4 luku

Paavali julistaa lannistumatta ja vilpittä evankeliumia, joka, vaikka onkin peitossa uskottomilta, kuitenkin loistaa Jumalan kirkkautena pimeydessä 1 – 6; evankeliumin palveluksessa hän aina on ahtaalla ja kuolemaan annettuna Jeesuksen tähden, että Jeesuksen elämäkin tulisi hänessä ilmi 7 – 12 Usko ja iankaikkisen kirkkauden toivo ylläpitää häntä hänen uupumattomassa työssään 13 – 18.

1 Sentähden, kun meillä on tämä virka sen laupeuden mukaan, joka on osaksemme tullut, me emme lannistu,

1 Koska meillä siis on tämä virka sen mukaan kuin olemme armon saaneet, me emme lannistu,

1. Sentähden, että meillä senkaltainen virka on, sen jälkeen kuin armo meidän kohtaamme tapahtunut on, niin emme suutu,

1. Että sijs meillä sencaltainen wirca on sen jälken cuin Armo meidän cohtam tapahtunut on nijn en me wäsy

1. SEnteden/ ette meille sencaltainen Wirca on/ senpereste quin Armo meide' cochtan tullut on/ nin eipe me wäsy/ (Sentähden/ että meillä senkaltainen wirka on/ sen perästä kuin armo meidän kohtaan tullut on/ niin eipä me wäsy/)

1. Διὰ τοῦτο, ἔχοντες τὴν διακονίαν ταύτην καθὼς ἠλεήθημεν, οὐκ ἐκκακοῦμεν,

1. δια τουτο εχοντες την διακονιαν ταυτην καθως ηλεηθημεν ουκ εκκακουμεν 1. dia toυto echontes ten diakonian taυten kathos eleethemen oυk ekkakoυmen

1 Because of this, having this service, just-as we were shown-mercy, we are not depressed.

1. Therefore seeing we have this ministry, as we have received mercy, we faint not;

1. Derfor, da vi have denne tjeneste efter denBarmhjertighed, som os er vederfaren saa blive vi ikke trætte;

1. Derföre, medan vi ett sådant ämbete hafve, efter som oss barmhertighet vederfaren är, så varde vi icke försummelige;

1. Sepärrast et meil nisuggune ammet on, nenda kui meie peäle on armo heidetud, ei tüddi meie mitte ärra;

1. Todėl, suprasdami, kad turime šį tarnavimą iš gailestingumo, mes nepailstame.

1. Darum, dieweil wir ein solch Amt haben, wie uns denn Barmherzigkeit widerfahren ist, so werden wir nicht müde,

1. C'est pourquoi, ayant ce ministère selon la miséricorde qui nous a été faite, nous ne perdons pas courage;

1. POR lo cual teniendo nosotros este ministerio, según hemos alcanzado la misericordia, no desmayamos;

1 Daarom dewijl wij deze bediening hebben, naar de barmhartigheid, die ons geschied is, zo vertragen wij niet;

1. Dlatego mając to usługiwanie, tak jakośmy miłosierdzie otrzymali, nie słabiejemy.

1. Annakokáért, mivelhogy ilyen szolgálatban [1†] vagyunk, a mint a [2†] kegyelmet nyertük, nem csüggedünk el;

1 Посему, имея по милости Божией такое служение, мы не унываем;

1. Тим же то, маючи се служеннє, яко же помилувані, не слабнемо,

2 vaan olemme hyljänneet kaikki häpeälliset salatiet, niin ettemme vaella kavaluudessa emmekä väärennä Jumalan sanaa, vaan julkituomalla totuuden me suositamme itseämme jokaisen ihmisen omalletunnolle Jumalan edessä.

2 vaan olemme hylänneet kaikki salaiset häpeän toimet, niin ettemme vaella kavalasti emmekä väärennä Jumalan sanaa, vaan esittämällä julkisesti totuuden suositamme itseämme jokaisen ihmisen omalletunnolle Jumalan edessä.

2. Vaan vältämme salaiset häpiät ja emme vaella kavaluudella, emmekä petoksella Jumalan sanaa turmele, vaan me ilmoitamme totuuden ja meitämme julkisesti kaikkein ihmisten omaatuntoa kohtaan Jumalan edessä osoitamme.

2. Waan wäldämme ne salaisetkin häpiät ja emme waella cawaludella engä petoxella Jumalan sana pitele waan me ilmoitamme totuden ja meitäm julkisest caickein ihmisten omatundo cohtan Jumalan edes osotamme.

2. waan weltem mös ne * salaiset Häpiet/ ia eipe me waella caualuxen cansa/ eikä mös petoxella Jumalan sana pitele/ waan me ilmoitam totudhen/ ia hyuesti osotam meiten caikein Inhimisten Omantunnon cochtan Jumalan edes. (waan wältämme myös ne salaiset häpeät/ ja eipä me waella kawaluksen kanssa/ eikä myös petoksella Jumalan sanaa pitele/ waan me ilmoitamme totuuden/ ja hywästi osoitamme meitän kaikkein ihmisten omantunnon kohtaan Jumalan edessä.)

2. ἀλλ’ ἀπειπάμεθα τὰ κρυπτὰ τῆς αἰσχύνης, μὴ περιπατοῦντες ἐν πανουργίᾳ μηδὲ δολοῦντες τὸν λόγον τοῦ Θεοῦ, ἀλλὰ τῇ φανερώσει τῆς ἀληθείας συνιστῶντες ἑαυτοὺς πρὸς πᾶσαν συνείδησιν ἀνθρώπων ἐνώπιον τοῦ Θεοῦ.

2. αλλ απειπαμεθα τα κρυπτα της αισχυνης μη περιπατουντες εν πανουργια μηδε δολουντες τον λογον του θεου αλλα τη φανερωσει της αληθειας συνιστωντες εαυτους προς πασαν συνειδησιν ανθρωπων ενωπιον του θεου 2. all apeipametha ta krυpta tes aischυnes me peripatoυntes en panoυrgia mede doloυntes ton logon toυ theoυ alla te fanerosei tes aletheias sυnistontes eaυtoυs pros pasan sυneidesin anthropon enopion toυ theoυ

2 But we ourselves scoffed at the hidden things of shame, not walking in craftiness, nor adulterating the word of God, but by the manifestation of the truth, commending ourselves to every man’s conscience in God’s sight.

2. But have renounced the hidden things of dishonesty, not walking in craftiness, nor handling the word of God deceitfully; but by manifestation of the truth commending ourselves to every man's conscience in the sight of God.

2. men vi have afsagt det skjulte skændige Væsen og omgaaes ikke i Trædskhed, forfalske og ikke Guds Ord; men ved Sandhedens Aabenbarelse anbefale vi os for alle Menneskers Samvittighed, for Guds Aasyn.

2. Utan flym ock hemlig skam, och farom icke med skalkhet, förfalskom ej heller Guds ord; utan med uppenbara sanning bevisom oss väl för alla menniskors samvet, i Guds åsyn.

2. Waid meie olleme ärraheitnud sallajad häbbi asjad, ja meie ei ella mitte tiggeda kawwalusse sees, ei meie segga ka mitte Jummala sanna ärra, waid töe teäda-andmissega näitame meie ennast wälja keige innimeste süddame-tunnistusse wasto Jummala ees.

2. Atsisakę slaptų begėdysčių, nesileidžiame į gudravimus ir nekraipome Dievo žodžio, bet, atskleisdami tiesą, prisistatome kiekvieno žmogaus sąžinei Dievo akivaizdoje.

2. sondern meiden auch heimliche Schande und gehen nicht mit Schalkheit um, fälschen auch nicht Gottes Wort; sondern mit Offenbarung der Wahrheit beweisen wir uns wohl an aller Menschen Gewissen vor Gott.

2. Mais nous avons rejeté les choses honteuses qu'on cache, ne nous conduisant point avec artifice, et ne falsifiant point la parole de Dieu, mais nous recommandant nous-mêmes auprès de toute conscience d'homme devant Dieu, par la manifestation de la vérité.

2. Ántes hemos renunciado las cosas encubiertas de vergüenza, no andando con astucia, ni adulterando la palabra de Dios; mas por manifestación de la verdad encomendándonos a nosotros mismos a la conciencia de todo hombre delante de Dios.

