4 luku

Joona vihastuu ja saa Herralta ojennuksen.

1. Mutta Joona pahastui tästä kovin, ja hän vihastui.

1. Niin Jona pani sen kovin pahaksensa, ja vihastui.

1. SIjtä närkästyi Jona sangen cowin ja pani pahaxens.

1. SYte Jonas närkestuy sangen swresti/ ia tuli wihoisens/ (Siitä Jonas närkästyi sangen suuresti/ ja tuli wihoissansa/)

1 But it displeased Jonah exceedingly and he was angry.

1. But it displeased Jonah exceedingly, and he was very angry.

1. Das verdroß Jona gar sehr, und er ward zornig

1. Y A Jonás le pesó de gran pesar, y se enojó.

1 Иона сильно огорчился этим и был раздражен.

2. Ja hän rukoili Herraa ja sanoi: Voi Herra! Enkö minä sitä sanonut, kun olin vielä omassa maassani? Siksihän minä ehätin pakenemaan Tarsiiseen. Sillä minä tiesin, että sinä olet armahtavainen ja laupias Jumala, pitkämielinen ja armosta rikas, ja että sinä kadut pahaa.

2. Rukoili Herraa ja sanoi: voi Herra! sepä se on, minkä minä sanoin, kuin minä olin vielä maassani, sentähden minä tahdoin myös Tarsikseen paeta; sillä minä tiedän, että sinä Jumala olet armollinen, laupias, pitkämielinen, suuresta hyvyydestä ja kadut pahaa.

2. Rucoili Jumalata ja sanoi: ah HERra sepä se on cuin minä sanoin cosca minä olin wielä maasani sentähden minä tahdoin myös merelle paeta: sillä minä tiedän ettäs olet armollinen laupias pitkämielinen ja suuresta hywydestä cadut sitä paha.

2. Ja rucueli Jumalan tyge/ ia sanoi. Ah HERRA/ Sepe se on quin mine sanoin/ quin mine wiele olin Maasani/ Senteden mine mös tahdoin ennetten poispaeta Merehen. Sille mine tiedhen/ ettes armolinen/ Laupias/ pitkemielinen/ ia swresta Hywydhest olet/ ia site pahutta catuuainen. (Ja rukoili Jumalan tykö/ ja sanoi. Ah HERRA/ Sepä se on kuin minä sanoin/ kuin minä wielä olin maassani/ Sentähden minä myös tahdoin ennättäen poispaeta merehen. Sillä minä tiedän/ ettäs armollinen/ laupias/ pitkämielinen/ ja suuresta hywyydestä olet/ ja sitä pahuutta katuwainen.)

2 And he prayed to Jehovah and said, I beseech you, O Jehovah, was not this my saying, when I was yet in my country? Therefore I hastened to flee to Tarshish, for I knew that you are a gracious God and merciful, slow to anger and abundant in loving kindness and relent you of the evil.

2. And he prayed unto the LORD, and said, I pray thee, O LORD, was not this my saying, when I was yet in my country? Therefore I fled before unto Tarshish: for I knew that thou art a gracious God, and merciful, slow to anger, and of great kindness, and repentest thee of the evil.

2. und betete zum HERRN und sprach: Ach HERR, das ist's, was ich sagte, da ich noch in meinem Lande war; darum ich auch wollte zuvorkommen, zu fliehen gen Tharsis; denn ich weiß, daß du gnädig, barmherzig, langmütig und von großer Güte bist und läßt dich des Übels reuen.

2. Y oró a Jehová, y dijo: Ahora, Jehová, ¿no es esto lo que yo decía estando en mi tierra, por lo cual previne huyéndome a Társis? Porque yo sabía que tú eres Dios clemente y piadoso, tardo a enojarte, y de grande misericordia, y que te arrepientes del mal.

2 И молился он Господу и сказал: о, Господи! не это ли говорил я, когдаеще был в стране моей? Потому я и побежал в Фарсис, ибо знал, что Ты Бог благий и милосердый, долготерпеливый и многомилостивый и сожалеешь о бедствии.

