2 luku

Paavali ei tulollaan tahdo saattaa murhetta korinttolaisille, joita hän suuresti rakastaa 1 – 4; hän kehoittaa heitä osoittamaan rakkautta eräälle katuvalle synnintekijälle 5 – 11, kertoo, kuinka hän levottomana, kun ei tavannut Tiitusta Trooaassa, lähti Makedoniaan 12, 13, sekä kiittää Jumalaa, joka antaa evankeliumin voittoisasti levitä 14 – 17.

1 Olin nimittäin mielessäni päättänyt, etten tullessani teidän tykönne taas toisi murhetta mukanani.

1 Olen nimittäin mielessäni päättänyt, etten taas tulisi luoksenne murhetta mukanani.

1. Mutta sitä minä olen itselläni aikonut, etten minä taas murheella teidän tykönne tulisi.

1. Mutta sitä minä olen idzelläni aicoinut etten minä taas murhella teidän tygön tulis:

1. Mutta sen mine ole itzelleni aiconut/ Ette' mine taas murehessa tulisi teiden tygen. (Mutta sen minä olen itselleni aikonut/ Etten minä taas murheessa tulisi teidän tykön.)

1. Ἔκρινα δὲ ἐμαυτῷ τοῦτο, τὸ μὴ πάλιν ἐν λύπῃ ἐλθεῖν πρὸς ὑμᾶς.

1. εκρινα δε εμαυτω τουτο το μη παλιν ελθειν εν λυπη προς υμας 1. ekrina de emaυto toυto to me palin elthein en lυpe pros υmas

1 But I decided this thing for myself, that (I wished) not to come to you° again in sorrow.

1. But I determined this with myself, that I would not come again to you in heaviness.

1. Men jeg besluttede dette hos mig selv, at jeg vilde ikke atter komme til Eder i Bedrøvelse.

1. Men jag hafver det betänkt med mig sjelf, att jag icke åter med ångest vill komma till eder.

1. Agga minna ollen ennesele sedda nou wötnud, ei mitte kurbdusses jälle teie jure tulla.

1. Taigi aš nusprendžiau, kad neatvyksiu pas jus vėl su liūdesiu.

1. Ich dachte aber solches bei mir, daß ich nicht abermals in Traurigkeit zu euch käme.

1. J'avais donc résolu en moi-même de ne point retourner chez vous, dans la tristesse.

1. EMPERO esto he determinado entre mí, de no venir otra vez a vosotros con tristeza.

1 Maar ik heb dit bij mijzelven voorgenomen, dat ik niet wederom in droefheid tot u komen zou.

1. A postanowiłem to u siebie, abym znowu nie przyszedł z zasmuceniem do was.

1. Azt tettem pedig fel magamban, hogy nem megyek közétek ismét szomorúsággal.

1 Итак я рассудил сам в себе не приходить к вам опять с огорчением.

1. Розсудив же я сам із собою се, щоб знов у смутку до вас не прийти.

2 Sillä jos minä saatan teidät murheellisiksi, niin eihän minua voi saada iloiseksi kukaan muu kuin se, jonka minä olen murheelliseksi saattanut.

2 Sillä jos saatan teidät murheellisiksi, niin kuka (on se joka) saa minut iloiseksi paitsi se, jonka olen saattanut murheelliseksi.

2. Sillä jos minä teidät murheeseen saatan, kukas minua ilahuttaa, vaan se, joka minulta on murheelliseksi tehty?

2. Sillä jos minä teidän murhesen saatan cucasta minua ilahutta waan se joca minulda on murhellisexi tehty.

2. Sille ios mine teiden murehesen saatan/ Cuca sis ombi/ ioca minun ilahutta/ waan se ioca minulda on murechta sattu? (Sillä jos minä teidän murheeseen saatan/ Kuka siis ompi/ joka minun ilahduttaa/ waan se joka minulta on murhetta saanut?)

2. εἰ γὰρ ἐγὼ λυπῶ ὑμᾶς, καὶ τίς ἐστιν ὁ εὐφραίνων με εἰ μὴ ὁ λυπούμενος ἐξ ἐμοῦ;

2. ει γαρ εγω λυπω υμας και τις εστιν ο ευφραινων με ει μη ο λυπουμενος εξ εμου 2. ei gar ego lυpo υmas kai tis estin o eυfrainon me ei me o lυpoυmenos eks emoυ

2 For* if I make you° sorrowful, who is it who also makes me joyous except he who is made sorrowful from me?

2. For if I make you sorry, who is he then that maketh me glad, but the same which is made sorry by me?

2. Thi dersom jeg bedrøver Eder, hvo er da den, som skal gjøre mig glad, uden den, som bliver bedrøvet af mig?

2. Ty om jag bedröfvar eder, ho är då den som fröjdar mig, utan den som varder af mig bedröfvad?

2. Sest kui minna teid kurwastan, kes on siis, kes mind römustab, kui agga se, kes minnust on kurwastud.

2. O jei aš jus liūdinu, tai kas gi mane pralinksmins, jeigu ne mano nuliūdintasis?

2. Denn, so ich euch traurig mache, wer ist, der mich fröhlich mache, wenn nicht, der da von mir betrübt wird?

2. Car si je vous attriste, qui est-ce qui me réjouira, sinon celui que j'aurais moi-même attristé?

2. Porque si yo os contristo, ¿quién será pues el que me alegrará, sino el mismo a quien yo contristare?

2 Want indien ik ulieden bedroef, wie is het toch, die mij zal vrolijk maken, dan degene, die van mij bedroefd is geworden?

2. Bo jeźlibym ja was zasmucił, i któż jest, co by mię rozweselił, tylko ten, który jest przez mię zasmucony?

2. Mert ha én megszomorítlak titeket, ugyan ki az, a ki megvídámít engem, hanemha a kit én megszomorítok?

2 Ибо если я огорчаю вас, то кто обрадует меня, как не тот, кто огорчен мною?

2. Бо коли я завдаю смутку вам, то хто мене розвеселить, як не той, хто засмучений через мене.

3 Ja juuri sen minä kirjoitin sitä varten, etten tullessani saisi murhetta niistä, joista minun piti saada iloa, koska minulla on teihin kaikkiin se luottamus, että minun iloni on kaikkien teidän ilonne.

3 Ja juuri tämän olen teille kirjoittanut, jotten tullessani saisi murhetta niistä, joista minun olisi pitänyt iloita, sillä luotan teihin kaikkiin, että minun iloni on kaikkien teidän ilonne.

3. Ja sen minä olen teille kirjoittanut, etten minä tultuani saisi niistä murhetta, joista minun tulis ilo saada; sillä minulla on senkaltainen uskallus kaikkein teidän tykönne, että minun iloni kaikkein teidän ilonne on.

3. Ja sen minä olen teille kirjoittanut etten minä tulduani sais nijstä murhetta joista minun tulis ilo saada: sillä minulla on sencaltainen uscallus caickein teidän tygönne että minun ilon caickein teidän ilon on.

3. Ja sen sama' mine ole' teille kirioittanut/ ettei mine tulduani saisi nijste murechta/ ioista minu' tulis ilo saadha/ Senwoxi ette minulla ombi sencaltainen Uskallus caikein teiden tygenne/ Ette minun Ilon/ caikein teiden ilona olis. (Ja sen saman minä olen teille kirjoittanut/ ettei minä tultuani saisi niistä murhetta/ joista minun tulisi ilo saada/ Sen wuoksi että minulla ompi senkaltainen uskallus kaikkein teidän tykönne/ Että minun iloni/ kaikkein teidän ilona olisi.)