2 Maar wij hebben verworpen de bedekselen der schande, niet wandelende in arglistigheid, noch het Woord Gods vervalsende, maar door openbaring der waarheid onszelven aangenaam makende bij alle gewetens der mensen, in de tegenwoordigheid Gods.

2. Aleśmy się odrzekli skrytej sromoty, nie obchodząc się chytrze, ani fałszując słowa Bożego; ale objawieniem prawdy zalecając samych siebie u każdego sumienia ludzkiego przed obliczem Bożem.

2. Hanem lemondtunk a szégyen takargatásáról, mint a kik nem járunk ravaszságban, [3†] és nem is hamisítjuk meg [4†] az Isten ígéjét, de a nyilvánvaló igazsággal kelletjük magunkat minden ember lelkiismeretének az Isten előtt.

2 но, отвергнув скрытные постыдные дела , не прибегая к хитрости и не искажая слова Божия, а открывая истину, представляем себя совести всякого человека пред Богом.

2. а відреклись тайного в безчестю, не ходячи в лукавстві, анї хитруючи словом Божим, а явленнєм правди поручаючи себе всякій совістї чоловічій перед Богом.

3 Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat,

3 Mutta jos ilosanomamme onkin kätkettynä, se on kätkettynä niiltä, jotka kadotukseen joutuvat,

3. Jos nyt meidän evankeliumimme on peitetty, niin se on niille peitetty, jotka kadotetaan,

3. Jos nyt meidän Evangeliumim on peitetty nijn se on nijlle peitetty jotca cadotetan

3. Jos nyt meiden Euangelium on peitetty/ nin se on heisse peitetty iotca cadhotetaan/ (Jos nyt meidän ewankelium on peitetty/ niin se on heissä peitetty jotka kadotetaan/)

3. εἰ δὲ καὶ ἔστι κεκαλυμμένον τὸ εὐαγγέλιον ἡμῶν, ἐν τοῖς ἀπολλυμένοις ἐστὶ κεκαλυμμένον,

3. ει δε και εστιν κεκαλυμμενον το ευαγγελιον ημων εν τοις απολλυμενοις εστιν κεκαλυμμενον 3. ei de kai estin kekalυmmenon to eυaggelion emon en tois apollυmenois estin kekalυmmenon

3 But even if our good-news is being hidden, it is being hidden among those who are perishing,

3. But if our gospel be hid, it is hid to them that are lost:

3. Men er da end vort Evangelium skjult, da er det skjult for dem, som fortabes,

3. Är nu vårt Evangelium förtäckt, så är det förtäckt för dem, som förtappade varda;

3. Kui nüüd ka meie armo-öppetus on kinnikaetud, siis on se nende sees kinnikaetud, kes hukka sawad,

3. O jeigu Evangelija yra paslėpta, tai ji paslėpta žūstantiems,

3. Ist nun unser Evangelium verdeckt, so ist's in denen, die verloren werden, verdeckt;

3. Que si notre Évangile est voilé, il est voilé pour ceux qui périssent,

3. Que si nuestro evangelio es encubierto, para los que se pierden es encubierto:

3 Doch indien ook ons Evangelie bedekt is, zo is het bedekt in degenen, die verloren gaan;

3. Jeźli tedy zakryta jest Ewangielija nasza, zakryta jest przed tymi, którzy giną.

3. Ha mégis leplezett a mi evangyéliomunk, azoknak leplezett, [5†] a kik elvesznek:

3 Если же и закрыто благовествование наше, то закрытодля погибающих,

3. Коли ж і закрите благовістє наше, то у погибаючих єсть закрите,

4 niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, hänen, joka on Jumalan kuva.

4 niiltä, joitten keskellä tämän maailmanajan jumala on sokaissut uskomattomien mielet, niin ettei heille loista Kristuksen kirkkauden ilosanoman valo, Hänen, joka on Jumalan kuva.

4. Joissa tämän maailman jumala on uskottomain taidot soaissut, ettei evenkeliumin paiste heille pitäisi Kristuksen kirkkaudesta valistaman, joka on Jumalan kuva.

4. Joisa tämän mailman Jumala on uscomattomitten taidot sowaisnut ettei Evangeliumin paiste heille pidäis Christuxen kirckaudesta walgistaman joca on Jumalan cuwa.

4. Joissa temen Maliman Jumala ombi ninen wskomattodhen taidhot soghaisnut/ ettei Euangeliumin paiste heille pidheis walghistaman Christusen kircaudhesta/ Joca ombi Jumalan Cuua. (Joissa tämän maailman jumala ompi niiden uskomattomien taidot sokaissut/ ettei ewankeliumin paiste heille pitäisi walkistaman Kristuksen kirkkaudesta/ Joka ompi Jumalan kuwa.)

4. ἐν οἷς ὁ θεὸς τοῦ αἰῶνος τούτου ἐτύφλωσε τὰ νοήματα τῶν ἀπίστων εἰς τὸ μὴ αὐγάσαι αὐτοῖς τὸν φωτισμὸν τοῦ εὐαγγελίου τῆς δόξης τοῦ Χριστοῦ, ὅς ἐστιν εἰκὼν τοῦ Θεοῦ.

4. εν οις ο θεος του αιωνος τουτου ετυφλωσεν τα νοηματα των απιστων εις το μη αυγασαι αυτοις τον φωτισμον του ευαγγελιου της δοξης του χριστου ος εστιν εικων του θεου 4. en ois o theos toυ aionos toυtoυ etυflosen ta noemata ton apiston eis to me aυgasai aυtois ton fotismon toυ eυaggelioυ tes dokses toυ christoυ os estin eikon toυ theoυ

4 in whom the god of this age (has) blinded the minds of the unbelieving, *that* the illumination of the good-news of the glory of the Christ, who is the image of God, should not dawn for them.

4. In whom the god of this world hath blinded the minds of them which believe not, lest the light of the glorious gospel of Christ, who is the image of God, should shine unto them.

4. udi hvilke denne Verdens Gud har forblindet det vantroe Sind, paa det Oplysningen ikke skulde skinne for dem fra Evangeliet om Christi Herlighed, som er Guds Billede.

4. I hvilkom denna verldenes gud hafver förblindat de otrognas sinnen, att dem icke skall lysa Evangelii ljus af Christi klarhet, hvilken Guds beläte är.

4. Kelle sees sellesinnatse ma-ilma jummal nende uskmatta rahwa meled söggedaks teinud, et neile ei pea paistma armo-öppetusse walgus Kristusse auust, kes on Jummala kuio.

4. kuriems šio amžiaus dievas apakino protus; netikintiems, kad jiems nesušvistų Kristaus, kuris yra Dievo atvaizdas, šlovės Evangelijos šviesa.

4. bei welchen der Gott dieser Welt der Ungläubigen Sinn verblendet hat, daß sie nicht sehen das helle Licht des Evangeliums von der Klarheit Christi, welcher ist das Ebenbild Gottes.

4. Pour les incrédules, dont le dieu de ce siècle a aveuglé l'esprit, afin qu'ils ne soient pas éclairés par la lumière du glorieux Évangile de Christ, qui est l'image de Dieu.

4. En los cuales el dios de este siglo cegó los entendimientos de los incrédulos, para que no les resplandezca la luz del evangelio de la gloria de Cristo, que es la imágen de Dios.

4 In dewelke de god dezer eeuw de zinnen verblind heeft, namelijk der ongelovigen, opdat hen niet bestrale de verlichting van het Evangelie der heerlijkheid van Christus, Die het Beeld Gods is.

4. W których bóg świata tego oślepił zmysły, to jest w niewiernych, aby im nie świeciła światłość Ewangielii chwały Chrystusowej, który jest wyobrażeniem Bożem.

4. A kikben e világ Istene megvakította a hitetlenek elméit, hogy ne lássák a Krisztus dicsőséges evangyéliomának világosságát, a ki [6†] az Isten képe.

4 для неверующих, у которых бог века сего ослепил умы, чтобы для них не воссиял свет благовествования о славе Христа, Который есть образ Бога невидимого.

