4 luku

1. Kuinka onkaan kulta tummunut, muuttunut hyvä kulta; kuinka ovat pyhät kivet viskeltyinä kaikkien katujen kulmiin!

1. Kuinka on kulta niin mustunut, ja jalo kulta niin muuttunut? pyhät kivet ovat joka kadun päässä hajoitetut.

1. CUinga on culda nijn mustennut? ja jalo culda nijn muuttunut? ja pyhän kiwet owat joca catulla hajotetut.

1. QUinga on Culta ratki nin mustennut? Ja se Jalo culta ratki nin mwttunut? Ja ne Pyhydhen Kiuet macauat iocaitzen Catuin päle haiotetut. (Kuinka on kulta ratki niin mustennut? Ja se jalo kulta ratki niin muuttunut? Ja ne pyhyyden kiwet makaawat jokaisten katuin päälle hajoitetut.)

1 How the gold has become dim, the most pure gold changed! The stones of the sanctuary are poured out at the head of every street.

1. How is the gold become dim! how is the most fine gold changed! the stones of the sanctuary are poured out in the top of every street.

1. Hvorledes er Guldet fordunklet, det kostelige Guld forkastet, de hellige Stene henkastede paa alle Gadehjørner!

1. Huru är guldet så platt förmörkradt, och det fina guldet så platt förvandladt, och helgedomens stenar ligga förströdde på alla gator?

1. Kuida on se kuld ni tummedaks läinud, ja se hea keigekallim kuld teist näggo sanud? kuida on pühha paiga kiwwid ärraheidetud keikide ulitsatte nurkade peäle?

1. Kaip grynas auksas patamsėjo, kaip jis pasikeitė! Šventyklos akmenys guli išmėtyti visur gatvėse.

1. Wie ist das Gold so gar verdunkelt und das feine Gold so häßlich geworden und liegen Steine des Heiligtums vorn auf allen Gassen zerstreut!

1. Comment l'or s'est-il obscurci, et l'or fin s'est-il altéré! Comment les pierres du sanctuaire sont-elles semées aux coins de toutes les rues!

1. ¡CÓMO se ha oscurecido el oro, el buen oro se ha trocado! las piedras del santuario son esparcidas por las encrucijadas de todas las calles.

1 Aleph. Hoe is het goud zo verdonkerd, het goede fijne goud zo veranderd! Hoe zijn de stenen des heiligdoms vooraan op alle straten verworpen!

1. O jakoż pośniedziało złoto! zmieniło się wyborne złoto, rozmiotano kamienie świątnicy, po rogach wszystkich ulic.

1. Jaj! de meghomályosodott az arany, elváltozott a szép színarany, kiszórattak a szent hely kövei minden utcza szegletére.

1 Как потускло золото, изменилось золото наилучшее! камни святилища раскиданы по всем перекресткам.

1. Як потемнїло те золото, змінилось золото найлїпше! каміннє з сьвятинї роскидане по всїх роздорожжях.

2. Siionin pojat, nuo kalliit, punnitut puhtaimman kullan arvoisiksi — kuinka he ovatkaan saviastiain arvossa, savenvalajan kätten tekojen!

2. Zionin kempit pojat, puhtaan kullan verraksi luetut, kuinka ne ovat savi-astian kaltaiseksi arvatut, jotka savenvalaja tekee?

2. Zionin kempit pojat cullan werraxi luetut cuinga ne owat sawiastian caltaisexi arwatut jotca sawenwalaja teke.

2. Ne Kempit Zionin Poiat/ Cullan werdhaxi luetut/ quinga he nyt ouat Sauen Crusin caltaisexi aruatut/ iotca Sauenwalaia tekepi. (Ne kempit (sankarit) Zionin pojat/ kullan werraksi luetut/ kuinka he nyt owat sawenkruusin (sawiruukun) kaltaiseksi arwatut/ jotka sawenwalaja tekeepi.)

2 The precious sons of Zion, comparable to fine gold, how they are esteemed as earthen pitchers, the work of the hands of the potter!

2. The precious sons of Zion, comparable to fine gold, how are they esteemed as earthen pitchers, the work of the hands of the potter!

2. Zions dyrebare Børn, der vejede op med fint Guld hvorledes agtes de lige med Lerflasker, en Pottemagers Hænders Gerning?

2. De ädla Zions barn, lik räknad vid guld, huru äro de nu lik räknad vid lerkärile, de en pottomakares werk äro?

2. Need kallid Sioni lapsed, kes puhtama kulla wasto arwatud, kuida petakse neid kiwwi-kruside sarnatseks, mis pottseppa kätte tö?

2. Brangūs Siono sūnūs, prilygstantys auksui, dabar laikomi moliniais indais, puodžiaus rankų darbu!

2. Die edlen Kinder Zions, dem Golde gleich geachtet, wie sind sie nun den irdenen Töpfen gleich, die ein Töpfer macht!

2. Comment les enfants chéris de Sion, estimés à l'égal de l'or pur, sont-ils réputés comme des vases de terre, ouvrage de la main d'un potier!

2. Los hijos de Sión preciados, y estimados más que el oro puro, ¡cómo son tenidos por vasos de barro, obra de manos del ollero!

2 Beth. De kostelijke kinderen Sions, tegen fijn goud geschat, hoe zijn zij nu gelijk gerekend aan de aarden flessen, het werk van de handen eens pottenbakkers!

2. Szlachetni synowie Syoóscy, którzy byli przyrównani do złota szczerego, jakoż są poczytani za naczynie gliniane, za dzieło rąk garncarskich!

2. Sionnak drága fiait, a kik becsesebbek valának mint a színarany, cserépedénynek tekintették, a fazekas munkájának.

2 Сыны Сиона драгоценные, равноценные чистейшему золоту, как они сравнены с глиняною посудою, изделием рук горшечника!

2. Поважні синове Сионові, дорогі, як найчистїйше золото, - вони стали, як той посуд глиняний, як виріб рук ганчарських!

3. Aavikkosudetkin taritsevat nisiänsä, imettävät pentujansa; mutta tytär, minun kansani, on tullut tylyksi kuin kamelikurki erämaassa.

3. Lohikärmeet taritsevat nisiä pojillensa ja imettävät heitä; mutta minun kansani tyttären täytyy armotoinna olla, niinkuin yökkö korvessa.

3. Drakit taridzewat nisät pojillens ja imettäwät heitä mutta minun Canssani tyttären täyty armotoin imewäisille olla nijncuin yöcköi corwesa.

3. Ne Lohikermet taritzeuat Niset heiden poillens/ ia imetteuet heite/ Mutta minun Canssani Tytteren teuty Laupiatoin olla/ Ninquin iocu Strutzi Coruesa. (Ne lohikäärmeet taritsewat nisät heidän pojillensa/ ja imettäwät heitä/ Mutta minun kansani tyttären täytyy laupiatoin olla/ Niinkuin joku strutsi korwessa.)

3 Even the jackals draw out the breast; they give suck to their young ones. The daughter of my people has become cruel, like the ostriches in the wilderness.

3. Even the sea monsters draw out the breast, they give suck to their young ones: the daughter of my people is become cruel, like the ostriches in the wilderness.

3. Endog Drager række Brystet frem de give deres Unger Die; mit Folks Datter er bleven grusom, lig Strudser i Ørken.

3. Drakarna gifva sinom ungom spenarna, och dägga dem; men mins folks dotter måste obarmhertig vara, lika som en struts i öknene.

3. Ka ülged annawad nissad wälja, immetawad ommad poiad; agga minno rahwa tüttar on wägga hirmus kui Jaani-linnud körbes.

3. Net jūrų pabaisos maitina ir žindo savo vaikus, o mano tautos duktė tapo žiauri lyg strutis dykumoje.

3. Auch Schakale reichen die Brüste ihren Jungen und säugen sie; aber die Tochter meines Volks muß unbarmherzig sein wie ein Strauß in der Wüste.

3. Les chacals mêmes tendent la mamelle, et allaitent leurs petits: mais la fille de mon peuple est devenue cruelle comme les autruches du désert.

3. Aun las serpientes sacan la teta, dan de mamar a sus chiquitos: la hija de mi pueblo cruel, como los avestruces en el desierto.

3 Gimel. Zelfs laten de zeekalveren de borsten neder, zij zogen hun welpen; maar de dochter mijns volks is als een wrede geworden, gelijk de struisen in de woestijn.

3. I smoki więc podawając piersi, karmią młode swoje; ale córka ludu mojego dla okrutnika podobna jest sowie na puszczy.

3. Még a sárkányok is oda nyujtják emlőiket, szoptatják fiaikat; az én népem leánya pedig kegyetlen, mint a struczmadarak a pusztában.