3. Ja nyt, Herra, ota minun henkeni, sillä kuolema on minulle parempi kuin elämä.

3. Niin ota nyt, Herra, minun sieluni minusta pois; sillä minä kuolisin paremmin kuin eläisin.

3. Nijn ota nyt minun sielun minusta pois HERra sillä minä cuolisin paremmin cuin eläisin.

3. Nin ota nyt minun Sieluni pois minusta HERRA/ Sijne mine tadhoisin ennen coolla/ quin ele. (Niin ota nyt minun sieluni pois minusta HERRA/ Siinä minä tahtoisin ennen kuolla/ kuin elää.)

3 Therefore now, O Jehovah, I beseech you, take my life from me, for it is better for me to die than to live.

3. Therefore now, O LORD, take, I beseech thee, my life from me; for it is better for me to die than to live.

3. So nimm doch nun, HERR, meine Seele von mir; denn ich wollte lieber tot sein als leben.

3. Ahora pues, Jehová, ruégote que me mates; porque mejor me es la muerte que la vida.

3 И ныне, Господи, возьми душу мою от меня, ибо лучше мне умереть, нежели жить.

4. Mutta Herra sanoi: Onko vihastumisesi oikea?

4. Mutta Herra sanoi: luuletkos oikein vihastunees?

4. Mutta HERra sanoi: luuletcos oikein wihastunes?

4. Mutta HERRA sanoi. Lwlecos oikiasti wihastunues? (Mutta HERRA sanoi. Luuletkos oikeasti wihastuneesi?)

4 And Jehovah said, Do you well to be angry?

4. Then said the LORD, Doest thou well to be angry?

4. Aber der HERR sprach: Meinst du, daß du billig zürnst?

4. Y Jehová le dijo: ¿Haces tú bien de enojarte tanto?

4 И сказал Господь: неужели это огорчило тебя так сильно?

5. Niin Joona lähti kaupungista ja asettui kaupungin itäpuolelle. Hän teki itsellensä sinne lehtimajan ja kävi istumaan sen alle varjoon, kunnes näkisi, miten kaupungin oli käyvä.

5. Ja Jona läksi kaupungista ja istui kaupungista itään päin, ja teki siellä itsellensä majan ja istui sen alla varjossa, siihenasti kuin hän näkis, mitä kaupungille tapahtuis.

5. JA Jona läxi Caupungist ja istui Caupungista itän päin ja teki siellä hänellens majan ja istui sen alla warjosa sijhenasti cuin hän näkis mitä Caupungille tapahduis.

5. Ja ionas vloslexi Caupungist/ ia istuij Caupungist Iteen pein/ Ja teki sielle henellens Maian/ ia oli sen alla wariosa/ sihenasti hen näkis/ mite Caupungille tapactuis. (Ja Jonas ulosläksi kaupungista/ ja istui kaupungista itään päin/ Ja teki siellä hänellensä majan/ ja oli sen alla warjossa/ siihenasti hän näkisi/ mitä kaupungille tapahtuisi.)

5 Then Jonah went out of the city and sat on the east side of the city and there made himself a booth and sat under it in the shade, till he might see what would become of the city.

5. So Jonah went out of the city, and sat on the east side of the city, and there made him a booth, and sat under it in the shadow, till he might see what would become of the city.

5. Und Jona ging zur Stadt hinaus und setzte sich morgenwärts von der Stadt und machte sich daselbst eine Hütte; darunter setzte er sich in den Schatten, bis er sähe, was der Stadt widerfahren würde.

5. Y salióse Jonás de la ciudad, y asentó hacia el oriente de la ciudad; e hízose allí una choza, y asentóse debajo de ella a la sombra, hasta ver que sería de la ciudad.

5 И вышел Иона из города, и сел с восточной стороны у города, исделал себе там кущу, и сел под нею в тени, чтобы увидеть, что будет с городом.

