäns aina taipucon.

10. Soghaise heiden Silmense/ ettei he näkisi/ ia taiwuta aina heiden Selkense. (Sokaise heidän silmänsä/ ettei he näkisi/ ja taiwuta aina heidän selkänsä.)

10. σκοτισθήτωσαν οἱ ὀφθαλμοὶ αὐτῶν τοῦ μὴ βλέπειν, καὶ τὸν νῶτον αὐτῶν διὰ παντὸς σύγκαμψον.

10. σκοτισθητωσαν οι οφθαλμοι αυτων του μη βλεπειν και τον νωτον αυτων διαπαντος συγκαμψον 10. skotisthetosan oi ofthalmoi aυton toυ me βlepein kai ton noton aυton diapantos sυgkampson

10 Let their eyes be darkened not to see and may you always bow down their backs.’ {Psa 69:22-23}

10. Let their eyes be darkened, that they may not see, and bow down their back alway.

10. Verblende ihre Augen, daß sie nicht sehen, und beuge ihren Rücken allezeit."

10. Sus ojos sean oscurecidos para que no vean; y agóviales siempre el espinazo.

10 да помрачатся глаза их, чтобы не видеть, и хребет их да будет согбен навсегда.

11 Minä siis sanon: eivät kaiketi he ole sitä varten kompastuneet, että lankeaisivat? Pois se! Vaan heidän lankeemuksensa kautta tuli pelastus pakanoille, että he itse syttyisivät kiivauteen.

11 Sanon siis: eivät kai he ole kompastuneet sitä varten, että lankeaisivat? Eihän toki! Vaan heidän lankeemuksensa vuoksi tuli pakanoille pelastus, sytyttämään juutalaiset* kiivauteen.

11. Niin minä siis sanon: ovatko he sentähden itsensä loukanneet, että heidän piti lankeeman? Pois se! vaan heidän lankeemisestansa tapahtui pakanoille autuus, että hän sais heitä kiivaaksi heidän tähtensä.

11. NIin minäkin sanon: owatco he sentähden heidäns loucannet että heidän pidäis langeman? Pois se waan heidän langemisestans tapadui pacanoille autuus että hän sais heitä kijwaxi heidän tähtens.

11. Nin mine nyt sanon/ Ouatko he senteden heidens louckaneet/ ette heiden pideis langeman? Pois se. Waan heiden Langemisesta tapachtui Pacanoille Terueys/ Senpäle/ ette henen piti sillä heite cateutehen yllyttemen. (Niin minä nyt sanon/ Owatko he sentähden heidäns loukanneet/ että heidän pitäisi lankeeman? Pois se. Waan heidän lankeemisesta tapahtui pakanoille terweys/ Senpäälle/ että hänen piti sillä heitä kateutehen yllyttämän.)

11. Λέγω οὖν, μὴ ἔπταισαν ἵνα πέσωσι; μὴ γένοιτο· ἀλλὰ τῷ αὐτῶν παραπτώματι ἡ σωτηρία τοῖς ἔθνεσιν, εἰς τὸ παραζηλῶσαι αὐτούς.

11. λεγω ουν μη επταισαν ινα πεσωσιν μη γενοιτο αλλα τω αυτων παραπτωματι η σωτηρια τοις εθνεσιν εις το παραζηλωσαι αυτους 11. lego oυn me eptaisan ina pesosin me genoito alla to aυton paraptomati e soteria tois ethnesin eis to parazelosai aυtoυs

11 Therefore I say, They did not trip in order that they might fall, did they? Let it not happen! But salvation (has come) to the Gentiles in their trespass, *that* they might provoke them to jealousy.

11. I say then, Have they stumbled that they should fall? God forbid: but rather through their fall salvation is come unto the Gentiles, for to provoke them to jealousy.

11. So sage ich nun: Sind sie darum angelaufen, daß sie fallen sollten? Das sei ferne! Sondern aus ihrem Fall ist den Heiden das Heil widerfahren, auf daß sie denen nacheifern sollten.

11. Digo pues: ¿Tropezaron luego de tal manera que cayesen del todo? En ninguna manera; ántes mas bien por la caida de ellos vino la salud a los Gentiles, para que por ellos fuesen provocados a zelos.

11 Итак спрашиваю: неужели они преткнулись, чтобы совсем пасть? Никак. Но от их падения спасение язычникам, чтобы возбудить в них ревность.

12 Mutta jos heidän lankeemuksensa on maailmalle rikkaudeksi ja heidän vajautensa pakanoille rikkaudeksi, kuinka paljoa enemmän heidän täyteytensä!

12 Mutta jos heidän lankeemuksensa on maailman rikkaus ja heidän vajautensa pakanain rikkaus, kuinka paljoa enemmän heidän täyteytensä!

12. Mutta jos heidän lankeemisensa on maailman rikkaus ja heidän vähennöksensä on pakanain rikkaus; kuinka paljoa enemmin heidän täydellisyytensä?

12. Mutta jos heidän langemisens on mailman rickaus Ja heidän wähennöxens on pacanain rickaus cuinga paljo enämmin cosca heidän lucuns täytetäisin?

12. Mutta ios nyt heidhen la'gemisens ombi Mailman Rickaus/ ia heidhe' Wehenoxensa o'bi Pacanain rickaus/ Quinga palio enämin coska heiden Lucunsa teutetyxi tulis? (Mutta jos nyt heidän lankeemisensa ompi maailman rikkaus/ ja heidän wähennyksensä ompi pakanain rikkaus/ Kuinka paljon enemmin koska heidän lukunsa täytetyksi tulisi?)

12. εἰ δὲ τὸ παράπτωμα αὐτῶν πλοῦτος κόσμου καὶ τὸ ἥττημα αὐτῶν πλοῦτος ἐθνῶν, πόσῳ μᾶλλον τὸ πλήρωμα αὐτῶν;

12. ει δε το παραπτωμα αυτων πλουτος κοσμου και το ηττημα αυτων πλουτος εθνων ποσω μαλλον το πληρωμα αυτων 12. ei de to paraptoma aυton ploυtos kosmoυ kai to ettema aυton ploυtos ethnon poso mallon to pleroma aυton

12 Now if their trespass (is the) riches of (the) world and their loss (is the) riches of the Gentiles; how-much more (is) their fullness?

12. Now if the fall of them be the riches of the world, and the diminishing of them the riches of the Gentiles; how much more their fulness?

12. Denn so ihr Fall der Welt Reichtum ist, und ihr Schade ist der Heiden Reichtum, wie viel mehr, wenn ihre Zahl voll würde?

12. Y si la caida de ellos es la riqueza del mundo, y el menoscabo de ellos la riqueza de los Gentiles, ¿cuánto más la plenitud de ellos?

12 Если же падение их – богатство миру, и оскудение их –богатство язычникам, то тем более полнота их.