3 И чудовища подают сосцы и кормят своих детенышей, а дщерь народа моего стала жестока подобно страусам в пустыне.

3. І потвори подають соски, та кормлять щенят своїх, а дочки народу мого стали жорстокі, мов ті струсицї в пустинї;

4. Imeväisen kieli tarttuu suulakeen janon tähden. Lapsukaiset pyytävät leipää; ei ole, kuka sitä heille taittaisi.

4. Imeväisten kieli tarttuu suun lakeen janon tähden; nuoret lapsukaiset anovat leipää, ja ei ole ketään, joka heille sitä jakaa.

4. Imewäisten kieli tartui suun lakeen janon tähden ne nuoret lapsucaiset anowat leipä ja ei ole ketän joca heille sitä jaca.

4. Nisurille tartui kieli heiden Lakeens ianon teden/ Ne Nooret Lapsucaiset anouat Leipe/ ia eikengen ole/ ioca heille site iacapi. (Nisurilla (imewäisillä) tarttuu kieli heidän lakeensa janon tähden/ Ne nuoret lapsukaiset anowat leipää/ ja ei kenkään ole/ joka heille sitä jakaapi.)

4 The tongue of the sucking child clings to the roof of his mouth for thirst. The young sons ask bread and no man breaks it to them.

4. The tongue of the sucking child cleaveth to the roof of his mouth for thirst: the young children ask bread, and no man breaketh it unto them.

4. Den diendes Tunge hænger ved hans Gane af Tørst; spæde Børn begære Brød, der er ingen, som rækker dem det.

4. Spenabarnena låder för törsts skull tungan vid dess gom; de unga barn ropa efter bröd, och ingen är som dem det utskifter.

4. Immewa lapse keel hakkab temma su-laest kinni janno pärrast, nored lapsed palluwad leiba, polle sedda , kes neile jaggab.

4. Nuo troškulio kūdikių liežuvis prilipo prie gomurio. Vaikai prašo duonos, bet niekas jiems neatlaužia jos.

4. Dem Säugling klebt seine Zunge am Gaumen vor Durst; die jungen Kinder heischen Brot, und ist niemand, der es ihnen breche.

4. La langue du nourrisson s'attache à son palais par la soif; les petits enfants demandent du pain, et personne ne leur en distribue.

4. La lengua del niño de teta de sed se pegó a su paladar: los chiquitos pidieron pan, no hubo quien se lo partiese.

4 Daleth. De tong van het zoogkind kleeft aan zijn gehemelte van dorst; de kinderkens eisen brood, er is niemand, die het hun mededeelt.

4. Przylgnął język ssącego do podniebienia jego dla upragnienia, dzieci proszą o chleb: ale niemasz, ktoby im go ułamał.

4. A csecsemő nyelve az ínyéhez tapadt a szomjúság miatt; a kisdedek kenyeret kértek, és nem volt, a ki nyujtott volna nékik.

4 Язык грудного младенца прилипает к гортани его от жажды; дети просят хлеба, и никто не подает им.

4. У немовлятка язик од згаги до піднебіння прилипає; їсти просять дїти, та нїхто їм не дає.

5. Jotka herkkuja söivät, ne nääntyvät kaduilla. Joita punapurppuran päällä kanneltiin, ne tunkioita syleilevät.

5. Jotka ennen söivät herkullisesti, ne ovat kadulla nääntyneet; jotka ennen olivat silkillä vaatetetut, niiden täytyy nyt loassa maata.

5. Jotca muinen söit hercullisest he owat catulla näändynet jotca muinen olit silkillä waatetetut heidän täyty nyt loasa maata.

5. Jotca muinen söit herculisesta/ he ouat Catuin päle nändynyet/ Jotca muinen olit silkis yleskasuatetut/ heiden teuty nyt loghassa maata. (Jotka muinen söit herkullisesti/ ja owat katuin päälle nääntyneet/ Jotka muinen olit silkissä ylöskaswatetut/ heidän täytyy nyt loassa maata.)

5 Those who fed luxuriously are desolate in the streets. Those who were brought up in scarlet embrace dunghills.

5. They that did feed delicately are desolate in the streets: they that were brought up in scarlet embrace dunghills.

5. De, som aade de kostelige Retter, ere omkomne paa Gaderne; de, som vare opfostrede i Skarlagen, de omfavne Skarnet.

5. De som tillförene åto det aldrakräseligaste, de försmäkta nu på gatomen; de som tillförene uppfödde voro i silke, de måste nu ligga i träck.

5. Need, kes maiast roga söid, on ärraehmatand ulitsatte peäl, kedda kanti purpuri-riette peäl, need hakkawad sönnikko ümber kinni.

5. Valgę skanumynus, dabar miršta gatvėse badu; išauginti purpuro drabužiuose, dabar guli dulkėse.

5. Die zuvor leckere Speisen aßen, verschmachten jetzt auf den Gassen; die zuvor in Scharlach erzogen sind, die müssen jetzt im Kot liegen.

5. Ceux qui mangeaient des viandes délicates périssent dans les rues, et ceux qui étaient nourris sur l'écarlate embrassent le fumier.

5. Los que comían delicadamente fueron asolados en las calles: los que se criaron en carmesí abrazaron los estiércoles.

5 He. Die lekkernijen aten, versmachten nu op de straten; die in karmozijn opgetrokken zijn, omhelzen den drek.

5. Ci, którzy jadali potrawy rozkoszne, giną na ulicach, a którzy byli wychowani w szarłacie, przytulają się do gnoju.

5. Kik pompás ételeket evének, elpusztulának az utczákon; a kik bíborban neveltetének, a szemétdombot ölelgetik.

5 Евшие сладкое истаевают на улицах; воспитанные на багрянице жмутся к навозу.

5. Хто їдав страви солодкі, умлїває з голоду по улицях, хто кохався на пурпурнім ложі, тулиться до гною.

6. Tyttären, minun kansani, syntivelka on Sodoman syntiä suurempi; Sodoma hävitettiin yhtäkkiä kätten siellä riehumatta.

6. Minun kansani tyttären synti on suurempi kuin Sodoman synti, joka äkisti kukistettiin ja ei yksikään käsi siihen ruvennut.

6. Minun Canssan tyttären syndi on suurembi cuin Sodoman syndi joca äkistä cukistettin ja ei yxikän käsi sijhen ruwennut.

6. Minun Canssani Tytteren syndi on swrembi/ quin Sodomin syndi/ ioca ydhes silmenräpeyxes alaskukistettu oli/ ia ei yxiken käsi sihen ruuennut. (Minun kansani tyttären synti on suurempi/ kuin Sodoman synti/ joka yhdessä silmänräpäyksessä alaskukistettu oli/ ja ei yksikään käsi siihen ruwennut.)

6 For the iniquity of the daughter of my people is greater than the sin of Sodom, that was overthrown as in a moment and no hands were laid upon her.

6. For the punishment of the iniquity of the daughter of my people is greater than the punishment of the sin of Sodom, that was overthrown as in a moment, and no hands stayed on her.

6. Og mit Folks Datters Misgerning er større end Synden i Sodoma, som blev omkastet i et Øjeblik, og hvortil ingen Hænder brugtes.

6. Mins folks dotters synd är större, än Sodoms synd, den uti ett ögnablick omstört vardt, och ingen hand kom dervid.

6. Ja mo rahwa tütre üllekohhus on surem kui Sodoma pat , mis ümberlödud silma-pilkmisse aial, nenda et käed ei näinud ta kallal waewa.

6. Bausmė už mano tautos kaltę yra didesnė už Sodomos bausmę, kuri buvo sunaikinta per akimirką be žmogaus rankos.

6. Die Missetat der Tochter meines Volks ist größer denn die Sünde Sodoms, die plötzlich umgekehrt ward, und kam keine Hand dazu.

6. Et la peine de l'iniquité de la fille de mon peuple est plus grande que celle du péché de Sodome qui fut renversée, comme en un moment, sans qu'aucune main d'homme fût venue sur elle.

6. Y aumentóse la iniquidad de la hija de mi pueblo más que el pecado de Sodoma, que fué trastornada en un momento, y no asentaron sobre ella compañías.

6 Vau. En de ongerechtigheid der dochter mijns volks is groter dan de zonden van Sodom, dat als in een ogenblik omgekeerd werd, en geen handen hadden arbeid over haar.

6. Większe jest karanie córki ludu mojego, niżeli pomsta Sodomy, która jest podwrócona w jednem okamgnieniu, i nie zostały na niej ręce.

6. Bizony nagyobb az én népem leányának bűnhődése Sodoma bűnhődésénél, a mely elsülyedt egy pillanat alatt, noha [1†] kézzel sem ütöttek felé.