4. в котрих бог віку сього осьліпив думки їх, невірних, щоб не засияло їм сьвітло благовістя слави Христа, котрий єсть образ Бога.

5 Sillä me emme julista itseämme, vaan Kristusta Jeesusta, että hän on Herra ja me teidän palvelijanne Jeesuksen tähden.

5 Sillä me emme julista itseämme, vaan Kristusta Jeesusta Herrana ja itseämme teidän palvelijoinanne Jeesuksen vuoksi.

5. Sillä emme itse meistämme saarnaa, vaan Kristuksesta Jesuksesta, että hän on Herra; mutta me olemme teidän palvelianne Jesuksen tähden.

5. Sillä en me idze meistämme saarna waan Christuxest Jesuxest että hän on HERra: mutta teidän palwelianna olemma me Jesuxen tähden:

5. Sille eipe me itze meiten sarna/ waan Christust Jestust/ Ette hen on HERRA/ Mutta me teiden Paueliat Iesusen teden. (Sillä eipä me itse meitän saarnaa/ waan Kristusta Jesusta/ Että hän on HERRA/ Mutta me teidän palwelijat Jesuksen tähden.)

5. οὐ γὰρ ἑαυτοὺς κηρύσσομεν, ἀλλὰ Χριστὸν Ἰησοῦν Κύριον, ἑαυτοὺς δὲ δούλους ὑμῶν διὰ Ἰησοῦν.

5. ου γαρ εαυτους κηρυσσομεν αλλα χριστον ιησουν κυριον εαυτους δε δουλους υμων δια ιησουν 5. oυ gar eaυtoυs kerυssomen alla christon iesoυn kυrion eaυtoυs de doυloυs υmon dia iesoυn

5 For* we are not preaching ourselves, but Christ Jesus as Lord and ourselves as your° bondservants because of Jesus.

5. For we preach not ourselves, but Christ Jesus the Lord; and ourselves your servants for Jesus' sake.

5. Thi ikke os selv prædike vi, men Christus Jesus, Herren; os derimod være Eders Tjenere for Jesu Skyld.

5. Ty vi predike icke oss sjelfva, utan Jesum Christum, att han är Herren; men vi edre tjenare för Jesu skull.

5. Sest meie ei kuluta mitte isseennast, waid Kristust Jesust Issanda ollewad, agga meid ennast teie sullased Jesusse pärrast.

5. Mes ne save pačius skelbiame, bet Kristų Jėzų kaip Viešpatį, o mes­jūsų tarnai dėl Jėzaus.

5. Denn wir predigen nicht uns selbst, sondern Jesum Christum, daß er sei der HERR, wir aber eure Knechte um Jesu willen.

5. Car nous ne nous prêchons pas nous-mêmes, mais nous prêchons Jésus-Christ le Seigneur; et pour nous, nous sommes vos serviteurs, à cause de Jésus.

5. Porque no nos predicamos a nosotros mismos, sino a Jesu Cristo, el Señor; y nosotros siervos vuestros por amor de Jesús.

5 Want wij prediken niet onszelven, maar Christus Jezus, den Heere; en onszelven, dat wij uw dienaars zijn om Jezus' wil.

5. Albowiem nie samych siebie opowiadamy, ale Chrystusa Jezusa, że jest Panem, a samych siebie sługami waszymi dla Jezusa.

5. Mert nem [7†] magunkat prédikáljuk, hanem az Úr Jézus [8†] Krisztust; magunkat pedig, mint a ti szolgáitokat, a Jézusért.

5 Ибо мы не себя проповедуем, но Христа Иисуса, Господа; а мы – рабы ваши для Иисуса,

5. Бо ми не себе самих проповідуємо, а Христа Ісуса Господа, себе ж самих слугами вашими Ісуса ради.

6 Sillä Jumala, joka sanoi: "Loistakoon valkeus pimeydestä", on se, joka loisti sydämiimme, että Jumalan kirkkauden tunteminen, sen kirkkauden, joka loistaa (Jeesuksen) Kristuksen kasvoissa, levittäisi valoansa.

6 Sillä Jumala, joka *käski valon loistaa pimeästä*, on se, joka loisti sydämiimme levittääkseen Jumalan kirkkauden tuntemisen valoa, joka loistaa (Jeesuksen) Kristuksen kasvoissa.

6. Että Jumala, joka käski valkeuden pimeydestä paistaa, se paisti tunnon valkeuden meidän sydämissämme Jumalan kirkkaudesta Jesuksen Kristuksen kasvoissa.

6. Sillä Jumala joca käski walkiuden pimeydestä paista on kirckan walkeuden meidän sydämihim andanut että meidän cauttam se walkeus paistais cuin Jumalan kirckauden tundemisesta tule Jesuxen Christuxen caswoisa.

6. Sille ette Jumala/ ioca keski walkiudhen wlos pimeydhesta paista/ se ombi ydhen kircan walkiudhen meiden sydhemihin andanut/ ette meiden cauttan * paistais se walkeus/ quin Jumalan kircaudhen tundemisesta tule/ Iesusen Christusen Casuoisa. (Sillä että Jumala/ joka käski walkeuden ulos pimeydestä paistaa/ se ompi yhden kirkkaan walkeuden meidän sydämihin antanut/ että meidän kauttan paistaisi se walkeus/ kuin Jumalan kirkkauden tuntemisesta tulee/ Jesuksen Kristuksen kaswoissa.)

6. ὅτι ὁ Θεὸς ὁ εἰπὼν ἐκ σκότους φῶς λάμψαι, ὃς ἔλαμψεν ἐν ταῖς καρδίαις ἡμῶν πρὸς φωτισμὸν τῆς γνώσεως τῆς δόξης τοῦ Θεοῦ ἐν προσώπῳ Ἰησοῦ Χριστοῦ.

6. οτι ο θεος ο ειπων εκ σκοτους φως λαμψαι ος ελαμψεν εν ταις καρδιαις ημων προς φωτισμον της γνωσεως της δοξης του θεου εν προσωπω ιησου χριστου 6. oti o theos o eipon ek skotoυs fos lampsai os elampsen en tais kardiais emon pros fotismon tes gnoseos tes dokses toυ theoυ en prosopo iesoυ christoυ

6 Because (it is) God, who said, ‘Illumination shine’ {Gen 1:3} out of darkness, who shined in our hearts, to give the light of the knowledge of the glory of God in the face of Jesus Christ.

6. For God, who commanded the light to shine out of darkness, hath shined in our hearts, to give the light of the knowledge of the glory of God in the face of Jesus Christ.

6. Thi Gud, som sagde, at Lyset skulde skinne frem af Mørket, har ogsaa ladet det skinne i vore Hjerter til at oplyse Kundskaben om Guds Herlighed i Jesus Christus.

6. Ty Gud är den som böd ljuset utu mörkret lysa; och lyste uti vår hjerta, att igenom oss måtte upplysning ske af Guds klarhets kunskap, i Jesu Christi ansigte.

6. Sest Jummal, kes käskis walgust pimmedusse seest wäljapaista , on Se, kes meie süddame ¤ sees paistnud, et meie woiksime teisi Jummala au-tundmissega Jesusse Kristusse palle sees walgustada.

6. Nes tai Dievas, kuris įsakė iš tamsos nušvisti šviesai, sušvito mūsų širdyse, kad suteiktų mums Dievo šlovės pažinimo šviesą Kristaus veide.

6. Denn Gott, der da hieß das Licht aus der Finsternis hervorleuchten, der hat einen hellen Schein in unsere Herzen gegeben, daß durch uns entstünde die Erleuchtung von der Erkenntnis der Klarheit Gottes in dem Angesichte Jesu Christi.

6. Car le Dieu qui a dit que la lumière resplendisse au milieu des ténèbres, est celui qui a resplendi dans nos cœurs, pour faire briller la lumière de la connaissance de la gloire de Dieu en la personne de Jésus-Christ.

6. Porque Dios, que dijo que de las tinieblas resplandeciese la luz, es el que resplandeció en nuestros corazones, para dar la iluminación de la ciencia de la gloria de Dios en el rostro de Jesu Cristo.