13 Teille, pakanoille, minä sanon: Koska olen pakanain apostoli, pidän minä virkaani kunniassa,

13 Puhun näet teille, pakanoille. Koska olen pakanain apostoli, kunnioitan virkaani,

13. Sillä teille pakanoille minä puhun: että minä pakanain apostoli olen, ylistän minä minun virkaani.

13. Teille pacanoille minä puhun että minä pacanain Apostoli olen ylistän minä minun wircani.

13. Teille pacanoille mine puhun/ Senwoxi ette mine olen Pacanain Apostoli/ nin mine ylisten minun Wircani/ (Teille pakanoille minä puhun/ Sen wuoksi että minä olen pakanain apostoli/ niin minä ylistän minun wirkani/)

13. Ὑμῖν γὰρ λέγω τοῖς ἔθνεσιν· ἐφ’ ὅσον μὲν οὖν εἰμι ἐγὼ ἀπόστολος, τὴν διακονίαν μου δοξάζω,

13. υμιν γαρ λεγω τοις εθνεσιν εφ οσον μεν ειμι εγω εθνων αποστολος την διακονιαν μου δοξαζω 13. υmin gar lego tois ethnesin ef oson men eimi ego ethnon apostolos ten diakonian moυ doksazo

13 For* I speak to you° who are Gentiles, inasmuch as I am indeed an apostle of Gentiles, I glorify my service;

13. For I speak to you Gentiles, inasmuch as I am the apostle of the Gentiles, I magnify mine office:

13. Mit euch Heiden rede ich; denn dieweil ich der Heiden Apostel bin, will ich mein Amt preisen,

13. Porque, a vosotros hablo, Gentiles, en cuanto a la verdad yo soy apóstol de los Gentiles, mi ministerio ensalzo,

13 Вам говорю, язычникам. Как Апостол язычников, я прославляю служение мое.

14 sytyttääkseni, jos mahdollista, kiivauteen niitä, jotka ovat minun heimolaisiani, ja pelastaakseni edes muutamia heistä.

14 sytyttääkseni, jos mahdollista kiivauteen heimolaisiani* ja pelastaakseni muutamia heistä.

14. Jos minä taitaisin jollakin tavalla niitä, jotka minun lihani ovat, kiivaaksi saada ja muutamatkin heistä autuaaksi saattaa.

14. Ja jos minä taidaisin jollakin tawalla nijtä jotca minun lihani owat kijwaxi saada ja muutamatkin heistä autuaxi saatta.

14. Jos mine taidhaisin iollaki modalla nijte iotca minun Lihan ouat cateutehen yllytte/ ia heiste mwtomat autuaxi saattaisin. (Jos minä taitaisin jollakin muodolla niitä jotka minun lihan owat kateutehen yllyttää/ ja heistä muutamat autuaaksi saattaisin.)

14. εἴ πως παραζηλώσω μου τὴν σάρκα καὶ σώσω τινὰς ἐξ αὐτῶν.

14. ει πως παραζηλωσω μου την σαρκα και σωσω τινας εξ αυτων 14. ei pos parazeloso moυ ten sarka kai soso tinas eks aυton

14 if somehow I provoke to jealousy (those who are) my flesh and might save some out of them.

14. If by any means I may provoke to emulation them which are my flesh, and might save some of them.

14. ob ich möchte die, so mein Fleisch sind, zu eifern reizen und ihrer etliche selig machen.

14. Si en alguna manera provocase a emulación a los de mi carne, e hiciese salvos a algunos de ellos.

14 Не возбужу ли ревность в сродниках моих по плоти и не спасу ли некоторых из них?

15 Sillä jos heidän hylkäämisensä on maailmalle sovitukseksi, mitä heidän armoihin ottamisensa on muuta kuin elämä kuolleista?

15 Sillä jos heidän hylkäämisensä on *maailmalle sovitukseksi*, mitä heidän hyväksymisensä on muuta kuin elämä kuolleista?

15. Sillä jos heidän hylkäämisensä on maailman sovinto, mitäs heidän korjaamisensa muuta on kuin elämä kuolleista?

15. Sillä jos heidän cadotuxens mailman sowindo olis mitästä heidän corjamisens muuta olis cuin elämä cuolleista?

15. Sille ios heiden * poisheittemus ombi Mailman souindo/ Miteste heiden ylesottamus mwta olis/ quin Eleme otetaisin nijste Coolluista? (Sillä jos heidän poisheittämys ompi maailman sowinto/ Mitäste heidän ylösottamus muuta olisi/ kuin elämä otettaisiin niistä kuolleista?)

15. εἰ γὰρ ἡ ἀποβολὴ αὐτῶν καταλλαγὴ κόσμου, τίς ἡ πρόσληψις εἰ μὴ ζωὴ ἐκ νεκρῶν;

15. ει γαρ η αποβολη αυτων καταλλαγη κοσμου τις η προσληψις ει μη ζωη εκ νεκρων 15. ei gar e apoβole aυton katallage kosmoυ tis e proslepsis ei me zoe ek nekron

15 For* if the casting away of them (is) the reconciliation of the world, what (is) the receiving (of them), except life from (the) dead?

15. For if the casting away of them be the reconciling of the world, what shall the receiving of them be, but life from the dead?

15. Denn so ihre Verwerfung der Welt Versöhnung ist, was wird ihre Annahme anders sein als Leben von den Toten?

15. Porque si el desechamiento de ellos es la reconciliación del mundo, ¿qué será el recibimiento de ellos, sino vida de los muertos?

15 Ибо если отвержение их – примирение мира, то что будет принятие,как не жизнь из мертвых?

16 Mutta jos uutisleipä on pyhä, niin on myös koko taikina, ja jos juuri on pyhä, niin ovat myös oksat.

16 Jos nimittäin uutisleipä on pyhä, on koko taikinakin, ja jos juuri on pyhä, ovat oksatkin.

16. Sillä jos alku on pyhä, niin on myös koko taikina, ja jos juuri on pyhä, niin ovat myös oksat.

16. Sillä jos alcu on pyhä nijn on myös coco taikina pyhä: ja jos juuri on pyhä nijn owat myös oxat pyhät.

16. Jos Alkeet ouat pyhet/ nin ombi mös coco Taikina pyhe. Ja ios iwri ombi pyhe/ Nin ouat mös Oxat pyhet. (Jos alkeet owat pyhät/ niin ompi myös koko taikina pyhä. Ja jos juuri ompi pyhä/ Niin owat myös oksat pyhät.)

16. εἰ δὲ ἡ ἀπαρχὴ ἁγία, καὶ τὸ φύραμα· καὶ εἰ ἡ ῥίζα ἁγία, καὶ οἱ κλάδοι.

16. ει δε η απαρχη αγια και το φυραμα και ει η ριζα αγια και οι κλαδοι 16. ei de e aparche agia kai to fυrama kai ei e riza agia kai oi kladoi

16 Now if the first-fruit (is) holy, also (is) the batch and if the root (is) holy, also (are) the branches.

16. For if the firstfruit be holy, the lump is also holy: and if the root be holy, so are the branches.

16. Ist der Anbruch heilig, so ist auch der Teig heilig; und so die Wurzel heilig ist, so sind auch die Zweige heilig.

16. Porque si el primer fruto es santo, también lo es la masa; y si la raíz es santa, también lo son los ramos.

16 Если начаток свят, то и целое; и если корень свят, то и ветви.