6 Наказание нечестия дщери народа моего превышает казнь за грехи Содома: тот низринут мгновенно, и руки человеческие не касались его.

6. Кара за безбожність дочки народу мого більша над покараннє Содоми: її бо стручено в хвилинї й руки людські не дотикали її.

7. Siionin ruhtinaat olivat lunta puhtaammat, maitoa valkoisemmat, heidän ruumiinsa oli koralleja rusottavampi, heidän hahmonsa oli kuin safiiri.

7. Hänen nasirinsa olivat puhtaammat kuin lumi ja valkeammat kuin rieska; heidän ihonsa oli punaisempi kuin koralli, heidän kauneutensa niinkuin saphir.

7. Hänen Nazareins olit puhtammat cuin lumi ja walkemmat cuin riesca heidän ihons oli punaisembi cuin Coralli heidän cadzandons oli nijncuin Saphir.

7. Henen Nazareins olit puchtamat quin Lumi/ ia walkeemat quin rieska/ heiden Loondons punaisembi oli/ quin Corilo/ heiden päle catzomisens oli ninquin Saphiri. (Hänen nazirinsa olit puhtaammat kuin lumi/ ja walkeammat kuin rieska/ heidän luontonsa punaisempi oli/ niinkuin koralli/ heidän päälle katsomisensa oli niinkuin Saphiri.)

7 Her ranking men were purer than snow. They were whiter than milk. They were more ruddy in body than rubies. Their polishing was as of sapphire.

7. Her Nazarites were purer than snow, they were whiter than milk, they were more ruddy in body than rubies, their polishing was of sapphire:

7. Hendes Nasiræer vare renere end Sne, hvidere end Mælk, paa Legemet vare de rødere end Koraller, deres Skabning var som Safiren.

7. Hennes Nazareer voro renare än snö, och blankare än mjölk; deras färga var rödare än korall, deras anseende var som en saphir.

7. Temma würstid ollid puhtamad kui lummi, nemmad ollid walgemad kui piim, nemmad ollid illusamad näo polest kui perlid, otsego Sawwirist raiutud.

7. Jos nazarėnai buvo švaresni už sniegą, baltesni už pieną, jų kūnas rausvesnis už koralus, išvaizda gražesnė už safyrą.

7. Ihre Fürsten waren reiner denn der Schnee und klarer denn Milch; ihre Gestalt war rötlicher denn Korallen; ihr Ansehen war wie Saphir.

7. Ses princes étaient plus éclatants que la neige, plus blancs que le lait; leur teint était plus vermeil que le corail, leur beauté était celle du saphir.

7. Sus Nazareos fueron blancos más que la nieve, más resplandecientes que la leche: su compostura más encendida que las piedras preciosas cortadas del zafiro.

7 Zain. Haar bijzondersten waren reiner dan de sneeuw, zij waren witter dan melk; zij waren roder van lichaam dan robijnen, gladder dan een saffier.

7. Czystsi byli Nazarejczycy jego nad śnieg, jaśniejsi nad mleko, rumieósze ciała ich, niżeli drogie kamienie, jakoby z szafiru wyciosani byli;

7. Az ő názireusai tisztábbak valának a hónál, fehérebbek a tejnél, testök pirosabb vala, mint a korál, termetök mint a zafir.

7 Князья ее были в ней чище снега, белее молока; они были телом краше коралла, вид их был, как сапфир;

7. Сієї ж князї були над снїг чисті, над молоко білі; тїло в них було румяне, немов ті коралї, й над сапфир сияло;

8. Nyt on heidän muotonsa nokea mustempi, ei voi heitä tuntea kaduilla. Rypyssä on heillä nahka luitten päällä, se on kuivettunut kuin puu.

8. Mutta nyt on heidän muotonsa niin mustaksi muuttunut, ettei heitä kaduilla tuta taideta; heidän nahkansa riippuu heidän luissansa, se kuivettui niinkuin puu.

8. Mutta nyt on heidän ihons nijn mustennut syngeydest ettei he catuilla tuta taita heidän nahcans rippu heidän luisans se cuiwettui nijncuin puu.

8. Mutta nyt ombi heiden Loondons nin mustennuet syngydhest/ ettei he Cadhuilla taita tuta/ Heiden nachkans rijppu heiden Luisans/ se quiuettui ninquin pw. (Mutta nyt ompi heidän luontonsa mustennut synkyydestä/ ettei he kaduilla taita tuta/ Heidän nahkansa riippuu heidän luissansa/ se kuiwettui niinkuin puu.)

8 Their visage is blacker than a coal. They are not known in the streets. Their skin clings to their bones. It is withered. It has become like a stick.

8. Their visage is blacker than a coal; they are not known in the streets: their skin cleaveth to their bones; it is withered, it is become like a stick.

8. Nu er deres Skikkelse bleven mørkere end det sorte, de kendes ikke paa Gaderne, deres Hud hænger ved deres Ben, den er bleven tør som Træ.

8. Men nu är deras ansigte så förmörkradt af svarthet, att man icke känner dem på gatomen; deras hud låder intill deras ben, och äro så torre som ett trä.

8. Nüüd on nende teggomood mustemaks läinud, kui must on , neid ei tunta ulitsatte peäl, nende nahk hakkab nende lude külge kinni, se on ärrakuinud ja sanud kui pu.

8. Dabar jų veidai juodesni už anglį, jie nebeatpažįstami gatvėje, jų oda prilipusi prie kaulų, sudžiūvusi kaip medis.

8. Nun aber ist ihre Gestalt so dunkel vor Schwärze, daß man sie auf den Gassen nicht kennt; ihre Haut hängt an den Gebeinen, und sind so dürr wie ein Scheit.

8. Leur visage est plus sombre que la noirceur même; on ne les reconnaît plus dans les rues; leur peau est attachée à leurs os; elle est devenue sèche comme le bois.

8. Oscura más que la negrura es la forma de ellos: no los conocen por las calles: su cuero está pegado a sus huesos, seco como un palo.

8 Cheth. Maar nu is hun gedaante verduisterd van zwartigheid, men kent hen niet op de straten; hun huid kleeft aan hun beenderen, zij is verdord, zij is geworden als een hout.

8. Ale teraz wejrzenie ich czerniejsze jest niż czarność, nie mogą poznani być na ulicach; przyschła skóra ich do kości ich, wyschła jest jako drzewo.

8. De most feketébb az ő ábrázatjok a koromnál, nem ismerik meg őket az utczákon; bőrük csontjaikhoz ragadt, elszáradt, mint a fa.

8 а теперь темнее всего черного лице их; не узнают их на улицах; кожа их прилипла к костям их, стала суха, как дерево.

8. А нинї лице їх чорнїйше над усе чорне, не познають їх на улицї; кожа в них до костї прилипла, зосхла, мов та деревина.

9. Parempi oli miekan kaatamien kuin nälän kaatamien, jotka menehtyivät, kuin lävitsepistetyt, pellon viljaa vailla.

9. Miekalla tapetuille oli parempi kuin niille, jotka nälkään kuolivat, jotka nääntymän ja hukkuman piti maan hedelmän puuttumisesta.

9. Miecalla tapetuille oli parembi cuin nijlle jotca nälkään cuolit jotca näändymän ja huckuman piti näljästä.

9. Nijlle Miecalla tapetuille oli parembi/ quin nijlle/ iotca Nelken coolit/ Jotca nändymen ia huckuman pitä Nelghien teden. (Niillä miekalla tapetuille oli parempi/ kuin niillä/ jotka nälkään kuolit/ Jotka nääntymän ja hukkuman pitää nälän tähden.)

9 Those who are slain with the sword are better than those who are slain with hunger, for these are a flowing (away), stricken through, for want of the fruits of the field.

9. They that be slain with the sword are better than they that be slain with hunger: for these pine away, stricken through for want of the fruits of the field.

9. Lykkeligere vare de, som bleve ihjelslagne ved Sværd, end de, som blive ihjelslagne af Hunger; thi disse svinde hen som gennemborede, fordi der ikke er Grøde paa Marken.

9. Dem dräpnom med svärd var bättre än dem som af hunger dödde, hvilke försmäkta och förgås måste för hungers skull.

9. Neil, kes moögaga mahhalödud, on parrem pölli olnud, kui neil, kes nälja läbbi mahhalödud, et need kui läbbi pistetud pitka surrewad pöllo warrandusse pudo pärrast.

9. Laimingesni kritę kovoje negu mirę badu, nes jų kūnas seko pamažu ir, netekę maisto, jie mirė.

9. Den Erwürgten durchs Schwert geschah besser als denen, so da Hungers starben, die verschmachteten und umgebracht wurden vom Mangel der Früchte des Ackers.