3. καὶ ἔγραψα ὑμῖν τοῦτο αὐτὸ, ἵνα μὴ ἐλθὼν λύπην ἔχω ἀφ’ ὧν ἔδει με χαίρειν, πεποιθὼς ἐπὶ πάντας ὑμᾶς ὅτι ἡ ἐμὴ χαρὰ πάντων ὑμῶν ἐστιν.

3. και εγραψα υμιν τουτο αυτο ινα μη ελθων λυπην εχω αφ ων εδει με χαιρειν πεποιθως επι παντας υμας οτι η εμη χαρα παντων υμων εστιν 3. kai egrapsa υmin toυto aυto ina me elthon lυpen echo af on edei me chairein pepoithos epi pantas υmas oti e eme chara panton υmon estin

3 And I wrote this same thing to you°, in order that, (if) I came, I might not have sorrow from them of whom it was essential to rejoice (for); having confidence in all of you°, that my joy is (the joy) of all of you°.

3. And I wrote this same unto you, lest, when I came, I should have sorrow from them of whom I ought to rejoice; having confidence in you all, that my joy is the joy of you all.

3. Og jeg skrev Eder just saaledes, paa det jeg ikke, naar jeg kom, skulde have Bedrøvelse af dem, som mig burde at have Glæde af, efterdi jeg er forskikket om Eder alle, at min Glæde er alle Eders.

3. Och detsamma hafver jag skrifvit eder, att, när jag komme till eder, jag icke skulle få sorg af dem, der jag heldre skulle få glädje af; efter jag hafver den tröst till eder alla, att min fröjd är allas edra fröjd.

3. Ja seddasamma ollen ma teile kirjotanud, et mulle, teie jure tulles, kurwastust ei sa neist, kelle pärrast ma piddin römustama; sest et mul teist keikist se lotus on, et minno rööm teie keikide rööm on.

3. Aš tai parašiau, kad atvykęs neturėčiau liūdėti dėl tų, kuriais derėtų džiaugtis, pasitikėdamas jumis visais, kad mano džiaugsmas yra ir visų jūsų džiaugsmas.

3. Und dasselbe habe ich euch geschrieben, daß ich nicht, wenn ich käme, über die traurig sein müßte, über welche ich mich billig soll freuen; sintemal ich mich des zu euch allen versehe, daß meine Freude euer aller Freude sei.

3. Et je vous ai écrit cela même, afin que quand je serai arrivé, je ne reçoive pas de la tristesse de ceux qui devraient me donner de la joie; car j'ai cette confiance en vous tous, que vous faites tous votre joie de la mienne.

3. Y esto mismo os escribí, porque cuando viniere no tuviese tristeza sobre tristeza de lo que había de haber gozo: confiando en vosotros todos que mi gozo es el de todos vosotros.

3 En ditzelfde heb ik u geschreven, opdat ik, daar komende, niet zou droefheid hebben van degenen, van welke ik moest verblijd worden; vertrouwende van u allen, dat mijn blijdschap uw aller blijdschap is.

3. A tomci wam napisał, abym przyszedłszy, nie miał smutku z tych, z których miałbym się weselić; pewien będąc o was wszystkich, że radość moję wszyscy za swoję macie.

3. És azért írtam néktek éppen azt, hogy mikor oda megyek, meg ne szomoríttassam [1†] azok miatt, a kiknek örülnöm kellene; meg lévén győződve mindenitek felől, hogy az én örömöm mindnyájatoké.

3 Это самое и писал я вам, дабы, придя, не иметь огорчения от тех, о которых мне надлежало радоваться: ибо я во всех вас уверен, что моя радость есть радость идля всех вас.

3. І написав вам се, щоб, прийшовши не мав смутку від тих, котрими годилось би менї веселитись, певен будучи про всїх вас, що моя радість для всїх вас.

4 Sillä suuressa sydämen ahdistuksessa ja hädässä minä kirjoitin teille monin kyynelin, en sitä varten, että te murheellisiksi tulisitte, vaan että tuntisitte sen erinomaisen rakkauden, joka minulla on teihin.

4 Sillä suuressa sydämen ahdistuksessa ja hädässä kirjoitin teille monin kyynelin, en jotta tulisitte murheellisiksi, vaan jotta tuntisitte sen ylenpalttisen rakkauden, joka minulla on teitä kohtaan.

4. Sillä minä kirjoitin teille suuressa vaivassa ja sydämen kivussa, monilla kyyneleillä, ei, että teidän pitäis murehtiman, vaan että te ymmärtäisitte sen erinomaisen rakkauden, joka minulla on teidän kohtaanne.

4. Sillä minä kirjoitin teille suuresa waiwas ja sydämen kiwus ja monilla kyyneleillä ei että teidän pidäis murhettiman waan että te ymmärräisitte sen erinomaisen rackauden cuin minulla on teidän cohtanne.

4. Sille mine kirioitin teille swresa waiwassa ia sydhemen kiussa/ ia monilla kynelille/ Ei sitewarten ette teiden piteis murechtima' waan ette te ymmerdheisit sen Rackaudhen/ ioca minulla ombi erinomaisesta teiden cochtan. (Sillä minä kirjoitin teille suuressa waiwassa ja sydämen kiwussa/ ja monilla kyyneleillä/ Ei sitä warten että teidän pitäisi murehtiman waan että te ymmärtäisit sen rakkauden/ joka minulla ompi erinomaisesti teidän kohtaan.)

4. ἐκ γὰρ πολλῆς θλίψεως καὶ συνοχῆς καρδίας ἔγραψα ὑμῖν διὰ πολλῶν δακρύων, οὐχ ἵνα λυπηθῆτε, ἀλλὰ τὴν ἀγάπην ἵνα γνῶτε ἣν ἔχω περισσοτέρως εἰς ὑμᾶς.

4. εκ γαρ πολλης θλιψεως και συνοχης καρδιας εγραψα υμιν δια πολλων δακρυων ουχ ινα λυπηθητε αλλα την αγαπην ινα γνωτε ην εχω περισσοτερως εις υμας 4. ek gar polles thlipseos kai sυnoches kardias egrapsa υmin dia pollon dakrυon oυch ina lυpethete alla ten agapen ina gnote en echo perissoteros eis υmas

4 For* I wrote to you° out of much affliction and dismay of heart through many tears; not in order that you° should be made sorrowful, but that you° may know the love* that I have even-more toward you°.

4. For out of much affliction and anguish of heart I wrote unto you with many tears; not that ye should be grieved, but that ye might know the love which I have more abundantly unto you.

4. Thi i megen Kummer og med beklemt Hjerte skrev jeg Eder til under mange Taarer, ikke at I skulde blive bedrøvede, men paa det at i skulde kjende den Kjærlighed, som jeg overflødigen har til Eder.

4. Ty jag skref eder till uti stor bedröfvelse och hjertans ångest, med många tårar; icke på det I skullen bedröfvas, utan på det I skullen förstå den kärlek, som jag enkannerliga hafver till eder.

4. Sest minna ollen teile kirjotanud sure willetsusse ja süddame ahhastusse sees mitme silma-pissaraga, ei mitte, et teie piddite kurwaks sama, waid et teie sedda armastust piddite tundma, mis mul on wägga rohkeste teie wasto.