6 Want God, Die gezegd heeft, dat het licht uit de duisternis zou schijnen, is Degene, Die in onze harten geschenen heeft, om te geven verlichting der kennis der heerlijkheid Gods in het aangezicht van Jezus Christus.

6. Ponieważ Bóg, który rzekł, aby się z ciemności światłość rozświeciła, ten się rozświecił w sercach naszych ku rozświeceniu (w nas) znajomości chwały Bożej w obliczu Jezusa Chrystusa.

6. Mert az Isten, [9†] a ki szólt: setétségből világosság ragyogjon, ő gyújtott világosságot a mi [10†] szívünkben az Isten dicsősége ismeretének a Jézus Krisztus arczán való világoltatása végett.

6 потому что Бог, повелевший из тьмы воссиять свету,озарил наши сердца, дабы просветить нас познанием славы Божией в лице Иисуса Христа.

6. Бо Бог, що звелїв з темряви засияти, той засьвітив у серцях наших на просьвіченнє розуміння слави Божої в лицї Ісус-Христовім.

7 Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa, että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä.

7 Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta tuo suunnaton voima olisi Jumalan eikä ikään kuin meistä lähtöisin.

7. Mutta meillä on tämä tavara savisissa astioissa, että se ylönpalttinen voima pitää oleman Jumalalta ja ei meistä.

7. Mutta meillä on sencaltainen tawara sawisis astiois että se ylönpaldinen woima pitä Jumalalda ja ei meistä oleman.

7. Mutta meille ombi sencaltainen Tauara sauisis Astioissa/ senpäle/ ette se ylenpaldinen woima pite olema' Jumalalda/ ia ei meiste. (Mutta meille ompi senkaltainen tawara sawisissa astioissa/ sen päälle/ että se ylenpalttinen woima pitää oleman Jumalalta/ ja ei meistä.)

7. Ἔχομεν δὲ τὸν θησαυρὸν τοῦτον ἐν ὀστρακίνοις σκεύεσιν, ἵνα ἡ ὑπερβολὴ τῆς δυνάμεως ᾖ τοῦ Θεοῦ καὶ μὴ ἐξ ἡμῶν,

7. εχομεν δε τον θησαυρον τουτον εν οστρακινοις σκευεσιν ινα η υπερβολη της δυναμεως η του θεου και μη εξ ημων 7. echomen de ton thesaυron toυton en ostrakinois skeυesin ina e υperβole tes dυnameos e toυ theoυ kai me eks emon

7 But we have this treasure in clay vessels, in order that the excellence of the power may be from God and not from us.

7. But we have this treasure in earthen vessels, that the excellency of the power may be of God, and not of us.

7. Men dette Liggendefæ have vi i Leerkar, saa at den overvættes Kraft maa være Guds, og ikke af os;

7. Men vi hafve dessa håfvor uti lerkar, på det att den stora kraften skall vara af Gudi, och icke af oss.

7. Agga meil on sesinnane warra soue-riistade sees , et se üpris suur wäggi Jummala pärralt olleks ¤, ja ei mitte meist.

7. Bet šitą turtą mes laikome moliniuose induose, kad būtų aišku, jog visa viršijanti jėgos apstybė iš Dievo, o ne iš mūsų.

7. Wir haben aber solchen Schatz in irdischen Gefäßen, auf daß die überschwengliche Kraft sei Gottes und nicht von uns.

7. Or, nous avons ce trésor dans des vases de terre, afin que l'excellence de la puissance soit attribuée à Dieu, et non pas à nous.

7. Tenemos empero este tesoro en vasijas de barro, a fin que la excelencia del poder sea de Dios, y no de nosotros.

7 Maar wij hebben dezen schat in aarden vaten, opdat de uitnemendheid der kracht zij van God, en niet uit ons;

7. A mamy ten skarb w naczyniu glinianem, aby dostojność tej mocy była z Boga, a nie z nas.

7. Ez a kincsünk [11†] pedig cserépedényekben van, hogy amaz erőnek nagy volta Istené legyen, és nem magunktól [12†] való.

7 Но сокровище сие мы носим в глиняных сосудах, чтобыпреизбыточная сила была приписываема Богу, а не нам.

7. Маємо ж скарб сей у глиняних посудах, щоб премножество сили було від Бога, а не від нас.

8 Me olemme kaikin tavoin ahdingossa, mutta emme umpikujassa, neuvottomat, mutta emme toivottomat,

8 Olemme kaikin tavoin ahdingossa, mutta emme umpikujassa, neuvottomia, mutta emme toivottomia,

8. Meillä on joka paikassa ahdistus, mutta emme sitä sure: meillä on pakko, mutta emme epäile.

8. Meillä on jocapaicas ahdistus mutta en me sitä sure: meillä on packo mutta en me epäile.

8. Meille ombi iocapaicas ahdistos/ Mutta eipe me ikeuöitze. Meille ombi packo/ Mutta eipe me wäsy. (Meillä ompi joka paikassa ahdistus/ Mutta eipä me ikäwöitse. Meillä ompi pakko/ Mutta eipä me wäsy.)

8. ἐν παντὶ θλιβόμενοι ἀλλ’ οὐ στενοχωρούμενοι, ἀπορούμενοι ἀλλ’ οὐκ ἐξαπορούμενοι,

8. εν παντι θλιβομενοι αλλ ου στενοχωρουμενοι απορουμενοι αλλ ουκ εξαπορουμενοι 8. en panti thliβomenoi all oυ stenochoroυmenoi aporoυmenoi all oυk eksaporoυmenoi

8 (We are) being pressed in everything, but not distressed; being perplexed, but not despairing;

8. We are troubled on every side, yet not distressed; we are perplexed, but not in despair;

8. vi, som trænges paa alle Maader, men ikke forsage; tvivlende, men ikke fortvivlende;

8. Vi varda allestäds trängde, men vi ängsles intet; vi bekymres, men vi gifve oss icke öfver.

8. Meid waewatakse keikipiddi, agga meie ei ahhasta ennast mitte: meie olleme kui ilma nouta, agga meie ei olle mitte koggoniste ilma nouta.

8. Mes visaip spaudžiami, bet nesugniuždyti; suglumę, bet nenusivylę;

8. Wir haben allenthalben Trübsal, aber wir ängsten uns nicht; uns ist bange, aber wir verzagen nicht;

8. Nous sommes pressés de toute manière, mais non réduits à l'extrémité; en perplexité, mais non sans espérance;

8. Por todo lado somos atribulados, mas no estrechados: perplejos, mas no desesperados;

8 Als die in alles verdrukt worden, doch niet benauwd; twijfelmoedig, doch niet mismoedig;

8. Gdy zewsząd uciśnieni bywamy, ale nie bywamy potłoczeni; powątpiewamy, ale nie zwątpimy.

8. Mindenütt nyomorgattatunk, [13†] de meg nem szoríttatunk; kétségeskedünk, de nem esünk [14†] kétségbe;

8 Мы отовсюду притесняемы, но не стеснены; мы в отчаянных обстоятельствах, но не отчаиваемся;

8. У всьому горюємо, та не нарікаємо; трівожимось, та не теряємо надїї;

9 vainotut, mutta emme hyljätyt, maahan kukistetut, mutta emme tuhotut.

9 vainottuja, mutta emme hylättyjä, maahan kukistettuja, mutta emme tuhottuja,

9. Me kärsimme vainoa, mutta ei meitä anneta ylön; me painetaan alas, mutta emme huku.

9. Me kärsimme waino mutta ei meitä ylönannetta: me alaspainetan mutta en me hucu.

9. Me kerssime waino/ Mutta eipe me ylenanneta. Me alaspaineta'/ Mutta eipe me poishucu. (Me kärsimme wainoa/ Mutta eipä me ylenanneta. Me alas painetaan/ Mutta eipä me pois huku.)