17 Mutta jos muutamat oksista ovat taitetut pois ja sinä, joka olet metsäöljypuu, olet oksastettu oikeiden oksien joukkoon ja olet päässyt niiden kanssa osalliseksi öljypuun mehevästä juuresta,

17 Mutta jos muutamat oksista ovat taitetut pois ja sinä, joka olet *villiä öljypuuta*, olet oksastettu niitten oikeain joukkoon ja olet tullut osalliseksi öljypuun juuresta ja mehevyydestä,

17. Mutta jos muutamat oksista ovat murtuneet, ja sinä, joka metsä-öljypuu olit, olet niihin istutettu, ja olet öljypuun juuresta ja lihavuudesta osalliseksi tullut,

17. MUtta jos muutamat oxista owat murtunet ja sinä joca medzäöljypuu olit olet nijhin jällens istutettu ja olet sijtä juuresta osallisexi tullut ja sen öljypuun höystöstä nijn älä ylpeile oxia wastan.

17. Mutta ios nyt mwtomat Oxista ouat murtuneet/ Ja sine coskas olit yxi Metze Oliupw/ olet nijhin ielle's istutettu/ ia olet osalisexi tullut sijte Jwresta/ ia sijte Oliopuun höistösta/ Nin ele sinuas kerska Oxi wastaan. (Mutta jos nyt muutamat oksista owat murtuneet/ Ja sinä koskas olit yksi metsä öljypuu/ olet niihin jällens istutettu/ ja olet osalliseksi tullut siitä juuresta/ ja siitä öljypuun höystöstä/ Niin älä sinuas kerskaa oksia wastaan.)

17. Εἰ δέ τινες τῶν κλάδων ἐξεκλάσθησαν, σὺ δὲ ἀγριέλαιος ὢν ἐνεκεντρίσθης ἐν αὐτοῖς καὶ συγκοινωνὸς τῆς ῥίζης καὶ τῆς πιότητος τῆς ἐλαίας ἐγένου,

17. ει δε τινες των κλαδων εξεκλασθησαν συ δε αγριελαιος ων ενεκεντρισθης εν αυτοις και συγκοινωνος της ριζης και της πιοτητος της ελαιας εγενου 17. ei de tines ton kladon ekseklasthesan sυ de agrielaios on enekentristhes en aυtois kai sυgkoinonos tes rizes kai tes piotetos tes elaias egenoυ

17 But if some of the branches were broken off, and you, being a wild olive, were grafted in among them and became a fellow partner of the root and of the plumpness of the olive tree (among them).

17. And if some of the branches be broken off, and thou, being a wild olive tree, wert graffed in among them, and with them partakest of the root and fatness of the olive tree;

17. Ob aber nun etliche von den Zweigen ausgebrochen sind und du, da du ein wilder Ölbaum warst, bist unter sie gepfropft und teilhaftig geworden der Wurzel und des Safts im Ölbaum,

17. Y si algunos de los ramos fueron quebrados, y tú siendo acebuche has sido injerido en lugar de ellos, y has sido hecho participante de la raíz, y de la grosura de la oliva;

17 Если же некоторые из ветвей отломились, а ты, дикая маслина, привился на место их и стал общникомкорня и сока маслины,

18 niin älä ylpeile oksien rinnalla; mutta jos ylpeilet, niin et sinä kuitenkaan kannata juurta, vaan juuri kannattaa sinua.

18 niin älä ylpeile oksia vastaan. Mutta jos ylpeilet, niin et sinä kuitenkaan kannata juurta, vaan juuri sinua.

18. Niin älä ylpeile oksia vastaan; mutta jos sinä heitä vastaan ylpeilet, niin tiedä, ettet sinä juurta kanna, vaan juuri kantaa sinua.

18. Mutta jos sinä heitä wastan ylpeilet nijn tiedä ettet sinä juurta canna waan juuri canda sinua.

18. Mutta ios sine itzes kerskat heite wastaan/ Nin sinun pite tietemen/ Ettei sine site Jwrta canna/ waan se Jwri candapi sinun. (Mutta jos sinä itseäsi kerskaat heitä wastaan/ Niin sinun pitää tietämän/ Ettei sinä sitä juurta kanna/ waan se juuri kantaapi sinun.)

18. μὴ κατακαυχῶ τῶν κλάδων· εἰ δὲ κατακαυχᾶσαι, οὐ σὺ τὴν ῥίζαν βαστάζεις, ἀλλὰ ἡ ῥίζα σέ.

18. μη κατακαυχω των κλαδων ει δε κατακαυχασαι ου συ την ριζαν βασταζεις αλλ η ριζα σε 18. me katakaυcho ton kladon ei de katakaυchasai oυ sυ ten rizan βastazeis all e riza se

18 Do not boast against the branches, but if you are boasting against (them), you are not bearing the root, but the root (bears) you.

18. Boast not against the branches. But if thou boast, thou bearest not the root, but the root thee.

18. so rühme dich nicht wider die Zweige. Rühmst du dich aber wider sie, so sollst du wissen, daß du die Wurzel nicht trägst, sondern die Wurzel trägt dich.

18. No te jactes contra los ramos; mas si te jactas, sabe que no sustentas tú a la raíz, sino la raíz a tí.

18 то не превозносись перед ветвями. Если же превозносишься, то вспомни, что не ты корень держишь, но корень тебя.

19 Sinä kaiketi sanonet: "Ne oksat taitettiin pois, että minut oksastettaisiin".

19 Sinä sanot nyt: "Ne oksat taitettiin pois, jotta minut oksastettaisiin."

19. Niin sanot; oksat ovat murtuneet, että minun piti siihen jälleen istutettaman.

19. Ja sinä sanot: oxat owat murtunet että minun piti sijhen jällens istutettaman.

19. Nin sine sanot/ Ne Oxat ouat murtuneet/ ette minun piti sijhen iellens istutettaman. (Niin sinä sanot/ Ne oksat owat murtuneet/ että minun piti siihen jällens istutettaman.)

19. ἐρεῖς οὖν· ἐξεκλάσθησαν οἱ κλάδοι, ἵνα ἐγὼ ἐγκεντρισθῶ.

19. ερεις ουν εξεκλασθησαν οι κλαδοι ινα εγω εγκεντρισθω 19. ereis oυn ekseklasthesan oi kladoi ina ego egkentristho

19 Therefore you will say, Branches were broken off, in order that I might be grafted in.

19. Thou wilt say then, The branches were broken off, that I might be graffed in.

19. So sprichst du: Die Zweige sind ausgebrochen, das ich hineingepfropft würde.

19. Dirás pues: Los ramos fueron quebrados para que yo fuese injerido.

19 Скажешь: „ветви отломились, чтобы мне привиться".

