JOHANNEKSEN ILMESTYS |
P. JOHANNEKSEN ILMESTYS |
P. Johannexen
Theologin Ilmestys . |
1938 |
1776 |
1642 |
|
|
|
6 LUKU |
6 LUKU |
VI. Lucu . |
6:1
Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi yhden niistä
seitsemästä sinetistä, ja kuulin yhden niistä neljästä
olennosta sanovan niinkuin ukkosen äänellä: "Tule!" |
6:1 Ja minä näin, kuin Karitsa ensimäisen sinetin avasi, ja minä kuulin yhden neljästä eläimestä sanovan, niinkuin pitkäisen jylinän: tule ja katso! |
6:1 JA minä näin/
cosca Caridza ensimäisen sinetin awais: ja minä cuulin
yhden nijstä neljästä eläimestä sanowan/ nijncuin
Pitkäisen jylinän: tule ja cadzo. |
6:2
Ja minä näin, ja katso: valkea hevonen; ja sen selässä
istuvalla oli jousi, ja hänelle annettiin seppele, ja
hän lähti voittajana ja voittamaan. |
6:2 Ja minä näin, ja katso, valkia orhi; ja se, joka sen päällä istui, piti joutsea, ja hänelle annettiin kruunu, ja hän läksi voittamaan ja saamaan voittoa. |
6:2 Ja minä näin/
ja cadzo/ yxi walkia Orhi/ ja se joca sen päällä istui/
piti jousta: ja hänelle annettin Cruunut/ ja hän läxi
woittaman/ ja saaman woitto. |
6:3
Ja kun Karitsa avasi toisen sinetin, kuulin minä toisen
olennon sanovan: "Tule!" |
6:3 Ja kuin hän toisen sinetin avasi, kuulin minä toisen eläimen sanovan: tule ja katso! |
6:3 JA cosca hän
toisen sinetin awais/ cuulin minä toisen eläimen
sanowan: tule ja cadzo. |
6:4
Niin lähti toinen hevonen, tulipunainen, ja sen selässä
istuvalle annettiin valta ottaa pois rauha maasta, että
ihmiset surmaisivat toisiaan; ja hänelle annettiin suuri
miekka. |
6:4 Ja ruskia orhi meni ulos; ja sille, joka sen päällä istui, annettiin rauha maasta ottaa pois, että heidän piti keskenänsä toinen toisensa tappaman; ja hänelle oli suuri miekka annettu. |
6:4 Ja ruskia Orhi
ulosmeni/ ja se joca sen päällä istui/ hänen annettin
rauha maasta poisotta/ että heidän piti keskenäns toinen
toisens tappaman/ ja hänelle oli suuri miecka annettu. |
6:5
Ja kun Karitsa avasi kolmannen sinetin, kuulin minä
kolmannen olennon sanovan: "Tule!" Ja minä näin, ja
katso: musta hevonen; ja sen selässä istuvalla oli
kädessään vaaka. |
6:5 Ja kuin hän kolmannen sinetin avasi, kuulin minä kolmannen eläimen sanovan: tule ja katso! Ja minä näin, ja katso, musta orhi; ja sillä, joka sen päällä istui, oli vaaka kädessä. |
6:5 JA cosca hän
colmannen sinetin awais/ cuulin minä colmannen eläimen
sanowan: tule ja cadzo. Ja minä näin/ ja cadzo/ yxi
musta Orhi/ ja sillä joca sen päällä istui/ oli waaca
kädes. |
6:6
Ja minä kuulin ikäänkuin äänen niiden neljän olennon
keskeltä sanovan: "Koiniks-mitta nisuja yhden denarin,
ja kolme koiniksia ohria yhden denarin! Mutta älä
turmele öljyä äläkä viiniä." |
6:6 Ja minä kuulin äänen neljän eläimen keskeltä sanovan: mitta nisuja yhteen penninkiin ja kolme mittaa ohria yhteen penninkiin, ja älä viinaa eikä öljyä vahingoita. |
6:6 Ja minä cuulin
änen nijden neljän eläimen keskeldä sanowan: mitta
nisuja yhten penningijn/ ja colme mitta ohria yhten
penningijn: ja älä wijna elickä öljyä wahingoita. |
6:7
Ja kun Karitsa avasi neljännen sinetin, kuulin minä
neljännen olennon äänen sanovan: "Tule!" |
6:7 Ja kuin hän avasi neljännen sinetin, kuulin minä neljännen eläimen äänen sanovan: tule ja katso! |
6:7 JA cosca hän
awais neljännen sinetin/ cuulin minä neljännen eläimen
änen sanowan: tule ja cadzo: |
6:8
Ja minä näin, ja katso: hallava hevonen; ja sen selässä
istuvan nimi oli Kuolema, ja Tuonela seurasi hänen
mukanaan, ja heidän valtaansa annettiin neljäs osa
maata, annettiin valta tappaa miekalla ja nälällä ja
rutolla ja maan petojen kautta. |
6:8 Ja minä näin, ja katso, hiirenkarvainen orhi, ja joka sen päällä istui, sen nimi oli kuolema; ja helvetti noudatti häntä. Ja hänelle annettiin voima tappaa neljättä osaa maan päältä miekalla ja nälällä, ja surmalla ja pedoilla maan päällä. |
6:8 Ja minä näin/
ja cadzo/ yxi hijrencarwainen Orhi/ ja joca sen päällä
istui/ sen nimi oli cuolema/ ja Helwetti noudatti händä.