9. διωκόμενοι ἀλλ’ οὐκ ἐγκαταλειπόμενοι, καταβαλλόμενοι ἀλλ’ οὐκ ἀπολλύμενοι,

9. διωκομενοι αλλ ουκ εγκαταλειπομενοι καταβαλλομενοι αλλ ουκ απολλυμενοι 9. diokomenoi all oυk egkataleipomenoi kataβallomenoi all oυk apollυmenoi

9 being persecuted, but not forsaken; being cast down, but not being destroyed;

9. Persecuted, but not forsaken; cast down, but not destroyed;

9. forfulgte, men ikke forladte; nedslagne, men ikke forlorne;

9. Vi lide förföljelse, men vi varde icke öfvergifne; vi blifve undertryckte, men vi förgås icke.

9. Meid kiusatakse takka, agga meid ei jäeta mahha: meid wissatakse mahha, agga meie ei sa hukka.

9. persekiojami, bet nepalikti; parblokšti, bet nežuvę.

9. wir leiden Verfolgung, aber wir werden nicht verlassen; wir werden unterdrückt, aber wir kommen nicht um;

9. Persécutés, mais non abandonnés; abattus, mais non entièrement perdus;

9. Perseguidos, mas no desamparados: abatidos, mas no destruidos:

9 Vervolgd, doch niet daarin verlaten; nedergeworpen, doch niet verdorven;

9. Prześladowanie cierpimy, ale nie bywamy opuszczeni; bywamy porzuceni, ale nie giniemy.

9. Üldöztetünk, de [15†] el nem hagyatunk; tiportatunk, de el nem veszünk;

9 мы гонимы, но не оставлены; низлагаемы, но не погибаем.

9. гонять нас, та ми не покинуті; повалені ми, та не погублені;

10 Me kuljemme, aina kantaen (Herran) Jeesuksen kuolemaa ruumiissamme, että Jeesuksen elämäkin tulisi meidän ruumiissamme näkyviin.

10 ja kannamme aina (Herran) Jeesuksen kuolontilaa* ruumiissamme, jotta Jeesuksen elämäkin tulisi ruumiissamme näkyviin.

10. Me viemme ympäri aina Herran Jesuksen kuoleman meidän ruumiissamme, että Herran Jesuksen elämäkin meidän ruumiissamme ilmoitettaisiin.

10. Me ymbärinswiemmä aina HERran Jesuxen cuoleman meidän ruumisam että HERran Jesuxen elämäkin meidän ruumisam ilmoitettaisin.

10. Me ymberinswienme aina HERRAN Iesusen Coolema meiden Rumisan/ Senpäle ette mös se Herran Iesusen Eleme meiden Rumisan pite ilmoitettaman. (Me ympärinsä wiemme aina HERRAN Jesuksen kuolemaa meidän ruumiissan/ Sen päälle että myös se Herran Jesuksen elämä meidän ruumiissan pitää ilmoitettaman.)

10. πάντοτε τὴν νέκρωσιν τοῦ Κυρίου Ἰησοῦ ἐν τῷ σώματι περιφέροντες, ἵνα καὶ ἡ ζωὴ τοῦ Ἰησοῦ ἐν τῷ σώματι ἡμῶν φανερωθῇ.

10. παντοτε την νεκρωσιν του κυριου ιησου εν τω σωματι περιφεροντες ινα και η ζωη του ιησου εν τω σωματι ημων φανερωθη 10. pantote ten nekrosin toυ kυrioυ iesoυ en to somati periferontes ina kai e zoe toυ iesoυ en to somati emon fanerothe

10 always carrying around in the body the death of the Lord Jesus, in order that the life of Jesus should also be manifested in our body.

10. Always bearing about in the body the dying of the Lord Jesus, that the life also of Jesus might be made manifest in our body.

10. ombærende altid den Herrens Jesu Død i Legemet, at og Jesu Liv maa Abenbares i vortLegeme.

10. Vi omföre alltid Herrans Jesu död på vår lekamen; på det att ock Jesu lif må på vår lekamen uppenbart varda.

10. Meie kañame ikka ennesega Issanda Jesusse surretamist ommas ihhus, et ka Jesusse ello meie ihhus woiks awwalikkuks sada.)

10. Visada nešiojame savo kūne Viešpaties Jėzaus mirtį, kad ir Jėzaus gyvybė apsireikštų mūsų kūne.

10. und tragen allezeit das Sterben des HERRN Jesu an unserm Leibe, auf daß auch das Leben des HERRN Jesu an unserm Leibe offenbar werde.

10. Nous portons toujours, en notre corps, la mort du Seigneur Jésus, afin que la vie de Jésus soit aussi manifestée dans notre corps.

10. Llevando siempre por todas partes en el cuerpo la muerte del Señor Jesús , para que también la vida de Jesús sea manifestada en nuestro cuerpo.

10 Altijd de doding van den Heere Jezus in het lichaam omdragende, opdat ook het leven van Jezus in ons lichaam zou geopenbaard worden.

10. Zawsze umartwienie Pana Jezusowe na ciele nosimy, aby i żywot Jezusowy na ciele naszem był objawiony.

10. Mindenkor testünkben hordozzuk az [16†] Úr Jézus halálát, hogy a Jézusnak élete is látható legyen a mi testünkben.

10 Всегда носим в теле мертвость Господа Иисуса, чтобыи жизнь Иисусова открылась в теле нашем.

10. всякого часу мертвість Господа Ісуса на тїлї носимо, щоб і життє Ісусове в тїлї нашому являло ся.

11 Sillä me, jotka elämme, olemme alati annetut kuolemaan Jeesuksen tähden, että Jeesuksen elämäkin tulisi kuolevaisessa lihassamme näkyviin.

11 Sillä me, jotka elämme, olemme alati annetut kuolemaan Jeesuksen vuoksi, jotta Jeesuksen elämäkin tulisi kuolevaisessa lihassamme näkyviin.

11. Sillä me, jotka elämme, annetaan ylön aina kuolemaan Jesuksen tähden, että Jesuksen elämäkin meidän kuolevaisessa lihassamme ilmoitettaisiin.

11. Sillä me jotca elämme ylönannetan aina cuolemaan Jesuxen tähden että Jesuxengin elämä meidän cuolewaises lihasam ilmoitettaisin.

11. Sille ette me/ iotca eleme/ aina ylenannetaan Coolemahan Iesusen tedhen/ Senpäle ette mös Iesusen Eleme pite ilmoitettaman meiden Cooleuaisen Lihan päle. (Sillä että me/ jotka elämme/ aina ylenannetaan kuolemahan Jesuksen tähden/ Sen päälle että myös Jesuksen elämä pitää ilmoitettaman meidän kuolewaisen lihan päälle.)

11. ἀεὶ γὰρ ἡμεῖς οἱ ζῶντες εἰς θάνατον παραδιδόμεθα διὰ Ἰησοῦν, ἵνα καὶ ἡ ζωὴ τοῦ Ἰησοῦ φανερωθῇ ἐν τῇ θνητῇ σαρκὶ ἡμῶν.

11. αει γαρ ημεις οι ζωντες εις θανατον παραδιδομεθα δια ιησουν ινα και η ζωη του ιησου φανερωθη εν τη θνητη σαρκι ημων 11. aei gar emeis oi zontes eis thanaton paradidometha dia iesoυn ina kai e zoe toυ iesoυ fanerothe en te thnete sarki emon

11 For* we who live are habitually given up to death because of Jesus, in order that the life of Jesus should also be manifested in our mortal flesh.

11. For we which live are alway delivered unto death for Jesus' sake, that the life also of Jesus might be made manifest in our mortal flesh.

11. Thi skjøndt vi leve, hengives vi stedse til Døden for Jesu Skyld, at Jesu Liv maa og aabenbares i vort dødelige Kjød.

11. Ty vi, som lefve, vardom alltid öfvergifne i döden för Jesu skull; på det att ock Jesu lif skall uppenbaradt varda på vårt dödeliga kött.

11. Sest meid, kes meie ellame, antakse ikka surma Jesusse pärrast, et ka Jesusse ello meie surrelikko lihha sees woiks awwalikkuks sada.

11. Nes mes, gyvieji, dėl Jėzaus nuolat atiduodami mirčiai, kad ir Jėzaus gyvybė apsireikštų mūsų mirtingame kūne.

11. Denn wir, die wir leben, werden immerdar in den Tod gegeben um Jesu willen, auf das auch das Leben Jesu offenbar werde an unserm sterblichen Fleische.