6. Mutta Herra Jumala toimitti risiinikasvin kasvamaan Joonan pään ylitse, varjostamaan hänen päätänsä ja päästämään häntä hänen mielipahastaan. Ja Joona iloitsi suuresti risiinikasvista.

6. Mutta Herra Jumala toimitti yhden pensaan, joka kasvoi Jonan ylitse, että se olis hänen päänsä varjonnut, ja virvoittanut häntä hänen vaivassansa; ja Jona riemuitsi siitä pensaasta suurella ilolla.

6. Mutta HERra Jumala toimitti yhden pensan joca caswoi Jonan ylidze että se olis hänen pääns warjonnut ja wirgottanut händä hänen waiwasans: ja Jona riemuidzi sijtä pensasta suurest.

6. Mutta HERRA Jumala walmisti ydhen Curbitan/ se casuoi Jonan ylitze/ ette sen piti henen Pääns ylitze warioman/ ia hende wirghotais henen waiuasans. Ja Jonas sangen riemuitzi sen Curbitan ylitze. (Mutta HERRA Jumala walmisti yhden kurbitan (pensaan)/ se kaswoi Jonan ylitse/ että sen piti hänen päänsä ylitse warjoaman/ ja häntä wirottaisi hänen waiwassansa. Ja Jonas sangen riemuitsi sen kurbitan ylitse.)

6 And Jehovah God prepared a gourd and made it to come up over Jonah, that it might be a shade over his head, to deliver him from his misery. So Jonah was very glad because of the gourd.

6. And the LORD God prepared a gourd, and made it to come up over Jonah, that it might be a shadow over his head, to deliver him from his grief. So Jonah was exceeding glad of the gourd.

6. Gott der HERR aber verschaffte einen Rizinus, der wuchs über Jona, daß er Schatten gäbe über sein Haupt und errettete ihn von seinem Übel; und Jona freute sich sehr über den Rizinus.

6. Y preparó Jehová Dios una calabacera, la cual creció sobre Jonás, para que hiciese sombra sobre su cabeza, y le defendiese de su mal; y Jonás se alegró grandemente por la calabacera.

6 И произрастил Господь Бог растение, и оно поднялось над Ионою, чтобынад головою его была тень и чтобы избавить его от огорчения его; Иона весьма обрадовался этому растению.

7. Mutta seuraavana päivänä, aamun sarastaessa, Jumala toimitti madon kalvamaan risiinikasvia, niin että se kuivui.

7. Mutta Herra toimitti madon huomeneltain, kuin aamurusko koitti, joka söi sitä pensasta, että se kuivettui.

7. Mutta HERra toimitti madon huomeneltain cuin amurusco coitti joca söi sitä pensasta että se cuiwetui.

7. Mutta HERRA walmisti ydhen madhon homeneltan/ quin Amurusko coitti/ ia se söi site Curbitat/ ette se poisquiuetui. (Mutta HERRA walmisti yhden madon huomeneltain/ kuin aamurusko koitti/ ja se soi sitä kurbitat/ että se poiskuiwettui.)

7 But God prepared a worm when the morning rose the next day and it killed* the gourd, that it withered.

7. But God prepared a worm when the morning rose the next day, and it smote the gourd that it withered.

7. Aber Gott verschaffte einen Wurm des Morgens, da die Morgenröte anbrach; der stach den Rizinus, daß er verdorrte.

7. Y el mismo Dios preparó un gusano en viniendo la mañana del día siguiente, el cual hirió a la calabacera, y se secó.

7 И устроил Бог так, что на другой день при появлениизари червь подточил растение, и оно засохло.

8. Ja auringon noustua Jumala toimitti tulikuuman itätuulen, ja aurinko paahtoi Joonaa päähän, niin että häntä näännytti. Niin hän toivotti itsellensä kuolemaa ja sanoi: Parempi on minulle kuolema kuin elämä.

8. Mutta kuin aurinko noussut oli, toimitti Jumala suuren itätuulen, ja aurinko paisti Jonan päähän, että hän tuli voimattomaksi. Niin hän toivotti sielullensa kuolemaa, ja sanoi: minä kuolisin ennenkuin minä eläisin.

