2 luku

Kala nielaisee Joonan. Hän rukoilee ja pelastuu.

1. Mutta Herra toimitti suuren kalan nielaisemaan Joonan. Ja Joona oli kalan sisässä kolme päivää ja kolme yötä.

17. (H2:1) Mutta Herra toimitti suuren kalan, nielemään Jonaa. Ja Jona oli kalan vatsassa kolme päivää ja kolme yötä.

1. MUtta HERra toimitti suuren calan nielemän Jonata. Ja Jona oli calan wadzas colme päiwä ja colme yötä.

1. Mutta HERRA walmisti ydhen swren Walascalan/ Jonan ylesnielemen. Ja Jona oli sijnä Walascalan watzas/ colme peiue ia colme öte. (Mutta HERRA walmisti yhden suuren walaskalan/ Jonan ylösnielemään. Ja Jona oli siinä walaskalan watsassa/ kolme päiwää ja kolme yötä.)

17 And Jehovah prepared a great sea creature to swallow up Jonah and Jonah was in the belly of the sea creature three days and three nights.

17. Now the LORD had prepared a great fish to swallow up Jonah. And Jonah was in the belly of the fish three days and three nights.

17. 2:1 Aber der HERR verschaffte einen großen Fisch, Jona zu verschlingen. Und Jona war im Leibe des Fisches drei Tage und drei Nächte.

17. Mas Jehová había aparejado un gran pez, que tragase a Jonás; y estuvo Jonás en el vientre del pez tres dias y tres noches.

17 (2:1) И повелел Господь большому киту поглотить Иону; и был Иона во чреве этого кита три дня и три ночи.

2. Ja Joona rukoili Herraa, Jumalaansa, kalan sisässä

1. (H2:2) Ja Jona rukoili Herraa Jumalaansa kalan vatsassa,

2. JA Jona rucoili hänen HERrans Jumalatans calan wadzast ja sanoi:

2. JA Jonas Rucueli henen HERRANS Jumalans tyge/ sen Walascalan watzast/ ia sanoi. (Ja Jonas rukoili hänen HERRANSA Jumalansa tykö/ sen walaskalan watsasta/ ja sanoi.)

1 Then Jonah prayed to Jehovah his God out of the sea creatures belly.

1. Then Jonah prayed unto the LORD his God out of the fish's belly,

1. Und Jona betete zu dem HERRN, seinem Gott, im Leibe des Fisches.

1. Y oró Jonás desde el vientre del pez a Jehová su Dios,

1 (2:2) И помолился Иона Господу Богу своему из чрева кита

3. ja sanoi: Minä huusin ahdistuksessani Herraa, ja hän vastasi minulle. Tuonelan kohdussa minä huusin apua, ja sinä kuulit minun ääneni.

2. (H2:3) Ja sanoi: minä huusin Herraa minun ahdistuksessani, ja hän vastasi minua; minä paruin helvetin vatsasta, ja sinä kuulit minun ääneni.

3. Minä huusin HERra minun ahdistuxesani ja hän wastais minua: minä parguin Helwetin wadzast ja sinä cuulit minun äneni.

3. Mine hwsin minun HERRANI tyge/ minun adhistoxissan/ ia hen wastasi minua/ Mine parghuin Heluetin watzast/ ia sine cwlit minun äneni. (Minä huusin minun HERRANI tykö/ minun ahdistuksessani/ ja hän wastasi minua/ Minä paruin helwetin watsasta/ ja sinä kuulit minun ääneni.)

2 And he said, I called because of my affliction to Jehovah and he answered me. Out of the belly of Sheol I cried and you heard my voice.

2. And said, I cried by reason of mine affliction unto the LORD, and he heard me; out of the belly of hell cried I, and thou heardest my voice.

2. Und sprach: Ich rief zu dem HERRN in meiner Angst, und er antwortete mir; ich schrie aus dem Bauche der Hölle, und du hörtest meine Stimme.

2. Y dijo: Clamé de mi tribulación a Jehová, y él me oyo: del vientre del infierno clamé, y oiste mi voz.

2 (2:3) и сказал: к Господу воззвал я в скорби моей, и Он услышал меня; из чрева преисподней я возопил, и Ты услышал голос мой.

4. Sinä syöksit minut syvyyteen, merten sydämeen, ja virta ympäröitsi minut, kaikki sinun kuohusi ja aaltosi vyöryivät minun ylitseni.

3. (H2:4) Sinä heitit minun syvyyteen keskelle merta, niin että aallot minua pyörsivät ympäriinsä; kaikki sinun lainees ja aaltos kävivät minun päällitseni.

4. Sinä heitit minun sywyteen keskelle merta nijn että allot minua pyörsit ymbärins caicki sinun laines ja aldos käwit minun päällidzeni.

4. Sine nackasit minun Sywydhen/ keskelle Merte/ nin ette Allot minun ymberinspörydhit/ Caiki sinun Lainehes ia Allos langesit minun päleni. (Sinä nakkasit minun sywyyteen/ keskelle merta/ niin että aallot minun ympärins pyörihit/ Kaikki sinun lainehesi ja aaltosi lankesit minun päälleni.)