11. Car, nous qui vivons, nous sommes sans cesse livrés à la mort à cause de Jésus, afin que la vie de Jésus soit aussi manifestée dans notre chair mortelle,

11. Porque siempre nosotros que vivimos, somos entregados a la muerte a causa de Jesús, para que también la vida de Jesús sea manifestada en nuestra carne mortal.

11 Want wij, die leven, worden altijd in den dood overgegeven om Jezus' wil; opdat ook het leven van Jezus in ons sterfelijk vlees zou geopenbaard worden.

11. Zawsze bowiem my, którzy żyjemy, bywamy wydawani na śmierć dla Jezusa, aby też żywot Jezusowy był objawiony w śmiertelnem ciele naszem.

11. Mert mi, a kik élünk, mindenkor halálra [17†] adatunk a Jézusért, hogy a Jézus élete is látható legyen a mi halandó testünkben.

11 Ибо мы живые непрестанно предаемся на смерть ради Иисуса, чтобы и жизнь Иисусова открылась в смертной плоти нашей,

11. Завсїди бо нас живих на смерть видають задля Ісуса, щоб і життє Ісусове являлось у смертному тїлї нашому.

12 Niinpä siis kuolema tekee työtään meissä, mutta elämä teissä.

12 Niinpä siis kuolema tekee työtä meissä, mutta elämä teissä.

12. Sentähden on kuolema meissä voimallinen, mutta teissä elämä.

12. Sentähden on cuolema meisä woimallinen mutta teisä elämä.

12. Senteden/ nin on nyt se Coolema woimalinen meisse/ Mutta Eleme teisse. (Sentähden/ niin on nyt se kuolema woimallinen meissä/ mutta elämä teissä.)

12. ὥστε ὁ μὲν θάνατος ἐν ἡμῖν ἐνεργεῖται, ἡ δὲ ζωὴ ἐν ὑμῖν.

12. ωστε ο μεν θανατος εν ημιν ενεργειται η δε ζωη εν υμιν 12. oste o men thanatos en emin energeitai e de zoe en υmin

12 So-then indeed, death is working in us, but life in you°.

12. So then death worketh in us, but life in you.

12. Saa at Døden viser sig kraftig i os, men Livet i Eder.

12. Så är nu döden mägtig i oss; men lifvet i eder.

12. Nenda on kül risti-surm wäggew meie sees, agga ello teie sees.

12. Taigi mumyse veikia mirtis, o jumyse gyvybė.

12. Darum ist nun der Tod mächtig in uns, aber das Leben in euch.

12. De sorte que la mort agit en nous, et la vie en vous.

12. De manera que la muerte obra en nosotros, mas en vosotros la vida.

12 Zo dan, de dood werkt wel in ons, maar het leven in ulieden.

12. Dlatego śmierć mocy swojej w nas dokazuje, ale w was żywot.

12. Azért a halál [18†] mi bennünk munkálkodik, az élet pedig ti bennetek.

12 так что смерть действует в нас, а жизнь в вас.

12. Тим же оце смерть в нас орудує, а життє в вас.

13 Mutta koska meillä on sama uskon Henki, niinkuin kirjoitettu on: "Minä uskon, sentähden minä puhun", niin mekin uskomme, ja sentähden me myös puhumme,

13 Mutta koska meillä on sama uskon henki, niin kuin on kirjoitettu: "Minä uskon, sen vuoksi puhun", niin mekin uskomme ja sen vuoksi puhumme,

13. Mutta että meillä on yksi uskon henki, niinkuin kirjoitettu on: minä uskoin, sentähden minä puhuin; niin me myös uskomme, ja sentähden me myös puhumme,

13. Mutta että meillä on yxi uscon Hengi ( nijncuin kirjoitettu on: Minä uscon sentähden minä puhun. ) Nijn me myös uscomma ja sentähden myös puhumma

13. Mutta senwoxi ette meille ombi saman Uskon Hengi/ sen ielken quin kiriotettu on Mine Uskon/ senteden mine puhun. Nin me mös vskoma/ senteden me mös puhuma/ (Mutta sen wuoksi että meillä ompi saman uskon Henki/ sen jälkeen kuin kirjoitettu on Minä uskon/ sentähden minä puhun. Niin me myös uskomme/ sentähden me myös puhumme/)

13. ἔχοντες δὲ τὸ αὐτὸ πνεῦμα τῆς πίστεως κατὰ τὸ γεγραμμένον, ἐπίστευσα, διὸ ἐλάλησα, καὶ ἡμεῖς πιστεύομεν, διὸ καὶ λαλοῦμεν,

13. εχοντες δε το αυτο πνευμα της πιστεως κατα το γεγραμμενον επιστευσα διο ελαλησα και ημεις πιστευομεν διο και λαλουμεν 13. echontes de to aυto pneυma tes pisteos kata to gegrammenon episteυsa dio elalesa kai emeis pisteυomen dio kai laloυmen

13 But having the same spirit of the faith, according to what has been written, ‘I believed and hence I spoke.’ {Psa 116:10} We also believe and hence we also speak;

13. We having the same spirit of faith, according as it is written, I believed, and therefore have I spoken; we also believe, and therefore speak;

13. Men efterdi vi have den samme Troens Aand, saasom skrevet er: jeg har troet, derfor har jeg talet; saa troe vi og, derfor tale vi og,

13. Efter vi hafve den samma trones anda, som skrifvet är: Jag tror, derföre talar jag; så tro vi ock, derföre tale vi ock;

13. Agga et meil sesamma usso Waim on, sedda möda, kui kirjotud on: Minna ollen usknud, sepärrast ollen ma räkinud, ja meiegi ussume, sepärrast räkime meie ka:

13. Turėdami tą pačią tikėjimo dvasią, apie kurią parašyta: ‘‘Aš įtikėjau, todėl prakalbėjau’‘, mes irgi tikime ir todėl kalbame,

13. Dieweil wir aber denselbigen Geist des Glaubens haben, nach dem, das geschrieben steht: "Ich glaube, darum rede ich", so glauben wir auch, darum so reden wir auch

13. Mais ayant le même esprit de foi, selon qu'il est écrit: J'ai cru, c'est pourquoi j'ai parlé; nous aussi nous croyons, et c' est pourquoi nous parlons,

13. Teniendo, pues, el mismo espíritu de fé, conforme a lo que está escrito: Creí, y por lo tanto hablé: nosotros también creemos, y por lo tanto hablamos:

13 Dewijl wij nu denzelfden Geest des geloofs hebben, gelijk er geschreven is: Ik heb geloofd, daarom heb ik gesproken; zo geloven wij ook, daarom spreken wij ook;

13. Mając tedy tegoż ducha wiary, tak jako napisane: Uwierzyłem, przetom też mówił; i my wierzymy, przeto też mówimy,

13. Mivelhogy pedig a hitnek mi bennünk is ugyanaz a lelke van meg, a mint írva van: Hittem [19†] és azért szóltam; hiszünk mi is, és azért szólunk;

13 Но, имея тот же дух веры, как написано: я веровал и потому говорил, и мы веруем, потому и говорим,

13. Мавши той же дух віри, по писаному: Я вірував, тим і глаголав, і ми віруємо, тим і глаголемо,

14 tietäen, että hän, joka herätti Herran Jeesuksen, on herättävä meidätkin Jeesuksen kanssa ja asettava esiin yhdessä teidän kanssanne.

14 tietäen, että Hän, joka herätti Herran Jeesuksen, on herättävä meidätkin Jeesuksen ansiosta* ja asettava esiin teidän kanssanne.

14. Ja tiedämme sen, että joka Herran Jesuksen herätti, hän meidätkin Jesuksen kautta herättää ja asettaa meitä teidän kanssanne.

14. Ja tiedämme sen joca HERran Jesuxen herätti että hän meidängin Jesuxen cautta herättä ja asetta meitä teidän secaan.

14. ia tiedhem sen ioca HERRAN IesuSEN ylesheretti/ hen mös meite ylesherettepi Iesusen cautta/ ia asettapi meite ynne teiden secan. (ja tiedämme sen joka HERRAN Jesuksen ylös herätti/ hän myös meitä ylös herättääpi Jesuksen kautta/ ja asettaapi meitä ynnä teidän sekaan.)