8. Mutta cosca Auringo nosnut oli toimitti Jumala suuren itätuulen ja Auringo paisti Jonan päähän että hän tuli woimattomaxi. Nijn hän toiwotti sielullens cuolemata ja sanoi: minä cuolisin ennencuin minä eläisin.

8. Mutta quin Auringo ylesnosnut oli/ walmisti Jumala ydhen quiuan Itetwlen/ Ja Auringoinen iski Jonan pään/ ette hen woimattomaxi tuli. Nin hen toiuotti henen Sieluns coleman/ ia sanoi. Mine tadhoisin ennen coolla/ quin ele. (Mutta kuin aurinko ylösnoussut oli/ walmisti Jumala yhden kuiwan itätuulen/ Ja aurinkoinen iski Jonan pään/ että hän woimattomaksi tuli. Niin hän toiwotti hänen sielunsa kuoleman/ ja sanoi. Minä tahtoisin ennen kuolla/ kuin elää.)

8 And it happened, when the sun arose, that God prepared a sultry east wind and the sun beat upon the head of Jonah, that he fainted and requested for himself that he might die and said, It is better for me to die than to live.

8. And it came to pass, when the sun did arise, that God prepared a vehement east wind; and the sun beat upon the head of Jonah, that he fainted, and wished in himself to die, and said, It is better for me to die than to live.

8. Als aber die Sonne aufgegangen war, verschaffte Gott einen dürren Ostwind; und die Sonne stach Jona auf den Kopf, daß er matt ward. Da wünschte er seiner Seele den Tod und sprach: Ich wollte lieber tot sein als leben.

8. Y acaeció que en saliendo el sol preparó Dios un viento solano grande; y el sol hirió a Jonás en la cabeza, y desmayábase; y pedía a su alma la muerte, diciendo: Mejor sería para mí la muerte que mi vida.

8 Когда же взошло солнце, навел Бог знойный восточный ветер, и солнце стало палить голову Ионы, так что он изнемог и просил себе смерти, и сказал: лучше мне умереть, нежели жить.

9. Mutta Jumala sanoi Joonalle: Onko vihastumisesi risiinikasvin tähden oikea? Tämä vastasi: Oikea on vihastumiseni kuolemaan asti.

9. Niin Jumala sanoi Jonalle: luuletkos oikein vihastunees siitä pensaasta? Ja hän sanoi: minä vihastun hamaan kuolemaan asti.

9. Nijn Jumala sanoi Jonalle: luuletcos oikein wihastunes sijtä pensasta? Ja hän sanoi: minä wihastun haman cuoleman asti.

9. Nin sanoi Jumala Jonan tyge/ Lwlecos oikein wihastunues sen Curbitan ylitze? Ja hen sanoi. Oikein mine wihastun haman coleman asti. (Niin sanoi Jumala Jonan tykö/ Luuletkos oikein wihastuneesi sen kurbitan ylitse? Ja hän sanoi. Oikein minä wihastuin hamaan kuolemaan asti.)

9 And God said to Jonah, Do you well to be angry for the gourd? And he said, I do well to be angry, even to death.

9. And God said to Jonah, Doest thou well to be angry for the gourd? And he said, I do well to be angry, even unto death.

9. Da sprach Gott zu Jona: Meinst du, daß du billig zürnst um den Rizinus? Und er sprach: Billig zürne ich bis an den Tod.

9. Entónces dijo Dios a Jonás: ¿Tanto te enojas por la calabacera? Y él respondió: Mucho me enojo, hasta desear la muerte.

9 И сказал Бог Ионе: неужели так сильно огорчился ты за растение? Он сказал: очень огорчился, даже до смерти.

10. Niin Herra sanoi: Sinä armahdat risiinikasvia, josta et ole vaivaa nähnyt ja jota et ole kasvattanut, joka yhden yön lapsena syntyi ja yhden yön lapsena kuoli.