9. Ceux qui périssent par l'épée sont plus heureux que ceux qui périssent par la famine; car ceux-ci sont consumés peu à peu, exténués par le défaut du produit des champs.

9. Más dichosos fueron los muertos a espada, que los muertos de la hambre; porque estos murieron poco a poco por falta de los frutos de la tierra.

9 Teth. De verslagenen van het zwaard zijn gelukkiger dan de verslagenen van den honger; want die vlieten daarhenen, als doorstoken zijnde, omdat er geen vruchten der velden zijn.

9. Lepiej się tym stało, którzy są pobici mieczem, niżeli tym, co umierają głodem, gdyż oni zginęli przebitymi będąc, ale ci dla niedostatku urodzajów polnych.

9. Jobban jártak, a kik fegyverrel ölettek meg, mint a kik éhen vesztek el; mert azok átveretve multak ki, ezek pedig a mező termésének hiánya miatt.

9 Умерщвляемые мечом счастливее умерщвляемых голодом, потому что сии истаевают, поражаемые недостатком плодов полевых.

9. Щасливійші ті, що від меча гинуть, нїж ті, що гинуть голодною смертю; сесї бо тануть поволи, побивані недостачею плодів земних.

10. Armeliaat vaimot keittivät omin käsin lapsiansa: ne tulivat heille ruuaksi tyttären, minun kansani, sortuessa.

10. Laupiaammat vaimot ovat omia lapsiansa keittäneet ruaksensa, minun kansani tyttären surkeudessa.

10. Laupiammat waimot täyty omia lapsians keittä ruaxens minun Canssani tyttären surkiudes.

10. Ne laupialisemat Waimot teuty omia Lapsians keitte roaxens/ minun Cansani Tytteren surkiudhes (Ne laupiaallisemmat waimot täytyy omia lapsiansa keittää ruoaksensa/ minun kansani tyttären surkeudessa.)

10 The hands of the pitiful women have boiled their own children. They were their food in the destruction of the daughter of my people.

10. The hands of the pitiful women have sodden their own children: they were their meat in the destruction of the daughter of my people.

10. Barmhjertige I Kvinders Hænder kogte deres Børn; disse bleve dem til Spise under mit Folks Datters Ødelæggelse.

10. De aldrabarmhertigasta qvinnorna måste koka sin egen barn; på det de skulle hafva dem till mats, uti mins folks dotters jämmer.

10. Halledatte naeste käed on ommad lapsed keetnud: need on neile roaks olnud mo rahwa tütre hädda sees.

10. Gailestingosios moterys virė ir valgė savo pačių vaikus; tai buvo jų maistas mano tautos sunaikinimo metu.

10. Es haben die barmherzigsten Weiber ihre Kinder selbst müssen kochen, daß sie zu essen hätten im Jammer der Tochter meines Volks.

10. De tendres femmes ont, de leurs mains, fait cuire leurs enfants, et ils leur ont servi de nourriture, dans la ruine de la fille de mon peuple.

10. Las manos de las mujeres piadosas cocieron a sus hijos: fuéronles comida en el quebrantamiento de la hija de mi pueblo.

10 Jod. De handen der barmhartige vrouwen hebben haar kinderen gekookt; zij zijn haar tot spijze geworden in de verbreking der dochter mijns volks.

10. Ręce niewiast miłosiernych warzyły synów swych, aby im byli za pokarm w potarciu córki ludu mego.

10. Irgalmas anyák kezei megfőzték gyermekeiket, [2†] hogy azok eledeleik legyenek az én népem leányának romlásakor.

10 Руки мягкосердых женщин варили детей своих, чтобы они были для них пищею во время гибели дщери народа моего.

10. Руки добросердних жінок варили дїток своїх, щоб мати з них їжу під час погибелї дочки народу мого.

11. Herra on pannut täytäntöön kiivautensa, vuodattanut vihansa hehkun; hän on sytyttänyt Siioniin tulen, joka on kuluttanut sen perustukset.

11. Herra on vihansa täyttänyt, hän on vuodattanut julman vihansa, ja Zionissa tulen sytyttänyt, joka myös hänen perustuksensa polttanut on.

11. HERra on hänen hirmuisudens täyttänyt hän on wuodattanut hänen julman wihans hän on Zionis tulen sytyttänyt joca myös hänen perustuxens polttanut on.

11. HERRA ombi henen hirmusudhens teuttenyt. Hen ombi vloswodhattanut henen iulman Wihans/ Hen ombi Zionis ydhen Tulen ylessytyttenyt/ ioca mös henen Perustoxens ylespoltanut on. (HERRA ompi hänen hirmuisuutensa täyttänyt. Hän ompi uloswuodattanut hänen julman wihansa/ Hän ompi Zionissa yhden tulen ylössytyttänyt/ joka myös hänen perustuksensa ylöspolttanut on.)

11 Jehovah has accomplished his wrath. He has poured out his fierce anger and he has kindled a fire in Zion, which has devoured the foundations of it.

11. The LORD hath accomplished his fury; he hath poured out his fierce anger, and hath kindled a fire in Zion, and it hath devoured the foundations thereof.

11. Herren har fuldkommet sin Harme, udøst sin brændende Vrede og antændt en Ild i Zion, og den fortærede dens Grundvold.

11. Herren hafver fullkomnat sina grymhet, han hafver utgjutit sina grymma vrede; han hafver i Zion upptändt en eld, hvilken ock hans grundval upptärt hafver.

11. Jehowa on omma tullise wihha löppetanud, ta on omma pöllewa wihha wäljawallanud, ja on süütnud tuld Sionis pöllema, mis nende allused on ärrapölletanud.

11. Viešpaties rūstybė pasireiškė, Jis išliejo savo įtūžį. Jis įžiebė Sione ugnį, kuri sunaikino jo pamatus.

11. Der HERR hat seinen Grimm vollbracht; er hat seinen grimmigen Zorn ausgeschüttet; er hat zu Zion ein Feuer angesteckt, das auch ihre Grundfesten verzehrt hat.

11. L'Éternel a épuisé sa fureur, il a répandu l'ardeur de sa colère, il a allumé dans Sion un feu qui a dévoré ses fondements.

11. Cumplió Jehová su enojo: derramó el calor de su ira; y encendió fuego en Sión, que consumió sus fundamentos.

11 Caph. De HEERE heeft Zijn grimmigheid volbracht, Hij heeft de hittigheid Zijns toorns uitgestort; en Hij heeft te Sion een vuur aangestoken, hetwelk haar fondamenten verteerd heeft.

11. Wypełnił Pan popędliwość swoję, i wylał gniew zapalczywości swojej, i zapalił ogieó na Syonie, który pożarł grunty jego.

11. Megteljesíté az Úr az ő búsulását, kiöntötte az ő felgerjedt haragját, és tüzet gyújtott a Sionban, és megemésztette annak fundamentomait.

11 Совершил Господь гнев Свой, излил ярость гнева Своего и зажег на Сионе огонь, который пожрал основания его.

11. Ізогнав Господь гнїв свій, вилив досаду гнїву свого, й запалив огонь на Сионї, що пожер його до підвалин.

12. Eivät olisi uskoneet maan kuninkaat, ei maanpiirin asukkaista kenkään, että vihollinen ja vainomies hyökkää sisään Jerusalemin porteista.

12. Ei kuninkaat maan päällä sitä olisi uskoneet, eikä kaikki maan piirin asuvaiset, että vihamiehen ja vihollisen piti tuleman Jerusalemin portista sisälle.

12. Ei Cuningat maan päällä sitä olis usconet eikä caicki ihmiset maan päällä että wainollisen ja wihollisen piti tuleman Jerusalemin portist sisälle.

12. Eipe Kuningat Maan päle site vskoneet olisi/ eike caiki Inhimiset Maan päle/ Ette sen wainolisen ia wiholisen piti Jerusalemin Portist siseltuleman. (Eipä kuninkaat maan päällä sitä uskoneet olisi/ eikä kaikki ihmiset maan päällä/ että sen wainoollisen ja wihollisen piti Jerusalemin portista sisälle tuleman.)

12 The kings of the earth did not believe, nor all the inhabitants of the world, that the adversary and the enemy would enter into the gates of Jerusalem.

12. The kings of the earth, and all the inhabitants of the world, would not have believed that the adversary and the enemy should have entered into the gates of Jerusalem.

12. Kongerne paa Jorden havde ikke troet det, ej heller nogen af alle dem, som bo paa Jorderige, at Modstanderen og Fjenden skulde drage ind ad Jerusalems Porte.

12. Konungarna på jordene hade intet trott det, eller alla menniskor på verldene, att ovännen och fienden skulle igenom Jerusalems portar kommit.