4. Nes aš jums rašiau iš didelio skausmo ir širdies sielvarto, su gausiomis ašaromis, ne tam, kad jus nuliūdinčiau, bet kad pažintumėte meilę, kurios taip apsčiai jums turiu.

4. Denn ich schrieb euch in großer Trübsal und Angst des Herzens mit viel Tränen; nicht, daß ihr solltet betrübt werden, sondern auf daß ihr die Liebe erkennet, welche ich habe sonderlich zu euch.

4. Car je vous écrivis, dans une grande affliction et le cœur serré de douleur, avec beaucoup de larmes; non pour vous attrister, mais pour vous faire connaître l'affection excessive que j'ai pour vous.

4. Porque de en medio de mucha tribulación y angustia de corazón, os escribí con muchas lágrimas: no para que fueseis contristados, mas para que conocieseis cuán abundante amor tengo para con vosotros.

4 Want ik heb ulieden uit vele verdrukking en benauwdheid des harten, met vele tranen geschreven, niet opdat gij zoudt bedroefd worden, maar opdat gij de liefde zoudt verstaan, die ik overvloediglijk tot u heb.

4. Albowiem z wielkiego ucisku i utrapienia serca, i z wielą łez pisałem wam, nie żebyście mieli być zasmuceni, ale żebyście miłość poznali, którą nader obficie mam przeciwko wam.

4. Mert sok szorongattatás és szívbeli háborgás között írtam néktek sok könyhullatással, nem hogy megszomoríttassatok, hanem hogy megismerjétek azt a szeretetet, a mellyel kiváltképen irántatok viseltetem.

4 От великой скорби и стесненного сердца я писал вам со многими слезами, не для того, чтобы огорчить вас, но чтобы вы познали любовь, какую я в избытке имею к вам.

4. Бо з великого горя, і туги серця написав я вам з многими сьлїзми, не щоб ви смуткували, а щоб пізнали любов, котрої в мене пребагато до вас.

5 Mutta jos eräs on tuottanut murhetta, ei hän ole tuottanut murhetta minulle, vaan teille kaikille, jossakin määrin, etten liikaa sanoisi.

5 Mutta jos eräs on tuottanut murhetta, ei hän ole tuottanut murhetta minulle, vaan jossain määrin teille kaikille, etten liikaa sanoisi.

5. Jos joku on murheen matkaan saattanut, ei hän ole minua murheelliseksi saattanut, vaan puolittain, etten minä teitä kaikkia rasittaisi.

5. Jos jocu on murhen matcan saattanut ei hän ole minua murhellisexi saattanut waan puolittain etten minä teitä caickia rasitais.

5. Jos nyt iocu on Murehen matkan saattanut/ Ei hen ole * minua surettanut/ waan polittain/ senpäle ettei mine teite caiki raskautaisi. (Jos nyt joku on murheen matkaan saattanut/ Ei hän ole minua surettanut/ waan puolittain/ sen päälle ettei minä teitä kaikkia raskauttaisi.)

5. Εἰ δέ τις λελύπηκεν, οὐκ ἐμὲ λελύπηκεν, ἀλλὰ ἀπὸ μέρους ἵνα μὴ ἐπιβαρῶ, πάντας ὑμᾶς.

5. ει δε τις λελυπηκεν ουκ εμε λελυπηκεν αλλ απο μερους ινα μη επιβαρω παντας υμας 5. ei de tis lelυpeken oυk eme lelυpeken all apo meroυs ina me epiβaro pantas υmas

5 But if anyone has caused-sorrow, he has not caused-sorrow to me, (that* I may not burden (him)), but partially to you° all.

5. But if any have caused grief, he hath not grieved me, but in part: that I may not overcharge you all.

5. Men dersom Nogen har voldet Bedrøvelse, har han ikke bedrøvet mig, men tildeels for ikke at sige det haardere, Eder alle.

5. Hvar nu någor hafver bedröfvelse åstadkommit, den hafver icke bedröfvat mig, utan endels; på det jag icke skall betunga eder alla.

5. Agga kui kegi on kurwastust saatnud, se ei olle mind kurwastanud, waid politi teid keik, et minna tedda ennam ei waewa.

5. Bet jeigu kas nuliūdino, tai nuliūdino ne mane, bet,—kad neperdėčiau,—bent iš dalies­jus visus.

5. So aber jemand eine Betrübnis hat angerichtet, der hat nicht mich betrübt, sondern zum Teil, auf daß ich nicht zu viel sage, euch alle.

5. Que si quelqu'un a causé de la tristesse, ce n'est pas moi seul qu'il a attristé, mais c'est vous tous en quelque mesure, pour ne pas exagérer.

5. Que si alguno ha causado tristeza, no me contristó a mí sino en parte, por no cargar la culpa sobre todos vosotros.

5 Doch indien iemand bedroefd heeft, die heeft niet mij bedroefd, maar ten dele (opdat ik hem niet bezware) ulieden allen.

5. Jeźli tedy kto zasmucił, nie mnieć zasmucił, ale poniekąd (abym go nie obciążył), was wszystkich.

5. Ha pedig valaki [2†] megszomorított, nem engem szomorított meg, hanem részben, hogy azt ne terheljem, titeket mindnyájatokat.

5 Если же кто огорчил, то не меня огорчил, но частью, – чтобы не сказать много, – и всех вас.

5. Коли ж хто засмутив, не мене засмутив, а від части (щоб не отягчив я) і всїх вас.

6 Semmoiselle riittää se rangaistus, minkä hän useimmilta on saanut;

6 Sellaiselle riittää tämä useimpien antama rangaistus,

6. Mutta kyllä siinä on, että se monelta niin rangaistu on:

6. Mutta kyllä sijnä on että se monelda nijn rangaistu on.

6. Mutta * kylle sijnä on/ ette Se sama monelda nin rangaistu on/ (Mutta kyllä siinä on/ että se sama monelta niin rangaistu on/)

6. ἱκανὸν τῷ τοιούτῳ ἡ ἐπιτιμία αὕτη ἡ ὑπὸ τῶν πλειόνων·

6. ικανον τω τοιουτω η επιτιμια αυτη η υπο των πλειονων 6. ikanon to toioυto e epitimia aυte e υpo ton pleionon

6 Sufficient to such a one is this penalty which was (inflicted) by the many;

6. Sufficient to such a man is this punishment, which was inflicted of many.

6. Nok for ham er den Straf, som ham vederfaren af de Fleste,

6. Men det är nog, att den samme af mångom så straffad är;

6. Sellesuggusel on sest söitlussest kül, mis mitmest on sündinud,

6. Tokiam žmogui pakanka daugumos paskirtos bausmės.

6. Es ist aber genug, daß derselbe von vielen also gestraft ist,

6. Il suffit pour un tel homme, d'avoir été châtié par le plus grand nombre,

6. Bástale al tal esta reprensión que fué hecha por muchos:

6 Den zodanige is deze bestraffing genoeg, die van velen geschied is.

6. Dosyćci ma taki na zgromieniu tem, które się stało od wielu,

6. Elég az ilyennek a többség részéről való ilyen megbüntetése:

6 Для такого довольно сего наказания от многих,

6. Доволї такому сієї кари від многих.

7 niin että teidän päinvastoin ennemmin tulee antaa anteeksi ja lohduttaa, ettei hän ehkä menehtyisi liian suureen murheeseen.

