Tuomarien kirja
555
edustalle.
21 Mutta benjaminilaiset ryntäsi-
vät ulos Gibeasta ja kaatoivat
sinä päivänä Israelista kaksi-
kymmentäkaksi tuhatta miestä.
22 Mutta kansa, Israelin miehet,
rohkaisivat mielensä ja asettuivat
jälleen sotarintaan samalle pai-
kalle, mihin olivat asettuneet en-
simmäisenä päivänä.
23 Sillä kun israelilaiset menivät
ja itkivät Herran edessä iltaan
asti ja kysyivät Herralta sanoen:
Onko minun vielä ryhdyttävä
taisteluun veljiäni, benjaminilaisia,
vastaan? niin Herra vastasi:
Menkää heitä vastaan.
24 Ja toisena päivänä israelilai-
set lähenivät benjaminilaisia;
25 niin benjaminilaiset toisena
päivänä ryntäsivät Gibeasta heitä
vastaan ja kaatoivat israelilaisia
vielä kahdeksantoista tuhatta
miestä, kaikki miekkamiehiä.
26 Silloin kaikki israelilaiset, ko-
ko kansa, lähtivät ja tulivat Bee-
teliin ja itkivät ja istuivat siellä
Herran edessä ja paastosivat
sen päivän aina iltaan asti; ja
he uhrasivat polttouhreja ja yh-
teysuhreja Herran edessä.
27 Ja israelilaiset kysyivät Her-
ralta - sillä Jumalan liitonarkki
oli siihen aikaan siellä,
28 ja Piinehas, Aaronin pojan
Eleasarin poika, seisoi siihen ai-
kaan sen edessä - ja sanoivat:
Onko minun vielä lähdettävä
taisteluun veljiäni, benjaminilaisia,
vastaan, vai onko minun siitä
luovuttava? Herra vastasi: Lähte-
kää; sillä huomenna minä annan
heidät sinun käsiisi.
29 Silloin Israel asetti väijytyksiä
Gibean ympärille.
30 Ja israelilaiset menivät kol-
mantena päivänä benjaminilaisia
vastaan ja asettuivat sotarintaan
Gibeaa vastaan niinkuin edellisil-
läkin kerroilla.
31 Ja benjaminilaiset ryntäsivät
ulos kansaa vastaan, mutta tuli-
vat eristetyiksi kaupungista; ja
niinkuin edellisilläkin kerroilla he
aluksi saivat lyödyksi kansaa
kuoliaaksi niillä valtateillä, joista
toinen vie Beeteliin, toinen ke-
don yli Gibeaan, noin kolme-
kymmentä Israelin miestä.
32 Ja benjaminilaiset sanoivat:
Me voitimme heidät nyt niinkuin
ennenkin; mutta israelilaiset sa-
noivat: Paetkaamme ja eristä-
käämme heidät kaupungista val-