12. Ma kunningad ja keik mailma rahwas ei olleks usknud, et wihhamees ja waenlane piddand Jerusalemma wärrawist sisse tullema.

12. Žemės karaliai ir pasaulio gyventojai netikėjo, kad priešas galėtų įžengti į Jeruzalę.

12. Es hätten's die Könige auf Erden nicht geglaubt noch alle Leute in der Welt, daß der Widersacher und Feind sollte zum Tor Jerusalems einziehen.

12. Les rois de la terre, ni aucun des habitants du monde, n'auraient cru que l'adversaire, que l'ennemi entrerait dans les portes de Jérusalem.

12. Nunca los reyes de la tierra, ni todos los que habitan el mundo creyeron, que el enemigo, y el adversario entrara por las puertas de Jerusalem.

12 Lamed. De koningen der aarde zouden het niet geloofd hebben, noch al de inwoners der wereld, dat de tegenpartijder en vijand tot de poorten van Jeruzalem zou ingaan.

12. Nigyby byli nie wierzyli królowie ziemscy, i wszysscy obywatele świata, żeby był miał wnijść przeciwnik, i nieprzyjaciel w bramy Jeruzalemskie.

12. Nem hitték a föld királyai, sem a föld kerekségének lakosai, hogy szorongató és ellenség vonuljon be Jeruzsálemnek kapuin.

12 Не верили цари земли и все живущие во вселенной, чтобы враг инеприятель вошел во врата Иерусалима.

12. Не вірили царі землї й усї осадники земель, що ворог завзятий ввійшов у ворота Ерусалимські.

13. Sen profeettain syntien tähden kävi näin, sen pappien pahain tekojen tähden, niiden, jotka siellä olivat vuodattaneet vanhurskaitten verta.

13. Mutta se on hänen prophetainsa syntein tähden ja hänen pappeinsa pahain tekoin tähden, jotka siinä vanhurskasten veren vuodattivat.

13. Mutta se on hänen Prophetains syndein tähden ja heidän Pappeins pahain tecoin tähden jotca siellä wanhurscasten weren wuodatit.

13. Mutta se ombi henen Prophetins syndein tedhen/ ia heiden Pappeins Pahatecoin teden/ iotca sielle siselle ninen Wanhurskasten weren vloswodhatit. (Mutta se ompi hänen prophetainsa syntein tähden/ ja heidän pappeinsa pahatekoin tähden/ jotka siellä sisällä niiden wanhurskaiden weren uloswuodatit.)

13 It is because of the sins of her prophets and the iniquities of her priests, who have shed the blood of the just in the midst of her.

13. For the sins of her prophets, and the iniquities of her priests, that have shed the blood of the just in the midst of her,

13. Formedelst dens Profeters Synder, formedelst dens Præsters Misgerninger, de, som udøste de retfærdiges Blod midt i den,

13. Men det är skedt för hans Propheters synder, och för hans Presters missgerningars skull, hvilka derinne utgöto de rättfärdigas blod.

13. Temma prohwetide pattude pärrast, tem̃a preestride sure üllekohto pärrast , kes seäl sees öigede werd ärrawalland, on se sündinud .

13. Tas įvyko dėl pranašų nuodėmių ir kunigų kalčių, kurie praliejo teisiųjų kraują miesto viduryje.

13. Es ist aber geschehen um der Sünden willen ihrer Propheten und um der Missetaten willen ihrer Priester, die darin der Gerechten Blut vergossen.

13. C'est à cause des péchés de ses prophètes, et des iniquités de ses sacrificateurs, qui ont répandu au milieu d'elle le sang des justes.

13. Por los pecados de sus profetas, por las maldades de sus sacerdotes, derramaron en medio de ella la sangre de los justos.

13 Mem. Het is vanwege de zonden harer profeten, en de misdaden harer priesteren, die in het midden van haar het bloed der rechtvaardigen vergoten hebben.

13. Ale się to stało dla grzechów proroków jego, i nieprawości kapłanów jego, którzy wylewali w pośrodku jego krew sprawiedliwych.

13. Az ő prófétáinak bűne, az ő papjainak vétke miatt van ez, a kik az igazaknak vérét ontották abban.

13 Все это – за грехи лжепророков его, за беззакония священников его, которые среди него проливали кровь праведников;

13. А все се за гріхи ложних пророків його, за беззаконства сьвященників його, що за їх приводом проливано кров праведників.

14. He harhailivat sokeina kaduilla, verellä tahrattuina, niin ettei voinut koskea heidän vaatteisiinsa.

14. He kävivat sinne ja tänne kaduilla, niinkuin sokiat, ja olivat itsensä vereen saastuttaneet, ja ei taitaneet heidän vaatteisiinsa ruveta.

14. He käwit sinne ja tänne catuilla nijncuin sokiat ja olit werellä rywetetyt ja ei tainnet heidän waatteisins ruweta.

14. He keuit sinne ia tenne Catuilla/ ninquin Sokiat/ ia Werelle olit ryuetetut/ ia euet tainuet mös heiden waatteins ruueta. (He käwit sinne ja tänne kaduilla/ niinkuin sokeat/ ja werellä olit rywetetyt/ ja eiwät tainneet myös heidän waatteinsa ruweta.)

14 They wander as blind men in the streets. They are polluted with blood, so that men cannot touch their garments.

14. They have wandered as blind men in the streets, they have polluted themselves with blood, so that men could not touch their garments.

14. Vanke disse hid og did paa Gaderne som blinde, besmittede med Blod, saa at man ej kan røre ved deres Klæder.

14. De gingo hit och dit på gatomen, lika som blinde, och voro besölade i blod; och kunde ock ej komma vid deras kläder;

14. Need on kui pimmedad warunud ulitsatte peäl, ja rojaseks sanud werrega, nenda et teised ei woi nende riete külge putuda.

14. Jie vaikščiojo gatvėmis lyg akli, taip susitepę nekaltųjų krauju, kad buvo baisu juos paliesti.

14. Sie gingen hin und her auf den Gassen wie die Blinden und waren mit Blut besudelt, daß man auch ihre Kleider nicht anrühren konnte;

14. Ils erraient comme des aveugles par les rues, souillés de sang, au point qu'on ne pouvait toucher leurs vêtements.

14. Titubearon ciegos en las calles: fueron contaminados en sangre, que no pudiesen tocar a sus vestiduras.

14 Nun. Zij zwierven als blinden op de straten, zij waren met bloed besmet, zodat men niet kon zien, of men raakte hun klederen aan.

14. Tułali się jako ślepi po ulicach, mażąć się krwią, której nie mogli, tylko się dotykać szatami swemi.

14. Tántorogtak, mint vakok az utczákon, vérrel bemocskolva, annyira, hogy ruháikat sem érinthették.

14 бродили как слепые по улицам, осквернялись кровью, так что невозможно было прикоснуться к одеждам их.

14. Тепер вони, мов слїпі, улицями блукали, осквернювались кровю, так що не можна було приторкнутись до їх одежі.

15. Väistykää! Saastainen! huudettiin heistä. Väistykää, väistykää, älkää koskeko! Paettuaankin he yhä harhailivat; pakanain seassa sanottiin: Eivät he saa kauemmin asustaa täällä.

15. Vaan he huusivat heitä: välttäkäät, saastaiset, välttäkäät, älkäät mihinkään ruvetko; sillä he välttivät ja pakenivat, niin että myös pakanain seassa sanottiin: ei he kauvan siellä pysy.

15. Waan huusit heitä wälttäkät saastaiset wälttäkät wälttäkät älkät mihingän ruwetco: sillä he wältit heitä ja pakenit heitä nijn että myös pacanain seas sanottin: ei he cauwan siellä pysy.

15. Waan hwsit heiden tygens/ Welteket te saastaiset/ welteket/ welteket/ elket mihinge ruuetko. Sille he wältit heiste/ ia poispakenit heiste. Nin ette mös Pacain seas sanottijn/ Eipe he cauuan sielle pysy. (Waan huusit heidän tykönsä/ Wälttäkäät te saastaiset/ wälttäkäät/ wälttäkäät/ eikä mihinkään ruwetko. Sillä he wältit heistä/ ja poispakenit heistä. Niin että myös pakanain seassa sanottiin/ Eipä he kauan siellä pysy.)

15 Depart, they cried to them. Unclean! Depart, depart, do not touch! When they fled away and wandered, men said among the nations, They will no more journey here.

15. They cried unto them, Depart ye; it is unclean; depart, depart, touch not: when they fled away and wandered, they said among the heathen, They shall no more sojourn there.