7 niin että teidän päinvastoin pikemmin tulee antaa anteeksi ja lohduttaa, jottei sellainen ehkä menehtyisi liian suureen murheeseen.

7. Että te tästedes sitä enemmän häntä armahtaisitte ja lohduttaisitte, ettei hän uppoaisi ylönpalttisessa murheessa.

7. Että te tästedes sitä enämmän händä armahdaisitta ja lohdutaisitta ettei hän uppois ylönpaldises murhes.

7. Nin ette te testedes site enemen pite henen cansans ylitzecatzoman/ ia lohuttaman hende/ Senpäle ettei he' ylesnielteisi ylelises Murehes. (Niin ette te tästedes sitä enemmin pidä hänen kanssansa ylitse katsoman/ ja lohduttamaan häntä/ Sen päälle ettei hän ylös nieltäisi ylellisessä murheessa.)

7. ὥστε τοὐναντίον μᾶλλον ὑμᾶς χαρίσασθαι καὶ παρακαλέσαι, μήπως τῇ περισσοτέρᾳ λύπῃ καταποθῇ ὁ τοιοῦτος.

7. ωστε τουναντιον μαλλον υμας χαρισασθαι και παρακαλεσαι μηπως τη περισσοτερα λυπη καταποθη ο τοιουτος 7. oste toυnantion mallon υmas charisasthai kai parakalesai mepos te perissotera lυpe katapothe o toioυtos

7 so-that you°, rather instead, (are) to forgive* him and to encourage him, lest such a one might be swallowed up with his sorrow even-more.

7. So that contrariwise ye ought rather to forgive him, and comfort him, lest perhaps such a one should be swallowed up with overmuch sorrow.

7. saa at I tvertimod snarere skulde tilgive og trøste ham, paa det han ikke skal nedsynke i altfor stor Bedrøvelse.

7. Så att I nu dess mer tvärtemot skolen öfverse med honom, och hugsvala honom, på det han icke skall uppsluken varda uti för mycken bedröfvelse.

7. Nenda et teie se wasto enneminne peate andeks sama, ja tedda trööstima, et sähhärdust surema kurwastusse läbbi ärra ei neelta.

7. Net atvirkščiai, jūs turėtumėte jam atleisti ir jį paguosti, kad jo neapimtų pernelyg didelis liūdesys.

7. daß ihr nun hinfort ihm desto mehr vergebet und ihn tröstet, auf daß er nicht in allzu große Traurigkeit versinke.

7. De sorte que vous devez plutôt lui pardonner et le consoler, de peur qu'il ne soit accablé par une trop grande tristesse.

7. De manera que ahora al contrario vosotros debéis más bien perdonarle, y consolarle, porque no sea el tal absorbido de demásiada tristeza.

7 Alzo dat gij daarentegen hem liever moet vergeven en vertroosten, opdat de zodanige door al te overvloedige droefheid niet enigszins worde verslonden.

7. Tak iż przeciwnym obyczajem, inaczej byście mu odpuścić mieli i onego pocieszyć, by snać zbytni smutek takiego nie pożarł.

7. Annyira, hogy [3†] éppen ellenkezőleg ti inkább bocsássatok meg néki és vígasztaljátok, hogy valamiképen a felettébb való bánat meg ne eméssze az ilyet.

7 так что вам лучше уже простить его и утешить, дабы он не был поглощен чрезмерноюпечалью.

7. Так що напротив лучче простїть і утїште, щоб надто великий сум не пожер такого.

8 Sentähden minä kehoitan teitä, että päätätte ruveta osoittamaan rakkautta häntä kohtaan;

8 Sen vuoksi kehoitan teitä osoittamaan rakkautta häntä kohtaan.

8. Sentähden neuvon minä teitä, että te hänen kohtaansa rakkautta osoittaisitte;

8. Sentähden neuwon minä teitä että te hänen cohtans rackautta osotaisitta:

8. Senteden mine manan teite/ ette te rackautta henen cochtans osotaisitta. (Sentähden minä manaan teitä/ että te rakkautta hänen kohtaansa osoittaisitte.)

8. διὸ παρακαλῶ ὑμᾶς κυρῶσαι εἰς αὐτὸν ἀγάπην.

8. διο παρακαλω υμας κυρωσαι εις αυτον αγαπην 8. dio parakalo υmas kυrosai eis aυton agapen

8 Hence, I encourage you° to validate your° love* toward him.

8. Wherefore I beseech you that ye would confirm your love toward him.

8. Derfor formaner jeg Eder, at I kraftigen vise ham Eders Kjærlighed.

8. Derföre förmanar jag eder, att I bevisen honom kärlek.

8. Sepärrast maenitsen minna teid, et teie temmale sedda armastust kinnitate.

8. Todėl aš prašau jus parodyti jam meilę.

8. Darum ermahne ich euch, daß ihr die Liebe an ihm beweiset.

8. C'est pourquoi je vous prie de manifester envers lui votre charité.

8. Por lo cual os ruego que confirméis vuestro amor para con él.

8 Daarom bid ik u, dat gij de liefde aan hem bevestigt.

8. Przetoż proszę was, abyście miłość przeciwko niemu utwierdzili,

8. Azért kérlek titeket, hogy tanusítsatok iránta [4†] szeretetet.

8 И потому прошу вас оказать ему любовь.

8. Тим же благаю вас, обявіть любов до него.

9 sillä sitä varten minä kirjoitinkin, että saisin nähdä, kuinka te kestätte koetuksen, oletteko kaikessa kuuliaiset.

9 Sillä sitä varten kirjoitinkin, jotta tulisin tuntemaan luotettavuutenne, oletteko kaikessa kuuliaiset.

9. Sillä sentähden minä myös olen kirjoittanut, koetellakseni teitä, jos te olette kaikkiin kuuliaiset,

9. Sillä sentähden minä myös olen teidän tygönne kirjoittanut coetellaxen teitä jos te oletta caickihin cuuliaiset.

9. Sille senteden mine mös olen kirioittanut teiden tygen/ ette mine coettelisin teite/ ios te oletta Caikihin cwliaiset. (Sillä sentähden minä myös olen kirjoittanut teidän tykön/ että minä koettelisin teitä/ jos te olette kaikkihin kuuliaiset.)

9. εἰς τοῦτο γὰρ καὶ ἔγραψα, ἵνα γνῶ τὴν δοκιμὴν ὑμῶν, εἰ εἰς πάντα ὑπήκοοί ἐστε.

9. εις τουτο γαρ και εγραψα ινα γνω την δοκιμην υμων ει εις παντα υπηκοοι εστε 9. eis toυto gar kai egrapsa ina gno ten dokimen υmon ei eis panta υpekooi este

9 For* I even wrote *for this (reason;) in order that I might know the trial of you°, if you° are obedient* in all things.

9. For to this end also did I write, that I might know the proof of you, whether ye be obedient in all things.

9. Thi derfor har jeg og skrevet, at jeg vilde erfare, hvorvidt i holde Prøve, og I ere lydige i Alt.

9. Ty derföre hafver jag ock skrifvit eder till, att jag skulle bepröfva eder, om I lydige ären i all ting.

9. Sepärrast ollen ma teile ka kirjotanud, et ma teäda saaksin teie selget meelt, kas teie keikipiddi sannakuuljad ollete.

9. Nes tuo tikslu jums ir parašiau,­ kad patikrinčiau, ar jūs visais atžvilgiais esate klusnūs.

9. Denn darum habe ich euch auch geschrieben, daß ich erkennte, ob ihr rechtschaffen seid, gehorsam zu sein in allen Stücken.