10. Ja Herra sanoi: sinä armahdat pensasta, josta et mitään vaivaa nähnyt, etkä sitä kasvattanut, joka ynnä kasvoi ja ynnä katosi:

10. Ja HERra sanoi: sinä armahdat pensasta jostas et mitän waiwa nähnyt etkä sitä caswattanut joca yönä caswoi ja yönä catois.

10. Ja HERRA sanoi. Sine armaitzet site Curbitat/ iostas ei mite tötetehnyt ole/ etke site ylescasuattanut/ Joca ycten Öen tuli/ ia ycten öen poiscatosi. (Ja HERRA sanoi. Sinä armaitset sitä kurbitat/ josta ei mitään työtätehnyt ole/ etkä sitä ylöskaswattanut/ Joka yhden yön tuli/ ja yhtenä yönä poiskatosi.)

10 And Jehovah said, You have had regard for the gourd, for which you have not labored, nor made it grow, which came up in a night and perished in a night.

10. Then said the LORD, Thou hast had pity on the gourd, for the which thou hast not laboured, neither madest it grow; which came up in a night, and perished in a night:

10. Und der HERR sprach: Dich jammert des Rizinus, daran du nicht gearbeitet hast, hast ihn auch nicht aufgezogen, welcher in einer Nacht ward und in einer Nacht verdarb;

10. Y dijo Jehová: ¿Tuviste tú piedad de la calabacera en la cual no trabajaste, ni tú la hiciste crecer, que en espacio de una noche nació, y en espacio de otra noche pereció:

10 Тогда сказал Господь: ты сожалеешь о растении, над которым ты не трудился и которого не растил, которое в одну ночь выросло и в одну же ночь и пропало:

11. Enkö siis minä armahtaisi Niiniveä, sitä suurta kaupunkia, jossa on enemmän kuin sata kaksikymmentä tuhatta ihmistä, jotka eivät vielä tiedä, kumpi käsi on oikea, kumpi vasen, niin myös paljon eläimiä?

11. Eikö minun pitänyt armahtaman suurta kaupunkin Niniveä, jossa on enempi kuin sata tuhatta ja kaksikymmentä tuhatta ihmistä, jotka ei tiedä eroittaa kumpi oikia eli kumpi vasen käsi on, niin myös paljo eläimiä?

11. Eiköst minun pidäis armahtaman sitä suurta Caupungita? josa on enä cuin sata tuhatta ja caxikymmendä tuhatta ihmistä jotca ei tiedä eroitta cumbi oikia eli cumbi wasen käsi on nijn myös paljo eläimitä.

11. Ja ei minun pidheis armaitzeman Nineuen sen swren Caupungin ylitze? Jossa ouat enemin quin sata tuhatta ia caxikymmende tuhatta Inhimiste/ iotca euet tiedhä eroitta/ cumbi oike eli wasenkäsi on/ Sijhen mös palio Eleimit. (Ja ei minun pitäis armaitseman Niniwen sen suuren kaupungin ylitse? Jossa owat enemmin kuin sata tuhatta ja kaksikymmentä tuhatta ihmista/ jotka eiwät tiedä eroittaa/ kumpi oikea eli wasen käsi on/ Siihen myös paljon eläimiä.)

11 And should not I have regard for Nineveh, that great city, in which are more than one hundred and twenty thousand men who cannot discern between their right hand and their left hand and also much cattle?

11. And should not I spare Nineveh, that great city, wherein are more than sixscore thousand persons that cannot discern between their right hand and their left hand; and also much cattle?

11. und mich sollte nicht jammern Ninives, solcher großen Stadt, in welcher sind mehr denn hundert und zwanzigtausend Menschen, die nicht wissen Unterschied, was rechts oder links ist, dazu auch viele Tiere?

11. Y no tendré yo piedad de Nínive aquella grande ciudad, donde hay más de ciento y veinte mil hombres, que no conocen su mano derecha ni su mano izquierda, y muchos animales?

11 Мне ли не пожалеть Ниневии, города великого, в котором более ста двадцати тысяч человек, не умеющих отличить правой руки от левой, и множество скота?