15. Viger bort, han er uren! raaber man om dem; "viger bort" viger bortt rører dem ej!" thi de flyve bort og vanke hid og did; man siger iblandt Hedningerne: De skulle ikke blive ved at bo der.

15. Utan ropade till dem: Viker undan, I orene, viker, viker, kommer vid ingen ting; ty de skydde vid dem, och flydde för dem, så att man ock sade ibland Hedningarna: De blifva der icke länge.

15. Lahkuge ärra, ta on rojane, hüüdsid nemmad nende wasto; lahkuge ärra, lahkuge ärra, ärge putuge mitte, sest nemmad on ärralendnud ja ulkuwad; pagganatte seas ööldi: Nemmad ei woi ennam seäl asset olla.

15. Apie juos buvo sakoma: ‘‘Pasitraukite, jie nešvarūs, nepalieskite jų!’‘ Jie pabėgo ir klajojo aplinkui, bet net pagonys sakė: ‘‘Jų neturi būti tarp mūsų!’‘

15. man rief sie an: Weicht, ihr Unreinen, weicht, weicht, rührt nichts an! Wenn sie flohen und umherirrten, so sagte man auch unter den Heiden: Sie sollten nicht länger dableiben.

15. On leur criait: Retirez-vous, souillés! Retirez-vous, retirez-vous; ne nous touchez pas! Ils sont en fuite, ils errent çà et là. On dit parmi les nations: Ils n'auront plus leur demeure!

15. Dábanles voces: Apartáos, es inmundo, apartáos, apartáos, no toquéis; porque eran contaminados; y desde que fueron traspasados, dijeron entre las naciones: Nunca más morarán.

15 Samech. Zij riepen tot hen: Wijkt, hier is een onreine, wijkt, wijkt, roert niet aan! Zekerlijk, zij zijn weggevlogen, ja, weggezworven; zij zeiden onder de heidenen: Zij zullen er niet langer wonen.

15. Przetoż wołali na nich: Ustępujcie, nieczyści! ustępujcie, ustępujcie, nie dotykajcie się! Prawieć ustąpili, i tułają się; dlatego mówią między narodami: Nie będą już więcej mieli własnego mieszkania.

15. Távozzatok! tisztátalan! kiáltották azoknak; távozzatok, távozzatok, ne illessetek! Bizony elfutottak, bujdostak is; a pogányok közt ezt mondták: Nem lakhatnak itt sokáig!

15 „Сторонитесь! нечистый!" кричали им; „сторонитесь, сторонитесь, не прикасайтесь"; и они уходили в смущении; а между народом говорили: „их более не будет!

15. Уступайтесь! Нечистий! у слїд їм кричали; уступайтесь, уступайтесь, не приторкайтесь! і вони, зворушені, ховались; а між людом говорили: Вже їх не буде!

16. Herran kasvot ovat hajottaneet heidät, hän ei heihin enää katso. Papeista ei välitetty, vanhimpia ei armahdettu.

16. Sentähden on Herran viha heitä hajoittanut, ja ei enään katso heidän päällensä, ettei he pappeja kunnioittaneet eikä vanhoja armahtaneet.

16. Sentähden on HERran wiha heitä hajottanut ja ei sillen cadzo heidän päällens ettei he Pappia cunnioittanet eikä wanhoja armahtanet.

16. Senteden ombi HERRAN wiha heite haiottanut/ ia ei tadho heiden pälens sillen catzo/ Ettei he Pappia cunnioittaneet/ ia eike nite wanhoia armachtanuet. (Sentähden ompi HERRAN wiha heitä hajoittanut/ ja ei tahdo heidän päällensä silleen katsoa/ Ettei he pappia kunnioittaneet/ ja eikä niitä wanhoja armahtaneet.)

16 The anger of Jehovah has scattered them. He will no more regard them. They did not respect the persons of the priests. They did not favor the elders.

16. The anger of the LORD hath divided them; he will no more regard them: they respected not the persons of the priests, they favoured not the elders.

16. Herrens Ansigt har spredt dem, han vil ikke se til dem mere; man anser ikke Præsternes Person, man er ikke naadig imod de gamle.

16. Derföre hafver Herrans vrede förstrött dem, och vill icke mer se uppå dem, efter de icke ärade Presterna, och icke voro barmhertige öfver de äldsta.

16. Jehowa palle on neid ärrajagganud, ei ta wötta ennam nende peäle wadata: preestridest ei olle nemmad luggu piddanud, wannade peäle polle nemmad armo heitnud.

16. Pats Viešpats juos išsklaidė ir nekreipė dėmesio į juos; nebuvo pagarbos nei kunigams, nei vyresniesiems.

16. Des HERRN Zorn hat sie zerstreut; er will sie nicht mehr ansehen. Die Priester ehrte man nicht, und mit den Alten übte man keine Barmherzigkeit.

16. La face de l'Éternel les a dispersés. Il ne les regarde plus. Ils n'ont pas eu de respect pour les sacrificateurs, ni de pitié pour les vieillards.

16. La ira de Jehová los apartó: nunca más los mirará; porque no reverenciaron la presencia de los sacerdotes, de los viejos no tuvieron compasión.

16 Pe. Des HEEREN aangezicht heeft ze verdeeld. Hij zal ze voortaan niet meer aanzien; zij hebben het aangezicht der priesteren niet geeerd, zij hebben den ouden geen genade bewezen.

16. Oblicze Paóskie rozproszyło ich, a nie wejrzy na nich więcej; nieprzyjaciele kapłanów nie szanują, a nad starcami miłosierdzia nie używają.

16. Az Úr haragja oszlatta el őket; többé nem tekint reájok, mivelhogy a papok orczáját nem tisztelték, a véneken nem könyörültek.

16 лице Господне рассеет их; Он уже не призрит на них", потому чтоони лица священников не уважают, старцев не милуют.

16. (загнїване) Лице Господнє порозсїває їх; уже він не зглянеться на них, за те, що вони не вважали на сьвященників, над старими не милосердувались.

17. Vieläkin me, silmät rauenneina, turhaan odotimme apua; tähystyspaikastamme me tähyilimme kansaa, josta ei pelastusta tullut.

17. Kuitenkin meidän silmämme kurkistelevat tyhjäin avun jälkeen, siihenasti että he väsyivät, kuin me odotimme sitä kansaa, joka ei meitä auttaa voinut.

17. Cuitengin meidän silmäm curkistelit tyhjän awun jälken sijhenasti että he wäsyit: cosca me odotimma sitä Canssa joca ei meitä autta woinut.

17. Quitengin meiden Silmen curkistelit tyhien Awn ielkin/ sihenasti ette he wäsyit/ Coska me odhotimma ychte Canssa/ ioca ei meite autta woinut. (Kuitenkin meidän silmän kurkistelit tyhjän awun jälkeen/ siihenasti että he wäsyit/ Koska me odotimme yhtä kansaa/ joka ei meitä auttaa woinut.)

17 Our eyes do yet fail in looking for our vain help. In our watching we have watched for a nation that could not save.

17. As for us, our eyes as yet failed for our vain help: in our watching we have watched for a nation that could not save us.

17. Endnu forsmægte vore Øjne forgæves efter vor Hjælp; paa vor Vare spejde vi efter et Folk, som ikke kunde frelse.

17. Likväl gapade vår ögon efter fåfängelig hjelp, tilldess de trötte vordo, då vi vänte efter ett folk, som oss dock intet hjelpa kunde.

17. Kui meie alles paigal ollime, siis löpsid meie silmad ärra otes meie tühja abbi järrele; omma wahhitornide peält wahtsime ühhe rahwa järrele, mis ei woind peästa.

17. Mes pavargome, belaukdami pagalbos, bet jos nesulaukėme. Laukėme pagalbos iš tautos, kuri negalėjo mums padėti.

17. Noch gafften unsre Augen auf die nichtige Hilfe, bis sie müde wurden, da wir warteten auf ein Volk, das uns doch nicht helfen konnte.

17. Et pour nous, nos yeux se sont consumés jusqu'ici après un vain secours. Du haut de nos tours, nous avons regardé vers une nation qui ne pouvait nous délivrer.

17. Aun nos han desfallecido nuestros ojos tras nuestro vano socorro: con nuestra esperanza esperamos nación que no puede salvar.

17 Ain. Nog bezweken ons onze ogen, ziende naar onze ijdele hulp; wij gaapten met ons gapen op een volk, dat niet kon verlossen.

17. A wżdzy jeszcze aż do ustania oczów swych wyglądamy próżnego ratunku swego; oglądając się na naród, który wybawić nie może.

17. Még mikor meg voltunk, elepedve néztek szemeink a hiábavaló segedelem után; esengve várakoztunk olyan népre, a mely nem szabadított meg.