3 For you cast me into the depth, in the heart of the seas and the flood was all around me. All your waves and your billows passed over me.

3. For thou hadst cast me into the deep, in the midst of the seas; and the floods compassed me about: all thy billows and thy waves passed over me.

3. Du warfest mich in die Tiefe mitten im Meer, daß die Fluten mich umgaben; alle deine Wogen und Wellen gingen über mich,

3. Echásteme en el profundo, en medio de las mares, y la corriente me rodeó: todas tus ondas y tus olas pasaron sobre mí.

3 (2:4) Ты вверг меня в глубину, в сердце моря, и потоки окружили меня, все воды Твои и волны Твои проходили надо мною.

5. Minä ajattelin: Olen karkoitettu pois sinun silmiesi edestä. Kuitenkin minä saan vielä katsella sinun pyhää temppeliäsi.

4. (H2:5) Minä ajattelin minuni hyljätyksi sinun silmäis edestä; kuitenkin saan minä vielä nähdä sinun pyhän templis.

5. Minä ajattelin minuni hyljätyxi sinun silmäis edestä cuitengin saan minä wielä nähdä sinun pyhän Templis.

5. Nin ette mine aiattelin/ minun poisheitetyxi sinun Silmeis edest/ Quitengin mine taas saan nähde sinun Pyhen Templis. (Niin että minä ajattelin/ minun poisheitetyksi sinun silmäisi edestä/ Kuitenkin minä taas saan nähdä sinun pyhän templisi.)

4 And I said, I am cast out from before your eyes. Yet I will look again toward your holy temple.

4. Then I said, I am cast out of thy sight; yet I will look again toward thy holy temple.

4. daß ich gedachte, ich wäre von deinen Augen verstoßen, ich würde deinen heiligen Tempel nicht mehr sehen.

4. Y yo dije: Echado soy de delante de tus ojos, mas aun veré el templo santo tuyo.

4 (2:5) И я сказал: отринут я от очей Твоих, однако я опять увижу святый храм Твой.

6. Vedet piirittivät minut aina sieluun asti, syvyys ympäröitsi minut, kaisla kietoutui päähäni.

5. (H2:6) Vedet piirsivät minua ympäri sieluuni asti; syvyydet piirittivät minun; kaislisto peitti minun pääni.

6. Wedet piirsit minua ymbärins sieluni asti sywydet pijritit minun caisilisto peitti minun pääni.

6. Wedhet minun ymberipijrsit Sieluni asti/ ne Syweydhet minun ymberinswipoitit/ Cahilisto peitti minun Pääni. (Wedet minun ympäripiirsit sieluuni asti/ ne sywyydet minun ympärinsä upotit/ Kaislisto peitti minun pääni.)

5 The waters encompassed me around, even to the soul. The deep was all around me. The weeds were wrapped around my head.

5. The waters compassed me about, even to the soul: the depth closed me round about, the weeds were wrapped about my head.

5. Wasser umgaben mich bis an mein Leben, die Tiefe umringte mich; Schilf bedeckte mein Haupt.

5. Las aguas me rodearon hasta el alma, el abismo me rodeó, el junco se enguedejó a mi cabeza.

5 (2:6) Объяли меня воды до души моей, бездна заключила меня; морскою травою обвита была голова моя.

7. Minä vajosin alas vuorten perustuksiin asti, maan salvat sulkeutuivat minun ylitseni iankaikkisesti. Mutta sinä nostit minun henkeni ylös haudasta, Herra, minun Jumalani.

6. (H2:7) Minä vajosin vuorten perustukseen asti; maa salpasi minun teljillänsä ijankaikkisesti; mutta sinä otit minun elämäni ulos kadotuksesta, Herra minun Jumalani.

7. Minä wajoisin wuorten perustuxen asti maa salpais minun teljilläns ijancaickisest: mutta sinä otit minun sieluni cadotuxest HERra minun Jumalan.

7. Wortein peruxehen sahca mine waioin/ Maa henen Telillens minun salpasi ijancaikisesta. Mutta sine vlosweit cadhotuxesta minun Sieluni/ HERRA minun Jumalan. (Wuorten perustukseen saakka minä wajoisin/ Maa hänen teillänsä minun salpasi iankaikkisesti. Mutta sinä ulosweit kadotuksesta minun sieluni/ HERRA minun Jumalani.)

6 I went down to the bottoms of the mountains. The earth with its bars closed upon me everlasting. Yet you have brought up my life from the pit, O Jehovah my God.

6. I went down to the bottoms of the mountains; the earth with her bars was about me for ever: yet hast thou brought up my life from corruption, O LORD my God.

6. Ich sank hinunter zu der Berge Gründen, die Erde hatte mich verriegelt ewiglich; aber du hast mein Leben aus dem Verderben geführt, HERR, mein Gott.