14. εἰδότες ὅτι ὁ ἐγείρας τὸν Κύριον Ἰησοῦν καὶ ἡμᾶς διὰ Ἰησοῦ ἐγερεῖ καὶ παραστήσει σὺν ὑμῖν.

14. ειδοτες οτι ο εγειρας τον κυριον ιησουν και ημας δια ιησου εγερει και παραστησει συν υμιν 14. eidotes oti o egeiras ton kυrion iesoυn kai emas dia iesoυ egerei kai parastesei sυn υmin

14 knowing that he who raised (up) the Lord Jesus will also be raising us up through Jesus and will be presenting us together with you°.

14. Knowing that he which raised up the Lord Jesus shall raise up us also by Jesus, and shall present us with you.

14. vidende, at den, som opreiste den Herren Jesus, skal og opreise os formedelst Jesus og fremstille os med Eder.

14. Vetandes, att den som hafver uppväckt Herran Jesum, han skall ock uppväcka oss genom Jesum, och ställa oss med eder.

14. Ja meie teame, et se, kes Issandat Jesust on üllesärratanud, wöttab meid ka Jesusse läbbi üllesärratada, ja teiega ennese ette seäda.

14. žinodami, kad Tas, kuris prikėlė Viešpatį Jėzų, taip pat ir mus prikels per Jėzų ir pastatys kartu su jumis.

14. und wissen, daß der, so den HERRN Jesus hat auferweckt, wird uns auch auferwecken durch Jesum und wird uns darstellen samt euch.

14. Sachant que celui qui a ressuscité le Seigneur Jésus, nous ressuscitera aussi par Jésus, et nous fera comparaître avec vous.

14. Estando ciertos que el que levantó al Señor Jesús, a nosotros también nos levantará por Jesús; y nos presentará con vosotros.

14 Wetende, dat Hij, Die den Heere Jezus opgewekt heeft, ook ons door Jezus zal opwekken, en met ulieden daar zal stellen.

14. Wiedząc, iż ten, który wzbudził Pana Jezusa, i nas wzbudzi przez Jezusa, i postawi z wami.

14. Tudván, hogy a ki feltámasztotta az Úr [20†] Jézust, Jézus által minket is feltámaszt, és veletek [21†] együtt előállít.

14 зная, что Воскресивший Господа Иисуса воскресит через Иисуса и нас и поставит перед Собою с вами.

14. знаючи, що хто підняв Господа Ісуса, і нас через Ісуса підійме і поставить з вами.

15 Sillä kaikki tapahtuu teidän tähtenne, että aina enenevä armo yhä useampien kautta saisi aikaan yhä runsaampaa kiitosta Jumalan kunniaksi.

15 Sillä kaikki on teidän tähtenne, jotta lisääntyvä armo vielä useampien suusta* saisi kiitoksen tulvailemaan Jumalan kunniaksi.

15. Sillä kaikki teidän tähtenne tapahtuu, että se ylönpalttinen armo monen kiitoksen kautta runsaasti Jumalan ylistykseksi tulis.

15. Sillä caicki teidän tähtenne tapahtu että se ylönpaldinen Armo monein kijtoxen cautta runsast Jumalan ylistyxexi tulis.

15. Sille ette caiki tapachtu teiden techten/ Senpäle ette se ylenpaltinen Armo/ monein Kijtoxen cautta/ pite runsasta tuleman Jumalan ylistoxexi. (Sillä että kaikki tapahtuu teidän tähden/ Senpäälle että se ylenpalttinen armo/ monien kiitoksen kautta/ pitää runsaasti tuleman Jumalan ylistykseksi.)

15. τὰ γὰρ πάντα δι’ ὑμᾶς, ἵνα ἡ χάρις πλεονάσασα διὰ τῶν πλειόνων τὴν εὐχαριστίαν περισσεύσῃ εἰς τὴν δόξαν τοῦ Θεοῦ.

15. τα γαρ παντα δι υμας ινα η χαρις πλεονασασα δια των πλειονων την ευχαριστιαν περισσευση εις την δοξαν του θεου 15. ta gar panta di υmas ina e charis pleonasasa dia ton pleionon ten eυcharistian perisseυse eis ten doksan toυ theoυ

15 For* all things (are) because of you°, in order that the grace which increased through the many, the thanksgiving may abound to the glory of God.

15. For all things are for your sakes, that the abundant grace might through the thanksgiving of many redound to the glory of God.

15. Thi det skeer altsammen for Eders Skyld, paa det den overvættes Naade kan ved manges taksigelse vorde frugtbar for Guds Ære.

15. Ty det sker allt för edra skull; på det den öfverflödiga välgerning, der månge tacka, skall rikeliga komma Gudi till pris.

15. Sest se keik sünnib teie pärrast, et se üpris rohke arm mitme innimesse tännamisse läbbi peaks rohke ollema Jummala auuks.

15. Nes viskas yra dėl jūsų, kad per daugelį pagausėjusi malonė pagausintų dėkojimą Dievo šlovei.

15. Denn das geschieht alles um euretwillen, auf daß die überschwengliche Gnade durch vieler Danksagen Gott reichlich preise.

15. Car toutes ces choses sont pour vous, afin que cette grâce se multipliant, abonde en actions de grâces d'un grand nombre pour la gloire de Dieu.

15. Porque todas las cosas son por vuestra causa, para que la abundante gracia por la acción de gracias de muchos, redunde a gloria de Dios.

15 Want al deze dingen zijn om uwentwil, opdat de vermenigvuldigde genade, door de dankzegging van velen, overvloedig worde ter heerlijkheid Gods.

15. Boć to wszystko dzieje się dla was, aby łaska ona obfitująca przez dziękowanie wielu ich rozmnożyła się ku chwale Bożej.

15. Mert minden ti érettetek van, hogy a kegyelem sokasodva [22†] sokak által a hálaadást bőségessé tegye az Isten dicsőségére.

15 Ибо все для вас, дабы обилие благодати тем большую во многих произвело благодарность во славу Божию.

15. Все бо задля вас, щоб богата благодать через благодареннє многих намножувалась на славу Божу.

16 Sentähden me emme lannistu; vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu.

16 Sen vuoksi emme lannistu, vaan vaikka ulkonainen ihmisemme rappeutuukin, niin sisäinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu.

16. Sentähden emme väsy; sillä vaikka meidän ulkonainen ihminen turmellaan, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistetaan;

16. Embä me sijs wäsy waicka meidän ulconainen ihminen turmellan nijn sisällinen cuitengin päiwä päiwäldä udistetan:

16. Senteden eipe me wäsy/ waicka ehcke meiden wlcoinen Inhiminen turmellaan/ Nin se siselinen quitengi peiue peiuelde wdhistetan. (Sentähden eipä me wäsy/ waikka ehkä meidän ulkoinen ihminen turmellaan/ Niin se sisällinen kuitenkin päiwä päiwältä uudistetaan.)

16. Διὸ οὐκ ἐκκακοῦμεν, ἀλλ’ εἰ καὶ ὁ ἔξω ἡμῶν ἄνθρωπος διαφθείρεται, ἀλλ’ ὁ ἔσωθεν ἀνακαινοῦται ἡμέρᾳ καὶ ἡμέρᾳ.

16. διο ουκ εκκακουμεν αλλ ει και ο εξω ημων ανθρωπος διαφθειρεται αλλ ο εσωθεν ανακαινουται ημερα και ημερα 16. dio oυk ekkakoυmen all ei kai o ekso emon anthropos diaftheiretai all o esothen anakainoυtai emera kai emera

16 Hence we are not depressed, but even if the outward man is decaying, but (yet) our (man) inside is renewed day (in) and day (out).

16. For which cause we faint not; but though our outward man perish, yet the inward man is renewed day by day.

16. Derfor blive vi ikke trætte; men hvis endog vort udvortes Menneske fordærves, fornyes dog det indvortes Dag for Dag.

16. Derföre förtröttes vi intet; utan ändock vår utvärtes menniska förgås, så varder dock den invärtes förnyad dag ifrå dag.