20 Oikein; epäuskonsa tähden ne taitettiin pois, mutta sinä pysyt uskosi kautta. Älä ole ylpeä, vaan pelkää.

20 Oikein. Epäuskon vuoksi ne taitettiin pois, mutta sinä pysyt uskon avulla. Älä ylpeile, vaan pelkää.

20. Oikein: he ovat murtuneet epäuskonsa tähden, mutta sinä pysyt uskon kautta: älä ole röyhkeä, vaan pelkää.

20. Se on oikein sanottu: he owat murtunet heidän epäuscons tähden mutta sinä pysyt uscon cautta.

20. Se on oikein sanottu/ He ouat murtuneet/ heiden epeuskonsa tedhen/ Mutta sine seisot vskon cautta. Ele ole reuckije mieleses/ waan pelke. (Se on oikein sanottu/ He owat murtuneet/ heidän epäuskonsa tähden/ Mutta sinä seisot uskon kautta. Älä ole röyhkeä mielessäsi/ waan pelkää.)

20. καλῶς· τῇ ἀπιστίᾳ ἐξεκλάσθησαν, σὺ δὲ τῇ πίστει ἕστηκας. μὴ ὑψηλοφρόνει, ἀλλὰ φοβοῦ·

20. καλως τη απιστια εξεκλασθησαν συ δε τη πιστει εστηκας μη υψηλοφρονει αλλα φοβου 20. kalos te apistia ekseklasthesan sυ de te pistei estekas me υpselofronei alla foβoυ

20 Well; they were broken off in their unbelief but you are standing in the faith. Do not be cavalier, but fear;

20. Well; because of unbelief they were broken off, and thou standest by faith. Be not highminded, but fear:

20. Ist wohl geredet! Sie sind ausgebrochen um ihres Unglaubens willen; du stehst aber durch den Glauben. Sei nicht stolz, sondern fürchte dich.

20. Bien: por su incredulidad fueron quebrados, mas tú por la fé estás en pié. No te ensoberbezcas, ántes teme;

20 Хорошо. Они отломились неверием, а ты держишься верою: не гордись, но бойся.

21 Sillä jos Jumala ei ole säästänyt luonnollisia oksia, ei hän ole säästävä sinuakaan.

21 Sillä jos Jumala ei ole säästänyt luonnollisia oksia, (ehkä) Hän ei ole säästävä sinuakaan.

21. Sillä jos ei Jumala luonnollisia oksia armahtanut, katso, ei hän sinuakaan armahda.

21. Älä ole röyckiä waan pelkä: Sillä jos ei Jumala luonnolisia oxia armahtanut cadzo ei hän sinuacan armahda.

21. Sille ios Jumala ei ole nijte loonolisi Oxia armainut/ catzo site/ ettei hen sinuakan armaitze. (Sillä jos Jumala ei ole niitä luonnollisia oksia armainnut/ katso sitä/ ettei hän sinuakaan armaitse.)

21. εἰ γὰρ ὁ Θεὸς τῶν κατὰ φύσιν κλάδων οὐκ ἐφείσατο, μή πως οὐδὲ σοῦ φείσεται.

21. ει γαρ ο θεος των κατα φυσιν κλαδων ουκ εφεισατο μηπως ουδε σου φεισηται 21. ei gar o theos ton kata fυsin kladon oυk efeisato mepos oυde soυ feisetai

21 for* if God did not spare what is according to nature: branches; lest he will neither be sparing you.

21. For if God spared not the natural branches, take heed lest he also spare not thee.

21. Hat Gott die natürlichen Zweige nicht verschont, daß er vielleicht dich auch nicht verschone.

21. Porque si Dios no perdonó a los ramos naturales, teme que a tí tampoco te perdone.

21 Ибо если Бог не пощадил природных ветвей, то смотри,пощадит ли и тебя.

22 Katso siis Jumalan hyvyyttä ja ankaruutta: Jumalan ankaruutta langenneita kohtaan, mutta hänen hyvyyttänsä sinua kohtaan, jos hänen hyvyydessänsä pysyt; muutoin sinutkin hakataan pois.

22 Katso siis Jumalan hyvyyttä ja ankaruutta — ankaruutta langenneita kohtaan ja hyvyyttä sinua kohtaan, jos pysyt Hänen hyvyydessään; muuten sinutkin hakataan pois."

22. Sentähden katso tässä Jumalan hyvyyttä ja ankaruutta: ankaruutta niissä, jotka lankesivat, mutta hyvyyttä itse sinussas, jos sinä ainoastaan hyvyydessä pysyt; muutoin sinäkin leikataan pois.

22. Sentähden cadzo täsä Jumalan hywyttä ja angarutta: angarutta nijsä jotca langeisit mutta hywyttä idze sinusas jos sinä ainoastans hywydes pysyt muutoin sinäkin poisleicatan.

22. Senteden catzo nyt tesse Jumalan hywuytte ia Angarutta. Sen Angarudhen nijnen päle/ iotca langesit/ Mutta hywuydhen sinun päles/ Jos sine waan hywuydhes pysyt/ Mutoin sine mös poisleickatan. (Sentähden katso nyt tässä Jumalan hywyyttä ja ankaruutta. Sen ankaruuden niiden päälle/ jotka lankesit/ Mutta hywyyden sinun päällesi/ Jos sinä waan hywyytesi pysyt/ Muutoin sinä myös pois leikataan.)

22. ἴδε οὖν χρηστότητα καὶ ἀποτομίαν Θεοῦ, ἐπὶ μὲν τοὺς πεσόντας ἀποτομίαν, ἐπὶ δὲ σὲ χρηστότητα, ἐὰν ἐπιμένῃς τῇ χρηστότητι· ἐπεὶ καὶ σὺ ἐκκοπήσῃ.

22. ιδε ουν χρηστοτητα και αποτομιαν θεου επι μεν τους πεσοντας αποτομιαν επι δε σε χρηστοτητα εαν επιμεινης τη χρηστοτητι επει και συ εκκοπηση 22. ide oυn chrestoteta kai apotomian theoυ epi men toυs pesontas apotomian epi de se chrestoteta ean epimeines te chrestoteti epei kai sυ ekkopese

22 Therefore, behold the kindness and severity of God, indeed severity upon those who fell short, but kindness upon you, if you remain in the kindness (of God): otherwise you also will be cut off.

22. Behold therefore the goodness and severity of God: on them which fell, severity; but toward thee, goodness, if thou continue in his goodness: otherwise thou also shalt be cut off.

22. Darum schau die Güte und den Ernst Gottes: den Ernst an denen, die gefallen sind, die Güte aber an dir, sofern du an der Güte bleibst; sonst wirst du auch abgehauen werden.

22. Mira pues la bondad, y la severidad de Dios: la severidad ciertamente para con los que cayeron; mas la bondad para contigo, si permanecieres en su bondad; de otra manera tú también serás cortado.

22 Итак видишь благость и строгость Божию: строгость котпадшим, а благость к тебе, если пребудешь в благости Божией ; иначе и ты будешь отсечен.

23 Mutta nuo toisetkin, jos eivät jää epäuskoonsa, tulevat oksastettaviksi, sillä Jumala on voimallinen oksastamaan ne jälleen.