17 Наши глаза истомлены в напрасном ожидании помощи; со сторожевой башни нашей мы ожидали народ, который не мог спасти нас.

17. Наші ж очі аж умучились, визираючи надармо підмоги; з башти нашої визирали сторожі того народу, що не міг нас урятувати.

18. Meidän askeleitamme vaanittiin, niin ettemme voineet kulkea kaduillamme. Meidän loppumme lähestyi, päivämme täyttyivät — niin, loppumme tuli.

18. He väijyvät meidän askeleitamme, niin ettemme rohkene meidän kaduillamme käydä; meidän loppumme on lähestynyt, meidän päivämme ovat täytetyt, sillä meidän loppumme on tullut.

18. He wäijywät meitä nijn etten me rohke meidän catuillam käydä silloin myös meidän loppum tuli meidän päiwäm culuit meidän loppum on tullut.

18. He weijuuet meiden askelen/ nin ettei me rohckenuet meiden Catuin päle keudhe/ silloin mös meiden loppun tuli/ meiden peiuen edesioudhuit/ meiden loppun on tullut. (He wäijywät meidän askeleen/ niin ettei me rohjenneet meidän katuin päällä käydä/ sillon myös meidän loppun tuli/ meidän päiwän pois jouduit/ meidän loppun on tullut.)

18 They hunt our steps, so that we cannot go in our streets. Our end is near, our days are fulfilled, for our end has come.

18. They hunt our steps, that we cannot go in our streets: our end is near, our days are fulfilled; for our end is come.

18. De jage os, hvor vi skride frem, at vi ikke kunne gaa paa vore Gader; vor Ende er nær, vore Dage ere fyldte; thi vor Ende er kommen.

18. Man jagade oss, så att vi icke gå torde på vårom gatom; då kom ock vår ände, våra dagar äro ute, vår ände är kommen.

18. Nemmad on meie sammud takkaaianud, et meie ei woinud käia omma turrude peäl: meie ots on liggi tulnud, meie päwad on täis sanud, töeste meie ots on tulnud.

18. Mūsų žingsniai buvo sekami, negalėjome net gatvėje pasirodyti. Mūsų galas artėjo, dienos baigėsi.

18. Man jagte uns, daß wir auf unsern Gassen nicht gehen durften. Da kam auch unser Ende; unsre Tage sind aus, unser Ende ist gekommen.

18. Ils épiaient nos pas, afin de nous empêcher de marcher dans nos places. Notre fin est proche; nos jours sont accomplis; notre fin est venue!

18. Cazáronnos nuestros pasos, que no anduviésemos por nuestras calles: acercóse nuestro fin, cumpliéronse nuestros dias; porque nuestro fin vino.

18 Tsade. Zij hebben onze gangen nagespeurd, dat wij op onze straten niet gaan konden; ons einde is genaderd, onze dagen zijn vervuld, ja, ons einde is gekomen.

18. Szlakują stopy nasze, tak, że ani po ulicach naszych chodzić nie możemy; przybliżył się koniec nasz, wypełniły się dni nasze, zaiste przyszło dokoóczenie nasze.

18. Vadásztak lépéseinkre úgy, hogy nem járhattunk a mi utczáinkon; elközelgetett a mi végünk, beteltek a mi napjaink, bizony eljött a mi végünk!

18 А они подстерегали шаги наши, чтобы мы не могли ходить по улицам нашим; приблизился конец наш, дни наши исполнились; пришел конец наш.

18. А вони, знай, підглядали ступні наші, так що ми не могли безпечно й по улицях ходити. О, близько конець наш, днї наші скінчились; так, се прийшов конець наш.

19. Meidän vainoojamme olivat nopeammat kuin kotkat taivaalla. Vuorilla he ajoivat meitä takaa, väijyivät meitä erämaassa.

19. Meidän vainoojamme olivat nopiammat kuin kotka taivaan alla; vuorilla he myös meitä vainosivat, ja korvessa he meitä vartioitsivat.

19. Meidän wainojam olit nopiammat cuin Cotcat taiwan alla wuorilla he myös meitä wainoisit ja corwesa he meitä wartioidzit.

19. Meiden Wainoliset olit nopiammat/ quin Cotkat Taiuas alla/ Worijn he mös meite wainosit/ ia Coruesa he meiden ielkin wartioitzit. (Meidän wainolliset olit nopeammat/ kuin kotkat taiwasalla/ Wuoriin he myös meitä wainosit/ ja korwessa he meidän jälkeen wartioitsit.)

19 Our pursuers were swifter than the eagles of the heavens. They chased us upon the mountains. They laid wait for us in the wilderness.

19. Our persecutors are swifter than the eagles of the heaven: they pursued us upon the mountains, they laid wait for us in the wilderness.

19. Vore Forfølgere ere lettere end Ørne under Himmelen; de forfølge os paa Bjergene, de lure paa os i Ørken.

19. Våre förföljare voro snarare än örnar under himmelen; på bergomen hafva de förföljt oss, och i öknene vaktat efter oss.

19. Need, kes meid takkaaiasid on kergemad olnud kui kotkad taewa al, mäggede peäl on nemmad meid kurjaste takkaaianud, körbes on nemmad meid warritsenud.

19. Persekiotojai buvo greitesni už padangių erelius. Jie gaudė mus kalnuose, tykojo dykumose.

19. Unsre Verfolger waren schneller denn die Adler unter dem Himmel; auf den Bergen haben sie uns verfolgt und in der Wüste auf uns gelauert.

19. Nos persécuteurs étaient plus légers que les aigles des cieux; ils nous ont poursuivis sur les montagnes, ils nous ont dressé des embûches dans le désert.

19. Ligeros fueron nuestros perseguidores, más que las águilas del cielo: sobre los montes nos persiguieron, en el desierto nos espiaron.

19 Koph. Onze vervolgers zijn sneller geweest dan de arenden des hemels; zij hebben ons op de bergen hittiglijk vervolgd, in de woestijn hebben zij ons lagen gelegd.

19. Prędsi są ci, którzy nas gonią, niż orły niebieskie; po górach nas gonią, na pustyniach czyhają na nas.

19. Gyorsabbak valának a mi üldözőink az égnek saskeselyűinél; a hegyeken kergettek minket, a pusztában ólálkodtak utánunk.

19 Преследовавшие нас были быстрее орлов небесных; гонялись за нами по горам, ставили засаду для нас в пустыне.

19. Ті, що нас гнали, летїли хутше орлів під небом; гнались за нами по горах, ставляли засади в пустинї.

20. Hän, meidän elämänhenkemme, Herran voideltu, joutui vangiksi heidän kuoppiinsa, hän, josta me olimme sanoneet: hänen varjossaan me saamme elää pakanakansain seassa.

20. Herran voideltu, joka meidän turvamme oli, on vangittu heidän verkkoihinsa, josta me sanoimme, että me hänen varjonsa alla elämme pakanain seassa.

20. HERran woideltu joca meidän turwam oli on fangittu heidän werckoihins cosca he meitä hajotit johon me turwaisim että me hänen warjons alla eläisim pacanain seas.

20. Se HERRAN Woidheltu/ ioca meiden turuan oli/ ombi Fangittu heiden wercohins/ coska he meite haiotit/ Johonga me turuasim/ Ette me henen Warions alla eleisim Pacanain seas. (Se HERRAN woideltu/ joka meidän turwan oli/ ompi wangittu heidän werkkoihinsa/ koska he meitä hajoitit/ Johonka me turwasimme/ että me hänen warjonsa alla eläisimme pakanain seassa.)

20 The breath of our nostrils, the anointed of Jehovah, was taken in their pits, of whom we said, Under his shadow we will live among the nations.

20. The breath of our nostrils, the anointed of the LORD, was taken in their pits, of whom we said, Under his shadow we shall live among the heathen.

20. Vor Livsaande, Herrens Salvede, er fanget i deres Grave, han, om hvem vi sagde: Under hans Skygge ville vi leve iblandt Folkene.

20. Herrans smorde, som vår tröst var, är fången vorden i deras kulor, då de oss förstörde, på hvilken vi tröste, att vi under hans skugga ibland Hedningarna lefva skulle.

20. Meie ninna öhk, Jehowa woitud mees , on kinniwoetud, nende hukkatusse aukude sees; kellest me ütlesime: Kül meie ellame temma warjo al pagganatte seas.

20. Viešpaties pateptąjį jie sugavo, o mes tikėjome, kad jo ūksmėje gyvensime tarp tautų.

20. Der Gesalbte des HERRN, der unser Trost war, ist gefangen worden, da sie uns verstörten; des wir uns trösteten, wir wollten unter seinem Schatten leben unter den Heiden.