16. Sepärrast ei wässi meie mitte ärra, waid et kül meie wäljaspiddine innimenne ärrarikkutakse, ommeti uendakse se seestpiddine innimenne pääw päwalt.

16. Todėl mes nepailstame. Nors mūsų išorinis žmogus ir nyksta, vidinis diena iš dienos atsinaujina.

16. Darum werden wir nicht müde; sondern, ob unser äußerlicher Mensch verdirbt, so wird doch der innerliche von Tag zu Tag erneuert.

16. C'est pourquoi nous ne perdons point courage, et si notre homme extérieur se détruit, l'intérieur se renouvelle de jour en jour;

16. Por tanto no desmayamos; ántes aunque este nuestro hombre exterior se destruya, el interior empero se renueva de día en día.

16 Daarom vertragen wij niet; maar hoewel onze uitwendige mens verdorven wordt, zo wordt nochtans de inwendige vernieuwd van dag tot dag.

16. Dlatego nie słabiejmy, ale choć się też nasz zewnętrzny człowiek kazi, wszakże on wewnętrzny się odnawia ode dnia do dnia.

16. Azért nem csüggedünk; sőt ha a mi külső emberünk megromol [23†] is, a belső mindazáltal [24†] napról-napra újul.

16 Посему мы не унываем; но если внешний наш человек и тлеет, то внутренний со дня на день обновляется.

16. Тим то не слабнемо; нї, хоч зовнїшнїй наш чоловік млїє, та нутряний обновляєть ся день у день.

17 Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden, ylenpalttisesti,

17 Sillä nykyinen* kevyt ahdistuksemme tuottaa meille määrättömän yltäkylläisesti runsaan iäisen kirkkauden,

17. Sillä meidän vaivamme, joka ajallinen ja keviä on, saattaa meille ijankaikkisen ja määrättömän kunnian:

17. Sillä meidän waiwam ( joca ajallinen ja kewiä on ) saatta ijancaickisen ja määrättömän cunnian:

17. Sille meiden Waiuan/ quin on aijalinen ia keuie saattapi ydhen ijancaikisen ia ilman märettomen waitzeuan Cunnian/ (Sillä meidän waiwan/ kuin on ajallinen ja keweä saattaapi yhden iankaikkisen ja ilman määrättömän wallitsewan kunnian/)

17. τὸ γὰρ παραυτίκα ἐλαφρὸν τῆς θλίψεως ἡμῶν καθ’ ὑπερβολὴν εἰς ὑπερβολὴν αἰώνιον βάρος δόξης κατεργάζεται ἡμῖν,

17. το γαρ παραυτικα ελαφρον της θλιψεως ημων καθ υπερβολην εις υπερβολην αιωνιον βαρος δοξης κατεργαζεται ημιν 17. to gar paraυtika elafron tes thlipseos emon kath υperβolen eis υperβolen aionion βaros dokses katergazetai emin

17 For* the momentary light (weight) of our affliction, is working for us according to excellence into (greater) excellence an everlasting weight of glory;

17. For our light affliction, which is but for a moment, worketh for us a far more exceeding and eternal weight of glory;

17. Thi vor Trængsel, som er stakket og let, skaffer os en over al Maade stor, evig Vægt af Herlighed,

17. Ty vår bedröfvelse, den dock timmelig och lätt är, föder i oss en evig och öfver alla måtto vigtig härlighet;

17. Sest meie willetsus, mis on silma-pilkmisse aiaks ja kerge, sadab meile iggawest ja üpris wägga suurt au;

17. Mūsų trumpalaikis lengvas sielvartas ruošia mums visa pranokstančią amžinąją šlovę.

17. Denn unsre Trübsal, die zeitlich und leicht ist, schafft eine ewige und über alle Maßen wichtige Herrlichkeit

17. Car notre légère affliction du temps présent produit en nous le poids éternel d'une gloire souverainement excellente;

17. Porque nuestra leve tribulación, que no es sino por un momento, obra por nosotros un peso de gloria inconmensurablemente grande y eterno:

17 Want onze lichte verdrukking, die zeer haast voorbij gaat, werkt ons een gans zeer uitnemend eeuwig gewicht der heerlijkheid;

17. Albowiem ten króciuchny i lekki ucisk nasz nader zacnej chwały wieczną wagę nam sprawuje;

17. Mert a mi pillanatnyi könnyű szenvedésünk [25†] igen-igen nagy örök [26†] dicsőséget szerez nékünk;

17 Ибо кратковременное легкое страдание наше производит в безмерном преизбытке вечную славу,

17. Бо теперішня легкота горя нашого надто над міру приготовлює нам вічню вагу слави,

18 meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia.

18 kun emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä, sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iäisiä.

18. Jotka emme näkyväisiä katso, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajalliset, mutta näkymättömät ijankaikkiset.

18. Meille jotca emme näkywäisiä cadzo waan näkymättömiä: sillä näkywäiset owat ajalliset mutta näkymättömät ijancaickiset.

18. meille iotca ei catzo ninen näkyueisten päle/ waan ninen nakymettomein. Sille iotca näkyueiset ouat ne aijaliset ouat/ Mutta iotca näkymäte ouat/ ne ijancaikiset ouat. (meille jotka ei katso niiden näkywäisten päälle/ waan niiden näkymättömäin. Sillä jotka näkywäiset owat ne ajalliset owat/ Mutta jotka näkymättä owat/ ne iankaikkiset owat.)

18. μὴ σκοπούντων ἡμῶν τὰ βλεπόμενα, ἀλλὰ τὰ μὴ βλεπόμενα· τὰ γὰρ βλεπόμενα πρόσκαιρα, τὰ δὲ μὴ βλεπόμενα αἰώνια.

18. μη σκοπουντων ημων τα βλεπομενα αλλα τα μη βλεπομενα τα γαρ βλεπομενα προσκαιρα τα δε μη βλεπομενα αιωνια 18. me skopoυnton emon ta βlepomena alla ta me βlepomena ta gar βlepomena proskaira ta de me βlepomena aionia

18 (because) we are not noting the things which are seen, but (note) the things which are not seen; for* the things which are seen (are) temporary, but the things which are not seen (are) everlasting. [2 Corinthians 5]

18. While we look not at the things which are seen, but at the things which are not seen: for the things which are seen are temporal; but the things which are not seen are eternal.

18. idet vi ikke ansee de syndige Ting, men de usyndlige; thi de syndlige ere timelige, men de usynelige ere evige.

18. Vi som icke se efter de ting, som synas, utan de som icke synas; ty de ting, som synas, äro timmelig; men de, som icke synas, äro evig.

18. Sest et meie mitte tähhele ei panne sedda, mis nähtaw, waid mis näggematta on; sest nähtawad asjad on aialikkud, agga näggematta asjad on iggawessed.

18. Tuo tarpu mes nežiūrime į tai, kas regima, bet į tai, kas neregima, nes kas regima, yra laikina, o kas neregima­amžina.

18. uns, die wir nicht sehen auf das Sichtbare, sondern auf das Unsichtbare. Denn was sichtbar ist, das ist zeitlich; was aber unsichtbar ist, das ist ewig.

18. Puisque nous ne regardons point aux choses visibles, mais aux invisibles; car les choses visibles sont pour un temps, mais les invisibles sont éternelles.

18. No mirando nosotros a lo que se ve, sino a lo que no se ve; porque lo que se ve, es temporal; mas lo que no se ve, es eterno.

18 Dewijl wij niet aanmerken de dingen, die men ziet, maar de dingen, die men niet ziet; want de dingen, die men ziet, zijn tijdelijk, maar de dingen, die men niet ziet, zijn eeuwig.

18. Gdy nie patrzymy na rzeczy widzialne, ale na niewidzialne; albowiem rzeczy widzialne są doczesne, ale niewidzialne są wieczne.

18. Mivelhogy nem a láthatókra nézünk, hanem a láthatatlanokra; mert [27†] a láthatók ideig valók, a láthatatlanok pedig örökkévalók.

18 когда мы смотрим не на видимое, но на невидимое: ибо видимое временно, а невидимое вечно.

18. нам, що не дивимось на видоме, а на невидоме; що бо видоме, дочасне, що ж невидоме, вічне.