Ja hänelle annettin woima tappa neljättä osa maan
pääldä/ miecalla ja näljällä/ ja surmalla/ ja pedoilda
maan päällä. |
6:9
Ja kun Karitsa avasi viidennen sinetin, näin minä
alttarin alla niiden sielut, jotka olivat surmatut
Jumalan sanan tähden ja sen todistuksen tähden, joka
heillä oli. |
6:9 Ja kuin hän viidennen sinetin avasi, näin minä alttarin alla niiden sielut, jotka Jumalan sanan tähden tapetut olivat ja sen todistuksen tähden, joka heillä oli. |
6:9 JA cosca hän
wijdennen sinetin awais/ näin minä Altarin alla nijden
sielut jotca Jumalan sanan tähden tapetut olit: ja sen
todistuxen tähden cuin heillä oli. |
6:10 Ja he huusivat suurella äänellä sanoen: "Kuinka
kauaksi sinä, pyhä ja totinen Valtias, siirrät tuomiosi
ja jätät kostamatta meidän veremme niille, jotka maan
päällä asuvat?" |
6:10 Ja he huusivat suurella äänellä sanoen: sinä pyhä ja totinen Herra! kuinka kauvan et sinä tuomitse ja meidän vertamme kosta niille, jotka maan päällä asuvat? |
6:10 Ja he huusit
suurella änellä/ sanoden: sinä pyhä ja totinen HERra/
cuinga cauwan et sinä duomidze ja meidän wertamme costa/
nijlle jotca maan päällä asuwat? |
6:11 Ja heille kullekin annettiin pitkä valkoinen
vaippa, ja heille sanottiin, että vielä vähän aikaa
pysyisivät levollisina, kunnes oli täyttyvä myös heidän
kanssapalvelijainsa ja veljiensä luku, joiden tuli
joutua tapettaviksi niinkuin hekin. |
6:11 Ja kullekin heistä annettiin valkia vaate ja sanottiin heille, että heidän piti vielä vähän aikaa lepäämän, siihenasti kuin heidän kanssapalveliainsa ja veljeinsä luku täytetyksi tulis, jotka piti tapettaman niinkuin hekin. |
6:11 Ja cullekin
heistä annettin walkia waate: ja sanottin että heidän
piti wielä wähän aica lewämän/ sijhenasti cuin heidän
weljeins ja cansapalweliains lucu täytetyxi tuli/ jotca
myös piti tapettaman nijncuin hekin. |
6:12 Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi kuudennen
sinetin; ja tuli suuri maanjäristys, ja aurinko meni
mustaksi niinkuin karvainen säkkipuku, ja kuu muuttui
kokonaan kuin vereksi, |
6:12 Ja minä näin, kuin hän kuudennen sinetin avasi, katso, niin tapahtui suuri maanjäristys, ja aurinko tuli mustaksi niinkuin karvasäkki ja kuu tuli kokonansa niinkuin veri, |
6:12 JA minä näin/
cosca hän cuudennen sinetin awais/ cadzo/ nijn tapahdui
suuri maan järistys/ ja Auringo tuli mustaxi nijncuin
carwasäcki/ ja Cuu tuli coconans nijncuin weri. |
6:13 ja taivaan tähdet putosivat maahan, niinkuin
viikunapuu varistaa raakaleensa, kun suuri tuuli sitä
pudistaa, |
6:13 Ja tähdet putosivat taivaasta maan päälle, niinkuin fikunapuu fikunansa varistaa, kuin hän suurelta tuulelta häälytetään. |
6:13 Ja tähdet
putoisit Taiwast maan päälle/ nijncuin ficunapuu
ficunans warista/ cosca hän suurelda tuulelda
häälytetän. |
6:14 ja taivas väistyi pois niinkuin kirja, joka
kääritään kokoon, ja kaikki vuoret ja saaret siirtyivät
sijoiltansa. |
6:14 Ja taivas pakeni niinkuin kämärtynyt kirja, ja kaikki vuoret ja luodot siirrettiin sioistansa. |
6:14 Ja Taiwas
pakeni nijncuin kämärtynyt Kirja/ ja caicki luodot ja
wuoret sijrtin sioistans. |
6:15 Ja maan kuninkaat ja ylimykset ja sotapäälliköt ja
rikkaat ja väkevät ja kaikki orjat ja vapaat
kätkeytyivät luoliin ja vuorten rotkoihin |
6:15 Ja kuninkaat maan päällä, ja ylimäiset, ja rikkaat, ja päämiehet, ja väkevät, ja kaikki orjat, ja kaikki vapaat kätkivät itsensä luoliin ja vuorten rotkoihin, |
6:15 Ja Cuningat
maan päällä/ ja ylimmäiset/ ja rickat ja Päämiehet/ ja
wäkewät/ ja caicki orjat ja caicki wapat/ kätkit heidäns
luolijn ja rotcoihin. |
6:16 ja sanoivat vuorille ja kallioille: "Langetkaa
meidän päällemme ja kätkekää meidät hänen kasvoiltansa,
joka valtaistuimella istuu, ja Karitsan vihalta! |
6:16 Ja sanoivat vuorille ja kukkuloille: langetkaat meidän päällemme ja peittäkäät meitä sen kasvoin edestä, joka istuimella istuu, ja Karitsan vihasta. |
6:16 Ja sanoit
wuorille ja cuckuloille: langetcat meidän päällem/ ja
peittäkät meitä sen caswoin edestä joca istuimella istu/
ja Caridzan wihasta: |
6:17 Sillä heidän vihansa suuri päivä on tullut, ja kuka
voi kestää?" |
6:17 Sillä se suuri hänen vihansa päivä on tullut, ja kuka voi pysyä? |
6:17 Sillä hänen
suuren wihans päiwä on tullut/ ja cuca woi pysyä? |
|
|
|