9. Car c'est aussi pour cela que je vous ai écrit, afin de connaître, en vous mettant à l'épreuve, si vous êtes obéissants en toutes choses.

9. Porque también por este fin os escribí a vosotros, para conocer la prueba de vosotros, si sois obedientes en todo.

9 Want daartoe heb ik ook geschreven, opdat ik uw beproeving mocht verstaan, of gij in alles gehoorzaam zijt.

9. Albowiem i dlategom był napisał, abym doświadczenia waszego doznał, jeźliże we wszystkiem posłuszni jesteście.

9. Mert azért írtam is, hogy bizonyosan megtudjam felőletek, ha mindenben engedelmesek [5†] vagytok-é?

9 Ибо я для того и писал, чтобы узнать на опыте, во всем ли вы послушны.

9. На те бо й писав я, щоб мати доказ од вас, чи у всьому ви слухняні.

10 Mutta kenelle te jotakin anteeksi annatte, sille minäkin; sillä mitä minä olen anteeksi antanut — jos minulla on ollut jotakin anteeksiannettavaa — sen olen anteeksi antanut teidän tähtenne Kristuksen kasvojen edessä,

10 Mutta kenelle te jotain anteeksi annatte, sille minäkin. Sillä *jos minäkin olen jotain anteeksi antanut, kenelle olen* anteeksi antanut, olen antanut teidän tähtenne Kristuksen kasvojen edessä,

10. Mutta joille te jotain anteeksi annatte, sen minä myös anteeksi annan; sillä jolle minä jotain anteeksi annoin, sen minä anteeksi annoin teidän tähtenne Kristuksen puolesta, ettemme saatanalta voitetuksi tulisi;

10. Mutta joille te jotain andexi annatte sen minä myös andexi annan: sillä jolla taas minä jotain andexi annan sen minä andexi annan teidän tähtenne Christuxen puolesta.

10. Mutta ionga te annatta iotain andexi/ sen mine mös andexiannan. Sille iolla taas mine iotain andexiannan/ sen mine andexiannan teidhen tedhe' Christusen polesta/ (Mutta jonka te annatte jotain anteeksi/ sen minä myös anteeksi annan. Sillä jolle taas minä jotain anteeksi annan/ sen minä anteeksi annan teidän tähden Kristuksen puolesta/)

10. ᾧ δέ τι χαρίζεσθε, καὶ ἐγώ· καὶ γὰρ ἐγὼ εἴ τι κεχάρισμαι ᾧ κεχάρισμαι, δι’ ὑμᾶς ἐν προσώπῳ Χριστοῦ,

10. ω δε τι χαριζεσθε και εγω και γαρ εγω ει τι κεχαρισμαι ω κεχαρισμαι δι υμας εν προσωπω χριστου 10. o de ti charizesthe kai ego kai gar ego ei ti kecharismai o kecharismai di υmas en prosopo christoυ

10 But to whom you° forgive* anything, I (forgive). For* if I have also forgiven*, (in whom I have forgiven* is because of you°), (I have forgiven*) in (the) face of Christ;

10. To whom ye forgive any thing, I forgive also: for if I forgave any thing, to whom I forgave it, for your sakes forgave I it in the person of Christ;

10. Men hvem i tilgive Noget, den tilgiver og jeg; thi ogsaa jeg, dersom jeg har tilgivet Noget, da har jeg tilgivet det for Eders Skyld, for Christi Aasyn, paa det vi ikke skulde besnæres af Satan;

10. Den I förlåten något, den förlåter ock jag; ty hvem ock jag förlåter något, det förlåter jag för edra skull, i Christi stad;

10. Agga kennele teie middagi andeks annate, sellele annan minna ka andeks; sest kui minnagi kellelegi middagi andeks annud, ollen ma andeks annud teie pärrast Kristusse nähhes, et meid sadanast ei pea pettetama.

10. Kam jūs atleidžiate, tam atleidžiu ir aš; nes, jei kam atleidau, tai padariau dėl jūsų Kristaus akivaizdoje,

10. Welchem aber ihr etwas vergebet, dem vergebe ich auch. Denn auch ich, so ich etwas vergebe jemand, das vergebe ich um euretwillen an Christi Statt,

10. Celui donc à qui vous pardonnez, je lui pardonne aussi; (car pour moi ce que j'ai pardonné, si j'ai pardonné, c'est à cause de vous,) en la présence de Christ,

10. Al que vosotros perdonareis algo, también yo; porque también yo si algo he perdonado, a quien lo he perdonado, por vuestra causa lo he hecho en la persona de Cristo;

10 Dien gij nu iets vergeeft, dien vergeef ik ook; want zo ik ook iets vergeven heb, dien ik vergeven heb, heb ik het vergeven om uwentwil, voor het aangezicht van Christus, opdat de satan over ons geen voordeel krijge;

10. A komu wy co odpuszczacie, temu i ja; gdyż i ja, jeźlim co odpuścił temu, komum odpuścił, uczyniłem to dla was przed oblicznością Chrystusową, aby was szatan nie podszedł.

10. A kinek pedig megbocsáttok valamit, én is: mert ha én is megbocsátottam valamit, ha valakinek megbocsátottam, ti érettetek cselekedtem Krisztus színe előtt; hogy meg ne csaljon minket a [6†] Sátán:

10 А кого вы в чем прощаете, того и я; ибо и я, если в чем простил кого, простил для вас от лица Христова,

10. Кому ж ви прощаєте, тому й я; бо й я, коли що кому простив, то ради вас перед лицем Христа,

11 ettei saatana pääsisi meistä voitolle; sillä hänen juonensa eivät ole meille tuntemattomat.

11 jottei saatana pääsisi meistä voitolle, sillä hänen juonensa eivät ole meille tuntemattomat.

11. Sillä eipä meiltä ole salattu, mitä hänen mielessänsä on.

11. Ettei Perkele sais tahtons täyttä meidän päällem: sillä eipä meildä ole salattu mitä hänen mielesäns on.

11. Senpäle ettei me pidhe Perkelelda omistettama'. Sille eipe meille ole se tietemätä/ mite hene' mielesens on. (Sen päälle ettei me pidä perkeleeltä omistettaman. Sillä eipä meille ole se tietämättä/ mitä hänen mielessänsä on.)

11. ἵνα μὴ πλεονεκτηθῶμεν ὑπὸ τοῦ σατανᾶ· οὐ γὰρ αὐτοῦ τὰ νοήματα ἀγνοοῦμεν.

11. ινα μη πλεονεκτηθωμεν υπο του σατανα ου γαρ αυτου τα νοηματα αγνοουμεν 11. ina me pleonektethomen υpo toυ satana oυ gar aυtoυ ta noemata agnooυmen

11 in order that we should not be taken-advantage of by the Adversary. For* we are not ignorant of his devices.

11. Lest Satan should get an advantage of us: for we are not ignorant of his devices.

11. thi hans Anslag ere os ikke ubekjendte.

11. På det vi icke skole varda bedragna af Satana; ty oss är icke ovetterligit, hvad han i sinnet hafver.

11. Sest tem̃a mötted ei olle meil teädmatta.

11. kad neapgautų mūsų šėtonas. Nes mums nėra nežinomi jo kėslai.

11. auf daß wir nicht übervorteilt werden vom Satan; denn uns ist nicht unbewußt, was er im Sinn hat.