20. Celui qui nous faisait respirer, l'oint de l'Éternel, a été pris dans leurs fosses; lui de qui nous disions: Nous vivrons sous son ombre parmi les nations.

20. El resuello de nuestras narices, el ungido de Jehová fué preso en sus hoyos, de quien habíamos dicho: En su sombra tendremos vida entre las gentes.

20 Resch. De adem onzer neuzen, de gezalfde des HEEREN, is gevangen in hun groeven; van welken wij zeiden: Wij zullen onder zijn schaduw leven onder de heidenen!

20. Tchnienie nozdrzy naszych, to jest pomazaniec Paóski, pojmany jest w jamach ich, o którymeśmy mówili: W cieniu jego żyć będziemy między narodami.

20. Orrunk lehellete, az Úr felkentje megfogattaték [3†] az ő vermeikben, a kiről azt mondottuk: az ő árnyékában élünk a pogányok között.

20 Дыхание жизни нашей, помазанник Господень пойман в ямы их, тот, о котором мы говорили: „под тенью его будем жить среди народов".

20. Дух наш живущий, помазанник Господень, попав у їх яму, - той, що про його мовляли ми: Під його тїню жити мем тихо посеред народів.

21. Iloitse ja riemuitse, tytär Edom, joka asut Uusin maassa! Mutta malja on tuleva sinunkin kohdallesi: sinä juovut ja paljastat itsesi.

21. Iloitse ja riemuitse, sinä Edomin tytär, joka asut Utsin maalla; sillä sen maljan pitää myös sinulle tuleman, ja sinun pitää myös juopuman, ja alasti itses riisuman.

21. ILoidze ja riemuidze sinä Edomin tytär joca asut Uzin maalla: sillä sen calkin pitä myös sinulle tuleman ja sinun pitä myös juopuman ja alasti tuleman.

21. Iloitze ia riemuitze sine Tyter edom/ iocas asut Uzin maalla/ Sille sen Calkin pite mös sinun ylitzes tuleman/ pitä mös sinun ioopuman ia alasti tuleman. (Iloitse ja riemuitse sinä tytär Edom/ joka asuit Uzin maalla/ Sillä sen kalkin pitää myös sinun ylitsesi tuleman/ pitää myös sinun juopuman ja alasti tuleman.)

21 Rejoice and be glad, O daughter of Edom, who dwells in the land of Uz. Yet the cup will pass through to you also. You will be drunken and will make yourself naked.

21. Rejoice and be glad, O daughter of Edom, that dwellest in the land of Uz; the cup also shall pass through unto thee: thou shalt be drunken, and shalt make thyself naked.

21. Fryd og glæd dig kun, du Edoms Datter! du, som bor i Landet Uz; ogsaa til dig skal Bægeret komme, du skal blive drukken og blotte dig.

21. Ja, fröjda dig, och var glad, du dotter Edom, som bor i Uz lande; ty kalken skall ock komma öfver dig; du måste också drucken och blottad varda.

21. Römusta ennast, ja olle römus, Edomi tüttar! kes sa ellad Utsi-maal: ka sinno kätte tulleb se karrikas, kül sinna saad joobnuks, ja teed ennast paljaks.

21. Edomo dukra, gyvenanti Uco krašte, džiaukis ir būk linksma! Ir tave pasieks keršto taurė, tu taip pat būsi nugirdyta ir apsinuoginsi.

21. Ja, freue dich und sei fröhlich, du Tochter Edom, die du wohnst im Lande Uz! denn der Kelch wird auch über dich kommen; du mußt auch trunken und entblößt werden.

21. Réjouis-toi, et sois dans l'allégresse, fille d'Édom, qui demeures dans le pays d'Uts! La coupe passera aussi vers toi, tu en seras enivrée, et tu seras mise à nu.

21. Gózate, y alégrate, hija de Edom, la que habitas en tierra de Hus: aun hasta tí pasará el caliz: embriagarte has, y vomitarás.

21 Schin. Wees vrolijk, en verblijd u, gij dochter Edoms, die in het land Uz woont! doch de beker zal ook tot u komen, gij zult dronken worden, en ontbloot worden.

21. Raduj się i wesel się córko Edomska! która mieszkasz w ziemi Hus; przyjdzie też do ciebie kubek, upijesz się, i obnażysz się.

21. Örülj és vígadozz, Edom leánya, a ki Uz földjén lakozol, mert még te rád is rád kerül a pohár, megrészegedel és meztelenkedel.

21 Радуйся и веселись, дочь Едома, обитательница земли Уц! И до тебя дойдет чаша; напьешься допьяна и обнажишься.

21. Радуйся, дочко Едомова, веселися, ти, що живеш там у землї Уз! прийде й до тебе чарка, і ти впєшся, й ти будеш обнажена.

22. Sinun syntivelkasi, tytär Siion, on loppunut: ei Herra ole enää siirtävä sinua pois. Sinun syntivelkasi, tytär Edom, hän on etsiskelevä, on paljastava sinun syntisi.

22. Mutta sinun vääryydelläs on loppu, sinä Zionin tytär, ei hän enään anna sinua viedä pois, mutta sinun vääryytes, Edomin tytär, hän etsii, ja sinun syntis ilmoittaa.

22. Mutta sinun pahoilla tegoillas on loppu sinä Zionin tytär ei hän sillen anna sinua wiedä pois mutta sinun pahat tecos Edomin tytär pitä hänen edzimän ja sinun syndis ilmoittaman.

22. Mutta sinun Pahategholles ombi loppu/ sine Tyter Zion/ Eipe hen sille anna sinua poiswiedhe/ Mutta sinun pahatteghos Tyter Edom/ pite henen etziskelemen/ ia sinun syndies ylesauaman. (Mutta sinun pahateollesi ompi loppu/ sinä tytär Zion/ Eipä hän silleen anna sinua poiswiedä/ Mutta sinun pahat tekosi tytär Edom/ pitää hänen etsiskelemän/ ja sinun syntiäs ylösawaaman.)

22 The punishment of your iniquity is accomplished, O daughter of Zion. He will no more carry you away into captivity. He will visit your iniquity, O daughter of Edom. He will uncover your sins.

22. The punishment of thine iniquity is accomplished, O daughter of Zion; he will no more carry thee away into captivity: he will visit thine iniquity, O daughter of Edom; he will discover thy sins.

22. Din Skyld har en Ende, Zions, Datter! han skal ikke mere lade I dig bortføre; nu hjemsøger han din Skyld, du Edoms Dattert han aabenbarer dine Synder.

22. Men din ondska hafver en ända, du dotter Zion; han skall icke mer låta bortföra dig; men dina ondsko, du dotter Edom, skall han hemsöka, och upptäcka dina synder.

22. So üllekohhus on otsa sanud, Sioni tüttar ! ei temma wi sind ennam wangi; agga ta nääb sinno üllekohhut so kätte, Edomi tüttar! ta ilmutab so pattud.

22. Siono dukra, tavo bausmė baigta! Jis tavęs nebeištrems. Jis aplankys tavo kaltę, Edomo dukra, ir iškels tavo nuodėmes.

22. Aber deine Missetat hat ein Ende, du Tochter Zion; er wird dich nicht mehr lassen wegführen. Aber deine Missetat, du Tochter Edom, wird er heimsuchen und deine Sünden aufdecken.

22. Fille de Sion! la peine de ton iniquité est finie; le Seigneur ne t'emmenera plus en captivité. Fille d'Édom! il visitera ton iniquité, il mettra tes péchés à découvert.

22. Cumplido es tu castigo, o! hija de Sión: nunca más te hará trasportar: visitará tu iniquidad, o! hija de Edom: descubrirá tus pecados.

22 Thau. Uw ongerechtigheid heeft een einde, o gij dochter Sions! Hij zal u niet meer gevankelijk doen wegvoeren; maar uw ongerechtigheid, o gij dochter Edoms! zal Hij bezoeken; Hij zal uw zonden ontdekken.

22. Wzięło koniec karanie twoje, o córko Syoóska! nie zaniecha cię Bóg dłużej w pojmaniu twojem; ale twoję nieprawość nawiedzi, o córko Edomska! a odkryje grzechy twoje.

22. Eltörültetik a te álnokságod, oh Sion [4†] leánya, nem fog téged száműzni többé; meglátogatja a te álnokságodat, Edom leánya fölfedi a te bűneidet.

22 Дщерь Сиона! наказание за беззаконие твое кончилось; Он не будет более изгонять тебя; но твое беззаконие, дочь Едома, Он посетит и обнаружит грехи твои.

22. Дочко Сионова! кара за беззаконства твої скінчилась; більш у полонь ти зайнята не будеш; твої ж провини, дочко Едомова, Господь навідає й виявить гріхи твої.