23 Mutta nuokin, jos eivät jää epäuskoonsa, oksastetaan, sillä Jumala on voimallinen oksastamaan ne jälleen.

23. Ja ne jälleen istutetaan, ellei he epäuskossansa pysy; sillä Jumala on voimallinen heitä jälleen istuttamaan.

23. Ja ne jällens istutetan ellei he heidän epäuscosans pysy: sillä kyllä Jumala woi heidän jällens istutta.

23. Ja ne iellens istutetaan/ ellei he ole heiden epeuskosansa/ Sille ette kylle Jumala woipi heite iellens istutta. (Ja ne jällens istutetaan/ ellei he ole heidän epäuskossansa/ Sillä että kyllä Jumalan woipi heitä jällens istuttaa.)

23. καὶ ἐκεῖνοι δέ, ἐὰν μὴ ἐπιμένωσι τῇ ἀπιστίᾳ, ἐγκεντρισθήσονται· δυνατὸς γὰρ ὁ Θεός ἐστι πάλιν ἐγκεντρίσαι αὐτούς.

23. και εκεινοι δε εαν μη επιμεινωσιν τη απιστια εγκεντρισθησονται δυνατος γαρ εστιν ο θεος παλιν εγκεντρισαι αυτους 23. kai ekeinoi de ean me epimeinosin te apistia egkentristhesontai dυnatos gar estin o theos palin egkentrisai aυtoυs

23 And also those will be grafted in, if they do not remain in their unbelief; for* God is able to graft them in again.

23. And they also, if they abide not still in unbelief, shall be graffed in: for God is able to graff them in again.

23. Und jene, so nicht bleiben in dem Unglauben, werden eingepfropft werden; Gott kann sie wohl wieder einpfropfen.

23. Y aun ellos, si no permanecieren en incredulidad, serán injeridos; que poderoso es Dios para volverlos a injerir.

23 Но и те, если не пребудут в неверии, привьются, потому что Бог силен опять привить их.

24 Sillä jos sinä olet leikattu luonnollisesta metsäöljypuusta ja vasten luontoa oksastettu jaloon öljypuuhun, kuinka paljoa ennemmin nämä luonnolliset oksat tulevat oksastettaviksi omaan öljypuuhunsa!

24 Sillä jos sinä olet hakattu pois luontonsa puolesta villistä öljypuusta ja vastoin luontoa oksastettu jaloon öljypuuhun, kuinka paljoa ennemmin nämä, jotka ovat luonnollisia oksia, oksastetaan omaan öljypuuhunsa!

24. Sillä jos sinä olet luonnollisesta metsä-öljypuusta karsittu, ja olet vastoin luontoa hyvään öljypuuhun istutettu, kuinka paljon enemmin ne, jotka luonnolliset ovat, omaan öljypuuhunsa istutetaan?

24. Sillä jos sinä olet luonnolisesta medzäöljypuusta carsittu ja olet wastoin luondo hywään öljypuuhun istutettu: cuinga paljo enämmin ne jotca luonnoliset owat heidän omaan öljypuuhuns istutetan?

24. Sille ette ios sine olet ydheste loonolisesta Metze Olipwsta poiskarssittu/ Ja olet ylitze loonnon sihen hyuen Olio puhun istutettu. Quinga palio enämin ne/ iotca loonoliset ouat/ heiden omahan Oliopwhunsa istutetaan? (Sillä että jos sinä olet yhdestä luonnollisesta metsä öljypuusta pois karsittu/ Ja olet ylitse luonnon siihen hywää öljypuuhun istutettu. Kuinka paljon enemmin ne/ jotka luonnolliset owat/ heidän omahan öljypuuhunsa istutetaan?)

24. εἰ γὰρ σὺ ἐκ τῆς κατὰ φύσιν ἐξεκόπης ἀγριελαίου καὶ παρὰ φύσιν ἐνεκεντρίσθης εἰς καλλιέλαιον, πόσῳ μᾶλλον οὗτοι οἱ κατὰ φύσιν ἐγκεντρισθήσονται τῇ ἰδίᾳ ἐλαίᾳ;

24. ει γαρ συ εκ της κατα φυσιν εξεκοπης αγριελαιου και παρα φυσιν ενεκεντρισθης εις καλλιελαιον ποσω μαλλον ουτοι οι κατα φυσιν εγκεντρισθησονται τη ιδια ελαια 24. ei gar sυ ek tes kata fυsin eksekopes agrielaioυ kai para fυsin enekentristhes eis kallielaion poso mallon oυtoi oi kata fυsin egkentristhesontai te idia elaia

24 For* if you were cut off from what is according to nature a wild olive tree and were grafted contrary to nature into a good olive tree; how-much more these, the ones according to nature, will be grafted into their own olive tree?

24. For if thou wert cut out of the olive tree which is wild by nature, and wert graffed contrary to nature into a good olive tree: how much more shall these, which be the natural branches, be graffed into their own olive tree?

24. Denn so du aus dem Ölbaum, der von Natur aus wild war, bist abgehauen und wider die Natur in den guten Ölbaum gepropft, wie viel mehr werden die natürlichen eingepropft in ihren eigenen Ölbaum.

24. Porque si tú fuiste cortado del natural acebuche, y contra natura fuiste injerido en la buena oliva, ¿cuánto más estos, que son los ramos naturales, serán injeridos en su oliva?

24 Ибо если ты отсечен от дикой по природе маслины и не по природе привился к хорошей маслине, то тем более сии природные привьются к своей маслине.

25 Sillä minä en tahdo, veljet — ettette olisi oman viisautenne varassa — pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus — hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut,

25 En näet halua, veljet — jottette olisi itsessänne viisaita — teidän olevan tietämättömiä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on tullut sisälle.

25. Sillä en minä tahdo salata teiltä, rakkaat veljet, tätä salaisuutta, (ettette itsellänne ylpeilisi,) että paatumus on puolittain Israelille tullut, siihenasti kuin pakanain täydellisyys tulis.

25. SIllä en minä tahdo salata teildä rackat weljet tätä salaisutta ettet te olis ylpiät että paatumus on puolittain Israelille tullut sijhenasti cuin pacanain täyttämys tulis:

25. Sille em mine tadho teilde (rackat Weliet) peitte täte Salasutta/ senpäle ettei te olisi teisenne coriamieliset/ Senwoxi ette Sokius ombi polittain Israelin cochtan tullut/ Sihenasti ette se Pacanaiden teuttemys siselletulis/ (Sillä en minä tahdo teiltä (rakkaat weljet) peittää tätä salaisuutta/ sen päälle ettei te olisi toisenne koriamieliset/ Senwuoksi että sokeus ompi puolittain Israelin kohtaan tullut/ Siihen asti että se pakanaiden täyttämys sisälle tulisi/)

25. Οὐ γὰρ θέλω ὑμᾶς ἀγνοεῖν, ἀδελφοί, τὸ μυστήριον τοῦτο, ἵνα μὴ ἦτε παρ’ ἑαυτοῖς φρόνιμοι, ὅτι πώρωσις ἀπὸ μέρους τῷ Ἰσραὴλ γέγονεν ἄχρις οὗ τὸ πλήρωμα τῶν ἐθνῶν εἰσέλθῃ,

25. ου γαρ θελω υμας αγνοειν αδελφοι το μυστηριον τουτο ινα μη ητε παρ εαυτοις φρονιμοι οτι πωρωσις απο μερους τω ισραηλ γεγονεν αχρις ου το πληρωμα των εθνων εισελθη 25. oυ gar thelo υmas agnoein adelfoi to mυsterion toυto ina me ete par eaυtois fronimoi oti porosis apo meroυs to israel gegonen achris oυ to pleroma ton ethnon eiselthe

25 For* brethren, I do not wish you° to be ignorant of this mystery (that* you° may not be (too) prudent with yourselves), that a hardening has happened partially to Israel, till the fullness of the Gentiles should enter;

25. For I would not, brethren, that ye should be ignorant of this mystery, lest ye should be wise in your own conceits; that blindness in part is happened to Israel, until the fulness of the Gentiles be come in.