11. Afin que Satan n'ait pas le dessus sur nous; car nous n'ignorons pas ses desseins.

11. Para que Satanás no nos gane alguna ventaja; porque no ignoramos sus maquinaciones.

11 Want zijn gedachten zijn ons niet onbekend.

11. Albowiem zamysły jego nie są nam tajne.

11. Mert jól ismerjük az ő [7†] szándékait.

11 чтобы не сделал нам ущерба сатана, ибонам не безызвестны его умыслы.

11. щоб не подужав нас сатана; бо нам відомі задуми його.

12 Tultuani Trooaaseen julistamaan Kristuksen evankeliumia avautui minulle ovi työhön Herrassa,

12 Tultuani Trooaaseen Kristuksen ilosanoman vuoksi ja kun minulle oli avautunut ovi Herrassa,

12. Mutta kuin minä tulin Troadaan Kristuksen evankeliumia saarnaamaan, ja minulle avattiin ovi Herrassa, niin ei minulla ollut yhtään lepoa hengessäni, etten minä Titusta minun veljeäni löytänyt.

12. MUtta cuin minä tulin Troadaan Christuxen Evangeliumita saarnaman ja minulle awattin owi HERrasa

12. Mutta quin mine tulin Troadam/ Christusen Euangelium sarnaman ia minulle auaittijn yxi Oui HErrassa/ (Mutta kuin minä tuli Troadaan/ Kristuksen ewankelium saarnaaman ja minulle awattin yksi owi Herrassa/)

12. Ἐλθὼν δὲ εἰς τὴν Τρῳάδα εἰς τὸ εὐαγγέλιον τοῦ Χριστοῦ, καὶ θύρας μοι ἀνεῳγμένης ἐν Κυρίῳ,

12. ελθων δε εις την τρωαδα εις το ευαγγελιον του χριστου και θυρας μοι ανεωγμενης εν κυριω 12. elthon de eis ten troada eis to eυaggelion toυ christoυ kai thυras moi aneogmenes en kυrio

12 Now (after) I came to Troas *for the good-news of the Christ and (after) a door had been opened to me in the Lord,

12. Furthermore, when I came to Troas to preach Christ's gospel, and a door was opened unto me of the Lord,

12. Der jeg kom til Troas for at prædike Christi Evangelium, og en Dør var mig opladt i Herren, da havde jeg ingen Ro i min Aand, fordi jeg ikke fandt Titus, min Broder;

12. Men då jag kom till Troadem, till att predika Christi Evangelium, och mig upplåten vardt en dörr i Herranom;

12. Agga kui ma Troaliñna tullin, Kristusse armo-öppetust kulutama, ja mulle olli uks lahti tehtud Issanda sees, ei olnud mul rahho ommas waimus, sepärrast et minna omma wenda Titust ei leidnud;

12. Kai atvykau į Troadę skelbti Kristaus Evangelijos, durys man buvo Viešpaties atvertos,

12. Da ich aber gen Troas kam, zu predigen das Evangelium Christi, und mir eine Tür aufgetan war in dem HERRN,

12. Or, quand je vins à Troas pour l'Évangile de Christ, quoique le Seigneur m'y eût ouvert une porte,

12. Mas cuando yo vine a Troas por predicar el evangelio de Cristo, y me fué abierta puerta en el Señor,

12 Voorts, als ik te Troas kwam, om het Evangelie van Christus te prediken, en als mij een deur geopend was in den Heere, zo heb ik geen rust gehad voor mijn geest, omdat ik Titus, mijn broeder, niet vond;

12. A gdym przyszedł do Troady dla opowiadania Ewangielii Chrystusowej, a drzwi mi były otworzone w Panu.

12. Mikor pedig Troásba [8†] mentem a Krisztus evangyélioma ügyében és kapu nyittatott nékem [9†] az Úrban, nem volt lelkemnek nyugodalma, mivelhogy nem találtam Titust, az én atyámfiát;

12 Придя в Троаду для благовествования о Христе, хотя мне и отверста была дверь Господом,

12. Прийшовши ж у Трояду на благовістє Христове, як відчинено менї двері в Господї,

13 mutta minä en saanut lepoa hengessäni, kun en tavannut Tiitusta, veljeäni. Sentähden sanoin heille jäähyväiset ja lähdin Makedoniaan.

13 minulla ei ollut lepoa hengessäni, kun en tavannut Tiitusta, veljeäni. Sanoin siis heille hyvästit ja läksin Makedoniaan.

13. Mutta kuin minä olin heidän hyvästi jättänyt, menin minä sieltä Makedoniaan.

13. Nijn ei minulla ollut yhtän lepo hengesäni etten minä Titust minun weljeni löynnyt sentähden minä eroitin sieldä idzeni ja menin Macedoniaan.

13. nin ei ollut minulla ychte Lepo minun Hengesseni/ ettei mine Titum minun Welieni leunyt/ waan soritin sielde itzeni/ ia menin Macedonian. (niin ei ollut minulla yhtään lepoa minun hengessäni/ ettei minä Titum minun weljeäni löytänyt/ waan suoritin sieltä itseni/ ja menin Makedoniaan.)

13. οὐκ ἔσχηκα ἄνεσιν τῷ πνεύματί μου τοῦ μὴ εὑρεῖν με Τίτον τὸν ἀδελφόν μου, ἀλλὰ ἀποταξάμενος αὐτοῖς ἐξῆλθον εἰς Μακεδονίαν.

13. ουκ εσχηκα ανεσιν τω πνευματι μου τω μη ευρειν με τιτον τον αδελφον μου αλλα αποταξαμενος αυτοις εξηλθον εις μακεδονιαν 13. oυk escheka anesin to pneυmati moυ to me eυrein me titon ton adelfon moυ alla apotaksamenos aυtois ekselthon eis makedonian

13 I had not had relief in my spirit (because) I did not find Titus my brother, but having bid farewell to them, I went forth into Macedonia.

13. I had no rest in my spirit, because I found not Titus my brother: but taking my leave of them, I went from thence into Macedonia.

13. men jeg tog Afsted fra dem og drog til Macedonien.

13. Hade jag ingen ro uti min anda; derföre att jag icke fann min broder Titum; utan gjorde der min afsked, och for till Macedonien.

13. Waid minna jätsin neid Jummalaga, ja läksin ärra Makedonia-male.

13. bet aš neturėjau savo dvasioje ramybės, kadangi nesutikau savo brolio Tito; tad atsisveikinęs iškeliavau į Makedoniją.

13. hatte ich keine Ruhe in meinem Geist, da ich Titus, meinen Bruder, nicht fand; sondern ich machte meinen Abschied mit ihnen und fuhr aus nach Mazedonien.

13. Je n'eus point l'esprit en repos, parce que je n'y trouvai pas Tite, mon frère; c'est pourquoi, ayant pris congé des frères, je vins en Macédoine.

13. No tuve reposo en mi espíritu, por no haber hallado a Tito mi hermano; y así despidíendome de ellos, me partí desde allí para Macedonia.

13 Maar, afscheid van hen genomen hebbende, vertrok ik naar Macedonie.

13. Nie miałem ulżenia w duchu moim dlatego, żem nie znalazł Tytusa, brata mego; ale rozstawszy się z nimi, poszedłem do Macedonii.

13. Hanem elbúcsúzván tőlük, elmentem Macedóniába.

13 я не имел покоя духу моему, потому что не нашел там брата моего Тита; но, простившись с ними, я пошел в Македонию.