6. Descendí a las raices de los montes: la tierra echó sus cerraduras sobre mi para siempre: mas tú sacaste mi vida de la sepultura, o! Jehová Dios mío.

6 (2:7) До основания гор я нисшел, земля своими запорами навек заградиламеня; но Ты, Господи Боже мой, изведешь душу мою из ада.

8. Kun sieluni nääntyi minussa, minä muistin Herraa, ja minun rukoukseni tuli sinun tykösi, sinun pyhään temppeliisi.

7. (H2:8) Kuin minun sieluni epäili minussa, niin minä muistin Herraa; ja minun rukoukseni tuli sinun tykös, sinun pyhään templiis.

8. Cosca minun sielun epäili minusa nijn minä muistin HERran päälle: ja minun rucouxen tuli sinun tygös sinun pyhäsä Templisäs.

8. Coska minun Sieluni minussa epeili/ nin mine HERRAN päle muistin/ Ja minun Rucouxen tuli sinun tyges/ sinun Pyhes Templises. (Koska minun sieluni minussa epäili/ niin minä HERRAN päälle muistin/ Ja minun rukouksen tuli sinun tykösi/ sinun pyhässä templissäsi.)

7 When my soul fainted within me, I remembered Jehovah. And my prayer came in to you, into your holy temple.

7. When my soul fainted within me I remembered the LORD: and my prayer came in unto thee, into thine holy temple.

7. Da meine Seele bei mir verzagte, gedachte ich an den HERRN; und mein Gebet kam zu dir in deinen heiligen Tempel.

7. Cuando mi alma desfallecía en mí, me acordé de Jehová; y mi oración entró hasta tí en tu santo templo.

7 (2:8) Когда изнемогла во мне душа моя, я вспомнил о Господе, и молитвамоя дошла до Тебя, до храма святаго Твоего.

9. Ne, jotka kunnioittavat vääriä jumalia, hylkäävät armonantajansa.

8. (H2:9) Mutta jotka luottavat tuhaan valheeseen, ne hylkäävät laupiuden itse kohtaansa.

9. Mutta jotca luottawat turhaan ei he armo löydä.

9. Mutta iotca loottauat töidhens päle/ iotca quitengin tyhiet ouat/ euet he Armo tottele. (Mutta jotka luottawat töidensä päälle/ jotka kuitenkin tyhjät owat/ eiwät he armoa tottele.)

8 Those who regard lying vanities forsake their own mercy.

8. They that observe lying vanities forsake their own mercy.

8. Die da halten an dem Nichtigen, verlassen ihre Gnade.

8. Los que guardan las vanidades vanas, su misericordia desamparan.

8 (2:9) Чтущие суетных и ложных богов оставили Милосердагосвоего,

10. Mutta minä tahdon uhrata sinulle kiitoksen kaikuessa. Mitä olen luvannut, sen minä täytän. Herrassa on pelastus.

9. (H2:10) Mutta minä tahdon uhrata sinulle kiitoksella, minä tahdon maksaa lupaukseni; Herran tykönä on apu.

10. Mutta minä tahdon uhrata kijtoxella minä pidän lupauxeni HERralle että hän autti minua.

10. Mutta mine kijtoxella tadhon wffrata/ mine pidhen Lupauxen HERRALLE/ ette hen minua autti. (Mutta minä kiitoksella tahdon uhrata/ minä pidän lupauksen HERRALLE/ että hän minua autti.)

9 But I will sacrifice to you with the voice of thanksgiving. I will pay what I have vowed. Salvation is of Jehovah.

9. But I will sacrifice unto thee with the voice of thanksgiving; I will pay that that I have vowed. Salvation is of the LORD.

9. Ich aber will mit Dank dir opfern, mein Gelübde will ich bezahlen; denn die Hilfe ist des HERRN.

9. Yo empero con voz de alabanza te sacrificaré: pagaré lo que prometí: a Jehová sea el salvamento.

9 (2:10) а я гласом хвалы принесу Тебе жертву; что обещал, исполню: у Господа спасение!

11. Sitten Herra käski kalaa, ja se oksensi Joonan kuivalle maalle.

10. (H2:11) Ja Herra sanoi kalalle, että hän oksensi Jonan maan päälle.

11. Ja HERra sanoi calalle että hän oxensi Jonan maan päälle.

11. Ja HERRA sanoi Walascalalle/ ette hen Jonan vloscacaisis Maan päle. (Ja HERRA sanoi walaskalalle/ että hän Jonan uloskakaisisi maan päälle.)

10 And Jehovah spoke to the sea creature and it vomited Jonah out upon the dry land.

10. And the LORD spake unto the fish, and it vomited out Jonah upon the dry land.

10. Und der HERR sprach zum Fisch, und der spie Jona aus ans Land.

10. Y mandó Jehová al pez, y vomitó a Jonás en tierra.

10 (2:11) И сказал Господь киту, и он изверг Иону на сушу.