25. Ich will euch nicht verhalten, liebe Brüder, dieses Geheimnis (auf daß ihr nicht stolz seid): Blindheit ist Israel zum Teil widerfahren, so lange, bis die Fülle der Heiden eingegangen sei{~}

25. Porque no quiero, hermanos, que ignoréis este misterio, para que no seais acerca de vosotros mismos arrogantes; y es, que el endurecimiento en parte ha acontecido a Israel, hasta tanto que entrase la plenitud de los Gentiles.

25 Ибо не хочу оставить вас, братия, в неведении о тайне сей, – чтобы вы не мечтали о себе, – что ожесточение произошло в Израиле отчасти, до времени , пока войдет полное число язычников;

26 ja niin kaikki Israel on pelastuva, niinkuin kirjoitettu on: "Siionista on tuleva pelastaja, hän poistaa jumalattoman menon Jaakobista.

26 Niin koko Israel on pelastuva, niin kuin on kirjoitettu: "Pelastaja tulee Siionista, (ja) Hän poistaa jumalattoman menon Jaakobista.

26. Ja niin kaikki Israel pitää autuaaksi tuleman, niinkuin kirjoitettu on: se tulee Zionista, joka päästää ja jumalattoman menon Jakobista kääntää pois.

26. Ja nijn caicki Israel autuaxi tule. Nijncuin kirjoitettu on: se tule Zionista joca päästä ja jumalattoman menon Jacobista poiskäändä.

26. ia nin caiki Israel wapaaxi tulepi. Nin quin kirioitettu on/ Se tulepi Zionista/ ioca pästepi/ ia poiskiende sen Jumalattoman menon Jacobista. (ja niin kaikki Israel wapaaksi tuleepi. Niin kuin kirjoitettu on/ Se tuleepi Zionista/ joka päästääpi/ ja pois kääntää sen jumalattoman menon Jakobista.)

26. καὶ οὕτω πᾶς Ἰσραὴλ σωθήσεται, καθὼς γέγραπται· ἥξει ἐκ Σιὼν ὁ ῥυόμενος καὶ ἀποστρέψει ἀσεβείας ἀπὸ Ἰακώβ·

26. και ουτως πας ισραηλ σωθησεται καθως γεγραπται ηξει εκ σιων ο ρυομενος και αποστρεψει ασεβειας απο ιακωβ 26. kai oυtos pas israel sothesetai kathos gegraptai eksei ek sion o rυomenos kai apostrepsei aseβeias apo iakoβ

26 and thus all (spiritual) Israel will be saved, just-as it has been written, ‘There will come out of Zion, he who rescues and he will turn away ungodliness from Jacob.

26. And so all Israel shall be saved: as it is written, There shall come out of Sion the Deliverer, and shall turn away ungodliness from Jacob:

26. und also das ganze Israel selig werde, wie geschrieben steht: "Es wird kommen aus Zion, der da erlöse und abwende das gottlose Wesen von Jakob.

26. Y así todo Israel será salvo; como está escrito: Vendrá de Sión el Libertador, y apartará de Jacob la impiedad.

26 и так весь Израиль спасется, как написано: придет от Сиона Избавитель, и отвратит нечестие от Иакова.

27 Ja tämä on oleva minun liittoni heidän kanssaan, kun minä otan pois heidän syntinsä."

27 Ja tämä on liittoni heidän kanssaan, kun otan pois heidän syntinsä."

27. Ja tämä on minun liittoni heidän kanssansa, kuin minä otan pois heidän syntinsä.

27. Ja tämä on minun Testamentin heidän cansans cosca minä poisotan heidän syndins.

27. Ja teme ombi minun Testame'tin heiden cansans/ coska mine poisotan heiden Synninse. (Ja tämä ompi minun testamentin heidän kanssansa/ koska minä pois otan heidän syntinsä.)

27. καὶ αὕτη αὐτοῖς ἡ παρ’ ἐμοῦ διαθήκη, ὅταν ἀφέλωμαι τὰς ἁμαρτίας αὐτῶν.

27. και αυτη αυτοις η παρ εμου διαθηκη οταν αφελωμαι τας αμαρτιας αυτων 27. kai aυte aυtois e par emoυ diatheke otan afelomai tas amartias aυton

27 And this (is) my covenant* with them, whenever I take away their sins.’ {Isa 59:20-21, 27:9}

27. For this is my covenant unto them, when I shall take away their sins.

27. Und dies ist mein Testament mit ihnen, wenn ich ihre Sünden werde wegnehmen."

27. Y éste es mi concierto con ellos, cuando quitare sus pecados.

27 И сей завет им от Меня, когда сниму с них грехи их.

28 Evankeliumin kannalta he kyllä ovat vihollisia teidän tähtenne, mutta valinnan kannalta he ovat rakastettuja isien tähden.

28 Ilosanoman kannalta he tosin ovat vihollisia teidän tähtenne, mutta valinnan kannalta rakastettuja isien vuoksi.

28. Evankeliumin puolesta tosin ovat he viholliset teidän tähtenne; mutta valitsemisen puolesta rakastetaan heitä isäin tähden.

28. Evangeliumin puolesta minä tosin heitä teidän tähten wihollisna pidän: mutta walidzemisen puolesta minä heitä Isäin tähden racastan.

28. Euangeliumin polesta/ mine tosin heite pidhen wiholiszna teiden tedhen/ Mutta wloswalitzemisen polesta mine heite racastan Iseden tedhen. (Ewankeliumin puolesta/ minä tosin heitä pidän wihollisina teidän tähden/ Mutta uloswalitsemisen puolesta minä heitä rakastan isien tähden.)

28. κατὰ μὲν τὸ εὐαγγέλιον ἐχθροὶ δι’ ὑμᾶς, κατὰ δὲ τὴν ἐκλογὴν ἀγαπητοὶ διὰ τοὺς πατέρας·

28. κατα μεν το ευαγγελιον εχθροι δι υμας κατα δε την εκλογην αγαπητοι δια τους πατερας 28. kata men to eυaggelion echthroi di υmas kata de ten eklogen agapetoi dia toυs pateras

28 According to the good-news (they are) indeed enemies because of you°, but according to the choice, (they are) beloved because of the fathers.