13. не мав я впокою в дусї моїм, не знайшовши Тита, брата мого; а, попрощавшись із ними, вийшов у Македонию.

14 Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka aina kuljettaa meitä voittosaatossa Kristuksessa ja meidän kauttamme joka paikassa tuo ilmi hänen tuntemisensa tuoksun!

14 Mutta kiitos Jumalalle, joka aina kuljettaa meitä voittosaatossa Kristuksessa ja välityksellämme joka paikassa tuo ilmi tuntemisensa tuoksun.

14. Mutta kiitetty olkoon Jumala, joka aina antaa meille voiton Kristuksessa, ja julistaa joka paikassa hänen tuntemisensa hajun meidän kauttamme!

14. Mutta kijtetty olcon Jumala joca aina anda meille woiton Christuxes ja julista jocapaicas hänen tundemisens hajun meidän cauttam:

14. Mutta kijtetty olcoon Jumala/ ioca aina andapi meille woitton Christusesa/ ia iulghista henen Tundemisens Haijun meiden cauttan iocapaicas. (Mutta kiitetty olkoon Jumala/ joka aina antaapi meille woiton Kristuksessa/ ja julkistaa hänen tuntemisensa hajun meidän kauttan joka paikassa.)

14. Τῷ δὲ Θεῷ χάρις τῷ πάντοτε θριαμβεύοντι ἡμᾶς ἐν τῷ Χριστῷ καὶ τὴν ὀσμὴν τῆς γνώσεως αὐτοῦ φανεροῦντι δι’ ἡμῶν ἐν παντὶ τόπῳ·

14. τω δε θεω χαρις τω παντοτε θριαμβευοντι ημας εν τω χριστω και την οσμην της γνωσεως αυτου φανερουντι δι ημων εν παντι τοπω 14. to de theo charis to pantote thriamβeυonti emas en to christo kai ten osmen tes gnoseos aυtoυ faneroυnti di emon en panti topo

14 Now gratitude to God, who always makes us to triumph in the Christ and the aroma of his knowledge in every place is manifest through us.

14. Now thanks be unto God, which always causeth us to triumph in Christ, and maketh manifest the savour of his knowledge by us in every place.

14. Men Gud være Tak, som lader os altid bære Seier til Christus og udbeder sin Kundskabs Vellugt ved os paa ethvert Sted.

14. Men Gudi vare lof, som alltid låter oss seger behålla i Christo, och uppenbarar lukten af sin kunskap, genom oss, allestäds.

14. Agga tänno Jummalale, kes meile ikka woimust annab Kristusse sees, ja teeb omma tundmisse haiso awwalikkuks meie läbbi keiges paikas.

14. Dėkui Dievui, kuris visada veda mus Kristuje triumfo eisenoje ir per mus kiekvienoje vietoje skleidžia mielą Jo pažinimo kvapą.

14. Aber Gott sei gedankt, der uns allezeit Sieg gibt in Christo und offenbart den Geruch seiner Erkenntnis durch uns an allen Orten!

14. Or, grâces soient rendues à Dieu qui nous fait toujours triompher en Christ, et qui répand par nous l'odeur de sa connaissance en tous lieux.

14. Mas gracias a Dios, el cual hace que siempre triunfemos en Cristo Jesús; y manifiesta el olor de su conocimiento por nosotros en todo lugar;

14 En Gode zij dank, Die ons allen tijd doet triomferen in Christus, en den reuk Zijner kennis door ons openbaar maakt in alle plaatsen.

14. Lecz chwała Bogu, który nam zawsze zwycięstwo daje w Chrystusie i wonność znajomości swojej objawia przez nas na każdem miejscu.

14. Hála pedig az Istennek, a ki mindenkor diadalra vezet minket a Krisztusban, és az ő ismeretének illatját minden helyen megjelenti mi [10†] általunk.

14 Но благодарение Богу, Который всегда дает нам торжествовать во Христе и благоухание познания о Себераспространяет нами во всяком месте.

14. Богу ж дяка, що завсїгди дає нам побіду в Христї, і пахощі знання свого обявляє через нас у всякому місцї.

15 Sillä me olemme Kristuksen tuoksu Jumalalle sekä pelastuvien että kadotukseen joutuvien joukossa:

15 Sillä me olemme Kristuksen tuoksu Jumalalle sekä pelastuvien että hukkuvien joukossa,

15. Sillä me olemme Jumalalle yksi hyvä haju Kristuksessa, sekä niiden seassa, jotka autuaaksi tulevat, että myös niiden seassa, jotka hukkuvat;

15. Sillä me olemma Jumalalle yxi hywä haju Christuxes sekä nijden seas jotca autuaxi tulewat että myös nijden seas jotca huckuwat.

15. Sille ette me olema Jumalalle yxi Hyue haiju Christusesa/ seke ninen seas iotca autuaxi tuleuat/ ette ninen seas iotca huckan tuleuat/ (Sillä että me olemme Jumalalle yksi hywä haju Kristuksessa/ sekä niiden seassa jotka autuaaksi tulewat/ että niiden seassa jotka hukkaan tulewat/)

15. ὅτι Χριστοῦ εὐωδία ἐσμὲν τῷ Θεῷ ἐν τοῖς σωζομένοις καὶ ἐν τοῖς ἀπολλυμένοις,

15. οτι χριστου ευωδια εσμεν τω θεω εν τοις σωζομενοις και εν τοις απολλυμενοις 15. oti christoυ eυodia esmen to theo en tois sozomenois kai en tois apollυmenois

15 Because we are a sweet-fragrance of Christ to God, in those who are saved and in those who are perishing;

15. For we are unto God a sweet savour of Christ, in them that are saved, and in them that perish:

15. Thi Christi Vellugt ere vi for Gud, baade iblandt dem, som frelses, og iblandt dem, som fortabes,

15. Ty vi äre Gudi en god Christi lukt, både ibland dem som salige varda, också ibland dem som förtappade varda;

15. Sest meie olleme Jum̃alale üks hea Kristusse hais nende sees, kes önsaks sawad, ja nende sees, kes hukka lähhäwad.

15. Juk mes esame Kristaus malonus kvapas Dievui tarp išgelbėtų ir tarp žūstančių.

15. Denn wir sind Gott ein guter Geruch Christi unter denen, die selig werden, und unter denen, die verloren werden:

15. Car nous sommes la bonne odeur de Christ devant Dieu, pour ceux qui sont sauvés et pour ceux qui périssent;

15. Porque somos para Dios suave olor de Cristo en los que son salvos, y en los que se pierden:

15 Want wij zijn Gode een goede reuk van Christus, in degenen, die zalig worden, en in degenen, die verloren gaan;

15. Bośmy dobrą wonnością Chrystusową Bogu w tych, którzy zbawieni bywają i w tych, którzy giną;

15. Mert Krisztus jó illatja vagyunk Istennek, [11†] mind az üdvözülők, mind az elkárhozók között;

15 Ибо мы Христово благоухание Богу в спасаемых и впогибающих:

15. Бо ми пахощі Христові Богу в тих, що спасають ся, і в тих, що погибають:

16 näille tosin kuoleman haju kuolemaksi, mutta noille elämän tuoksu elämäksi. Ja kuka on tällaiseen kelvollinen?

16 näille tosin kuoleman haju kuolemaksi, mutta noille elämän tuoksu elämäksi. Ja kuka on tähän kelvollinen?