28. As concerning the gospel, they are enemies for your sakes: but as touching the election, they are beloved for the fathers' sakes.

28. Nach dem Evangelium sind sie zwar Feinde um euretwillen; aber nach der Wahl sind sie Geliebte um der Väter willen.

28. Así que, en cuanto al evangelio, son enemigos por causa de vosotros; mas en cuanto a la elección, son muy amados por causa de los padres.

28 В отношении к благовестию, они враги ради вас; а в отношении к избранию, возлюбленные Божии ради отцов.

29 Sillä ei Jumala armolahjojansa ja kutsumistansa kadu.

29 Jumalan armolahjat ja kutsu ovat näet peruuttamattomat.

29. Sillä ei Jumala lahjojansa ja kutsumistansa kadu.

29. Sillä ei Jumala lahjojans ja cudzumistans cadu:

29. Sille ette Jumalan Lahia ia cutzutus ouat sencaltaiset/ ettei he' heite catua taidha. (Sillä että Jumalan lahja ja kutsutus owat senkaltaiset/ ettei hän heitä katua taida.)

29. ἀμεταμέλητα γὰρ τὰ χαρίσματα καὶ ἡ κλῆσις τοῦ Θεοῦ.

29. αμεταμελητα γαρ τα χαρισματα και η κλησις του θεου 29. ametameleta gar ta charismata kai e klesis toυ theoυ

29 For* the gifts* and the calling {Or: invitation; and in all other instances in the MLV} of God (are) unregretted.

29. For the gifts and calling of God are without repentance.

29. Gottes Gaben und Berufung können ihn nicht gereuen.

29. Porque sin arrepentimiento son las mercedes y la vocación de Dios.

29 Ибо дары и призвание Божие непреложны.

30 Samoin kuin te ennen olitte Jumalalle tottelemattomia, mutta nyt olette saaneet laupeuden näiden tottelemattomuuden kautta,

30 Sillä niin kuin tekin* ennen olitte Jumalalle tottelemattomia, mutta nyt olette saaneet armon näitten tottelemattomuuden vuoksi,

30. Sillä niinkuin ette tekään muinen Jumalan päälle uskoneet, mutta olette nyt laupiuden heidän epäuskonsa kautta saaneet;

30. Sillä et tekän muinnen Jumalan päälle usconet waan nyt te oletta laupiuden heidän epäuscons cautta saanet.

30. Sille samalmoto quin ei te mös muinen vskoneet Jumala' päle/ Mutta nyt te oletta saneet Laupiudhen/ heiden Epeuskonsa cautta. (Sillä samalla muotoa kuin ei te myös muinen uskoneet Jumalan päälle/ Mutta nyt te olette saaneet laupeuden/ heidän epäuskonsa kautta.)

30. ὥσπερ γὰρ ὑμεῖς ποτε ἠπειθήσατε τῷ Θεῷ, νῦν δὲ ἠλεήθητε τῇ τούτων ἀπειθείᾳ,

30. ωσπερ γαρ και υμεις ποτε ηπειθησατε τω θεω νυν δε ηλεηθητε τη τουτων απειθεια 30. osper gar kai υmeis pote epeithesate to theo nυn de eleethete te toυton apeitheia

30 For* just-as you° were also previously disobedient to God, but now you° were shown-mercy by their disobedience,

30. For as ye in times past have not believed God, yet have now obtained mercy through their unbelief:

30. Denn gleicherweise wie auch ihr weiland nicht habt geglaubt an Gott, nun aber Barmherzigkeit überkommen habt durch ihren Unglauben,

30. Porque como también vosotros en algún tiempo no creistéis a Dios, mas ahora habéis alcanzado misericordia por ocasión de la incredulidad de ellos;

30 Как и вы некогда были непослушны Богу, а ныне помилованы, по непослушанию их,

31 samoin nämäkin nyt ovat olleet tottelemattomia, että myös he teille tulleen armahtamisen kautta nyt saisivat laupeuden.

31 niin nämäkin ovat nyt olleet tottelemattomia, jotta myös he teille* tulleen armon vuoksi [nyt] saisivat armon.

31. Niin ei he ole myös nyt uskoneet sitä laupiutta, joka teille on tapahtunut, että heillekin laupius tapahtuis.

31. Nijn ei he ole tahtonet sitä laupiutta usco cuin teille on tapahtunut että heillengin laupius tapahduis:

31. Nin eiuet he nyt ole tachtoneet sen Laupiudhen päle vskalda ioca teiden cochtan ombi tullut/ Ette heillengi mös machtais Laupius cochtan tulla. (Niin eiwät he nyt ole tahtoneet sen laupeuden päälle uskaltaa joka teidän kohtaan ompi tullut/ Että heillekin myös mahtaisi laupeus kohtaan tulla.)

31. οὕτω καὶ οὗτοι νῦν ἠπείθησαν, τῷ ὑμετέρῳ ἐλέει ἵνα καὶ αὐτοὶ ἐλεηθῶσι·

31. ουτως και ουτοι νυν ηπειθησαν τω υμετερω ελεει ινα και αυτοι ελεηθωσιν 31. oυtos kai oυtoi nυn epeithesan to υmetero eleei ina kai aυtoi eleethosin

31 so now these also were disobedient in your° mercy, in order that they might also be shown-mercy.

31. Even so have these also now not believed, that through your mercy they also may obtain mercy.

31. also haben auch jene jetzt nicht wollen glauben an die Barmherzigkeit, die euch widerfahren ist, auf daß sie auch Barmherzigkeit überkommen.

31. Así también estos ahora no han creido, para que en vuestra misericordia, ellos también alcancen misericordia.

31 так и они теперь непослушны для помилования вас, чтобы и сами они были помилованы.

32 Sillä Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, että hän kaikkia armahtaisi.

32 Sillä Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, jotta Hän kaikkia armahtaisi.

32. Sillä Jumala on kaikki epäuskon alle sulkenut, että hän kaikkia armahtais.

32. Sillä Jumala on caicki epäuscon ala sulkenut että hän caickia armahdais.

32. Sille ette Jumala ombi caiki * sulkenut Epeuskon ala. Se' päle ette henen pideis armachtaman caikein päle. (Sillä että Jumala ompi kaikki sulkenut epäuskon alle. Sen päälle että hänen pitäisi armahtaman kaikkein päälle.)

32. συνέκλεισε γὰρ ὁ Θεὸς τοὺς πάντας εἰς ἀπείθειαν, ἵνα τοὺς πάντας ἐλεήσῃ.

32. συνεκλεισεν γαρ ο θεος τους παντας εις απειθειαν ινα τους παντας ελεηση 32. sυnekleisen gar o theos toυs pantas eis apeitheian ina toυs pantas eleese

32 For* God locked up all together in disobedience, in order that he might show-mercy upon all.

32. For God hath concluded them all in unbelief, that he might have mercy upon all.

32. Denn Gott hat alle beschlossen unter den Unglauben, auf daß er sich aller erbarme.

32. Porque Dios encerró a todos en incredulidad, para tener misericordia de todos.

32 Ибо всех заключил Бог в непослушание, чтобы всехпомиловать.

33 Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä!

33 Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat Hänen tuomionsa ja käsittämättömät Hänen tiensä!

33. Oi sitä Jumalan rikkauden, ja viisauden, ja tunnon syvyyttä! kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä!

33. O sitä Jumalan rickauden wijsauden ja tunnon sywyttä: cuinga tutkimattomat owat hänen duomions ja käsittämättömät hänen tiens.

33. O site Rickaudhen sywuytte/ seke Jumalan wijsaudhes ette henen tundemisesa/ Quinga sangen tutkimattomat henen Domionsa ouat/ ia kysymettomat henen Tiense. (Oi sitä rikkauden sywyyttä/ sekä Jumalan wiisaudessa että hänen tuntemisessa/ Kuinka sangen tutkimattomat hänen tuomionsa owat/ ja kysymättömät hänen tiensä.)

33. Ὢ βάθος πλούτου καὶ σοφίας καὶ γνώσεως Θεοῦ! ὡς ἀνεξερεύνητα τὰ κρίματα αὐτοῦ καὶ ἀνεξιχνίαστοι αἱ ὁδοὶ αὐτοῦ!

33. ω βαθος πλουτου και σοφιας και γνωσεως θεου ως ανεξερευνητα τα κριματα αυτου και ανεξιχνιαστοι αι οδοι αυτου 33. o βathos ploυtoυ kai sofias kai gnoseos theoυ os aneksereυneta ta krimata aυtoυ kai aneksichniastoi ai odoi aυtoυ

33 O the depth of the riches, and of the wisdom and the knowledge of God! How unsearchable (are) his judgments and untraceable his ways!

33. O the depth of the riches both of the wisdom and knowledge of God! how unsearchable are his judgments, and his ways past finding out!

33. O welch eine Tiefe des Reichtums, beides, der Weisheit und Erkenntnis Gottes! Wie gar unbegreiflich sind sein Gerichte und unerforschlich seine Wege!

33. ¡Oh profundidad de las riquezas de la sabiduría, y de la ciencia de Dios! ¡Cuán incomprensibles son sus juicios, e investigables sus caminos!

33 О, бездна богатства и премудрости и ведения Божия! Как непостижимы судьбы Его и неисследимы пути Его!

34 Sillä kuka on tuntenut Herran mielen? Tai kuka on ollut hänen neuvonantajansa?

34 Sillä kuka on tuntenut Herran mielen? Tai kuka on ollut Hänen neuvonantajansa?

34. Sillä kuka on Herran mielen tietänyt? Eli kuka on hänen neuvonantajansa ollut?

34. Cuca on HERran mielen tiennyt? Eli cuca on hänen neuwonandajans ollut?

34. Sille cuca ombi HERRAN mielen tundenut? Eli cuca on henen Neuuonandaijansa ollut? (Sillä kuka ompi HERRAN mielen tuntenut? Eli kuka on hänen neuwonantajansa ollut?)

34. τίς γὰρ ἔγνω νοῦν Κυρίου; ἢ τίς σύμβουλος αὐτοῦ ἐγένετο;

34. τις γαρ εγνω νουν κυριου η τις συμβουλος αυτου εγενετο 34. tis gar egno noυn kυrioυ e tis sυmβoυlos aυtoυ egeneto

34 For* who knew the mind of the Lord? Or who (has) become his counselor? {Isa 40:13}

34. For who hath known the mind of the Lord? or who hath been his counsellor?

34. Denn wer hat des HERRN Sinn erkannt, oder wer ist sein Ratgeber gewesen?

34. Porque ¿quién entendió la mente del Señor? ¿o quién fué su consejero?

34 Ибо кто познал ум Господень? Или кто был советником Ему?

35 Tai kuka on ensin antanut hänelle jotakin, joka olisi tälle korvattava?

35 Tai kuka on ensin antanut Hänelle, ja se olisi tälle korvattava?

35. Eli kuka on hänelle jotakin ennen antanut, jota hänelle pitäis jälleen maksettaman.

35. Eli cuca on hänelle jotakin ennen andanut jota hänelle pidäis jällens maxettaman? Sillä hänestä ja hänen cauttans ja hänesä owat caicki: jolle olcon cunnia ijancaickisest Amen.

35. Eli cuca ombi henelle iotaki ennen andanut/ iota henelle piteis iellens maxettaman? Sille ette heneste/ ia henen cauttansa/ ia henesse ouat caiki cappalet/ henelle olcoon Cunnia ijancaikisudhesa. Amen. (Eli kuka ompi hänelle jotakin ennen antanut/ jota hänelle pitäisi jälleens maksettaman? Sillä että hänestä/ ja hänen kauttansa/ ja hänessä owat kaikki kappaleet/ hänelle olkoon kunnia iankaikkisuudessa. Amen.)

35. ἢ τίς προέδωκεν αὐτῷ, καὶ ἀνταποδοθήσεται αὐτῷ;

35. η τις προεδωκεν αυτω και ανταποδοθησεται αυτω 35. e tis proedoken aυto kai antapodothesetai aυto

35 Or who first-gave to him and it will be repaid to him (again?)

35. Or who hath first given to him, and it shall be recompensed unto him again?

35. Oder wer hat ihm etwas zuvor gegeben, daß ihm werde wiedervergolten?

35. ¿O quién le dió a él primero, para que le sea pagado?

35 Или кто дал Ему наперед, чтобы Он должен был воздать?

36 Sillä hänestä ja hänen kauttansa ja häneen on kaikki; hänelle kunnia iankaikkisesti! Amen.

36 Sillä kaikki on alkuisin Hänestä ja Hänen vaikutuksestaan ja Hänen tähtensä. Hänelle kunnia ikuisesti*! Aamen.

36. Sillä hänestä ja hänen kauttansa ja hänessä ovat kaikki: hänelle olkoon kunnia ijankaikkisesti, amen!

36. ὅτι ἐξ αὐτοῦ καὶ δι’ αὐτοῦ καὶ εἰς αὐτὸν τὰ πάντα. αὐτῷ ἡ δόξα εἰς τοὺς αἰῶνας· ἀμήν.

36. οτι εξ αυτου και δι αυτου και εις αυτον τα παντα αυτω η δοξα εις τους αιωνας αμην 36. oti eks aυtoυ kai di aυtoυ kai eis aυton ta panta aυto e doksa eis toυs aionas amen

36 (It is) because all things (are) from him and through him and to him. The glory is for him, forever. Amen.

36. For of him, and through him, and to him, are all things: to whom be glory for ever. Amen.

36. Denn von ihm und durch ihn und zu ihm sind alle Dinge. Ihm sei Ehre in Ewigkeit! Amen.

36. Porque de él, y por él, y en él son todas las cosas. A él sea gloria por los siglos. Amén.

36 Ибо все из Него, Им и к Нему. Емуслава во веки, аминь.