16. Näille tosin surman haju kuolemaksi, mutta toisille elämän haju elämäksi: ja kuka on nyt tähän kelvollinen?

16. Näille yxi surman haju cuolemaxi mutta toisille elämän haju elämäxi.

16. Neinen yxi surman haiju coolemahan/ Mutta nijlle toisille Elemen haiju elemexi. (Näiden yksi surman haju kuolemahan/ Mutta niille toisille elämän haju elämäksi.)

16. οἷς μὲν ὀσμὴ θανάτου εἰς θάνατον, οἷς δὲ ὀσμὴ ζωῆς εἰς ζωήν. καὶ πρὸς ταῦτα τίς ἱκανός;

16. οις μεν οσμη θανατου εις θανατον οις δε οσμη ζωης εις ζωην και προς ταυτα τις ικανος 16. ois men osme thanatoυ eis thanaton ois de osme zoes eis zoen kai pros taυta tis ikanos

16 to the one an aroma from death to death, but to the other an aroma from life to life. And who is sufficient (in) these things?

16. To the one we are the savour of death unto death; and to the other the savour of life unto life. And who is sufficient for these things?

16. for disse en Dødsens Lugt til Død, for hine en Livsens Lugt til Liv; dog hvo er hertil dygtig?

16. Dessom en döds lukt till döden; men dem androm lifsens lukt till lifs. Ho är nu här dogse till?

16. Neilesinnatsile kül üks surma hais surmaks; agga teistele üks ello hais elluks: ja kes kölbab seks?

16. Vieniems­mirties kvapas mirčiai, kitiems­gyvenimo kvapas gyvenimui. O kas gi yra tam tinkamas?

16. diesen ein Geruch des Todes zum Tode, jenen aber ein Geruch des Lebens zum Leben. Und wer ist hierzu tüchtig?

16. A ceux-ci, une odeur mortelle, donnant la mort; et à ceux-là, une odeur vivifiante, donnant la vie. Et qui est suffisant pour ces choses?

16. A estos olor de muerte para muerte; y a aquellos olor de vida para vida. Y para estas cosas ¿quién es suficiente?

16 Dezen wel een reuk des doods ten dode; maar genen een reuk des levens ten leven. En wie is tot deze dingen bekwaam?

16. Tymci wonnością śmierci na śmierć, ale onym wonnością żywota ku żywotowi; lecz do tego, któż jest sposobny?

16. Ezeknek halál illatja halálra; amazoknak pedig élet illatja életre. És ezekre kicsoda [12†] alkalmatos?

16 для одних запах смертоносный на смерть, а для других запах живительный на жизнь. И кто способен к сему?

16. одним ми пахощі смерти на смерть, а другим пахощі життя на життє; та кого на се вистачить?

17 Sillä me emme ole niinkuin nuo monet, jotka myyskentelevät Jumalan sanaa; vaan puhtaasta mielestä, niinkuin Jumalan vaikutuksesta, Jumalan edessä, me Kristuksessa puhumme.

17 Sillä me emme ole niin kuin nuo monet, jotka myyskentelevät Jumalan sanaa, vaan* puhtaasta mielestä, niin kuin Jumalan vaikutuksesta, Jumalan edessä me Kristuksessa puhumme.

17. Sillä emmepä me ole senkaltaiset kuin muutamat, jotka Jumalan sanaa myyskentelevät; vaan vakuudesta ja niinkuin Jumalasta me puhumme Jumalan kasvoin edessä, Kristuksessa.

17. Ja cuca nyt tähän kelwollinen? Sillä embä me ole sencaltaiset cuin muutamat jotca Jumalan sana myyskendelewät waan puhtaudesta ja nijncuin Jumalasta me puhumma Jumalan caswon edes Christuxes.

17. Ja Cuca on nyt tehen keluolinen? Sille eipe me ole sencaltaiset quin mutomat/ iotca Jumala' sana caupiskeluat/ wan puchtaudhesta/ ia ninquin Jumalasta/ Jumala' casuon edes me puhuma Christusesa. (Ja kuka on nyt tähän kelwollinen? Sillä eipä me ole senkaltaiset kuin muutamat/ jotka Jumalan sanaa kaupiskelewat/ waan puhtaudesta/ ja niinkuin Jumalasta/ Jumalan kaswon edessä me puhumme Kristuksessa.)

17. οὐ γάρ ἐσμεν ὡς οἱ λοιποὶ καπηλεύοντες τὸν λόγον τοῦ Θεοῦ, ἀλλ’ ὡς ἐξ εἰλικρινείας, ἀλλ’ ὡς ἐκ Θεοῦ κατενώπιον τοῦ Θεοῦ ἐν Χριστῷ λαλοῦμεν.

17. ου γαρ εσμεν ως οι πολλοι καπηλευοντες τον λογον του θεου αλλ ως εξ ειλικρινειας αλλ ως εκ θεου κατενωπιον του θεου εν χριστω λαλουμεν 17. oυ gar esmen os oi polloi kapeleυontes ton logon toυ theoυ all os eks eilikrineias all os ek theoυ katenopion toυ theoυ en christo laloυmen

17 For* we are not as the rest (who are) peddling the word of God, but as from sincerity, but as from God, in God’s sight, we speak in Christ.

17. For we are not as many, which corrupt the word of God: but as of sincerity, but as of God, in the sight of God speak we in Christ.

17. Thi vi ere ikke som de Mange, der forfalske Guds Ord, men som af Retsindighed, men som af Gud tale vi for Guds Aasyn i Christus.

17. Ty vi äre icke såsom månge, de der förfalska Guds ord; utan af renhet, och såsom af Gudi, tale vi för Gud i Christo.

17. Sest meie ei olle mitte kui mitto, kes Jummala sanna seggawad, waid kui selgest melest, ja kui Jummala seest, Jum̃ala ees, rägime meie Kristusses.

17. Mes neprekiaujame, kaip daugelis, Dievo žodžiu, bet nuoširdžiai, kaip iš Dievo, kalbame Kristuje, Dievo akivaizdoje.

17. Denn wir sind nicht, wie die vielen, die das Wort Gottes verfälschen; sondern als aus Lauterkeit und als aus Gott reden wir vor Gott in Christo.

17. Car nous ne falsifions point la parole de Dieu, comme beaucoup le font; mais nous parlons avec sincérité, comme de la part de Dieu, devant Dieu, en Christ.

17. Porque no somos, como muchos, adulteradores de la palabra de Dios; ántes como de sinceridad, ántes como de Dios, delante de Dios, en Cristo hablamos.

17 Want wij dragen niet, gelijk velen, het Woord Gods te koop, maar als uit oprechtheid, maar als uit God, in de tegenwoordigheid Gods, spreken wij het in Christus.

17. Bo nie jesteśmy jako wiele ich, którzy fałszują słowo Boże; ale jako z szczerości, ale jako z Boga, przed oblicznością Bożą o Chrystusie mówimy.

17. Mert mi nem olyanok vagyunk, mint sokan, a kik meghamisítják az Isten ígéjét; [13†] hanem tisztán, sőt szinte Istenből szólunk az Isten előtt a Krisztusban.

17 Ибо мы не повреждаем слова Божия, как многие, нопроповедуем искренно, как от Бога, пред Богом, во Христе.

17. Не такі бо ми, як многі, що крамують словом Божим, а щиро, як од Бога, перед Богом, у Христї глаголемо.