Tuomarien kirja
551
sä: Vahvista itseäsi leipäpalalla;
sitten saatte lähteä.
6 Niin he istuivat, söivät ja joi-
vat molemmat yhdessä. Sitten
naisen isä sanoi miehelle: Suos-
tu jäämään yöksi, ja olkoon sy-
dämesi iloinen.
7 Mutta mies nousi lähteäksen-
sä; silloin hänen appensa pyysi
häntä pyytämällä, ja hän jäi sin-
ne vielä yöksi.
8 Viidentenä päivänä hän var-
hain aamulla nousi lähteäksensä,
mutta naisen isä sanoi hänelle:
Vahvista itseäsi, ja viipykää ilta-
päivään asti. Niin he söivät tois-
tensa kanssa.
9 Ja mies nousi lähteäkseen si-
vuvaimonsa ja palvelijansa kans-
sa, mutta hänen appensa, nai-
sen isä, sanoi hänelle: Katso,
päivä kallistuu iltaan, jääkää
yöksi; päivä on menemässä
mailleen, jää tänne yöksi, ja ol-
koon sydämesi iloinen. Nouskaa
huomenna varhain matkallenne,
ja lähde sitten majallesi.
10 Mutta mies ei tahtonut jäädä
yöksi, vaan nousi ja lähti ja tuli
Jebuksen, se on Jerusalemin,
kohdalle, mukanaan satuloitu
aasipari ja sivuvaimonsa.
11 Kun he olivat Jebuksen luona
ja päivä oli kohta laskemassa,
sanoi palvelija isännälleen: Tule,
poiketkaamme tuohon jebusilais-
ten kaupunkiin ja yöpykäämme
sinne.
12 Mutta hänen isäntänsä vas-
tasi hänelle: Emme poikkea vie-
raitten kaupunkiin, jotka eivät
ole israelilaisia, vaan menemme
edelleen Gibeaan asti.
13 Ja hän sanoi palvelijallensa:
Tule, pyrkikäämme toiseen paik-
kaan, yöpykäämme Gibeaan tai
Raamaan.
14 Niin he jatkoivat matkaansa,
ja aurinko laski heiltä lähellä Gi-
beaa, joka on Benjaminissa.
15 Ja he poikkesivat Gibeaan
yöpyäkseen sinne. Hän tuli sinne
ja istuutui kaupungin torille, mut-
ta ei kukaan ottanut heitä yöksi
huoneeseen.
16 Ja katso, illalla tuli vanha
mies työstään kedolta; hän oli
Efraimin vuoristosta ja asui
muukalaisena Gibeassa. Mutta
sen paikkakunnan miehet olivat
benjaminilaisia.
17 Ja kun hän nosti silmänsä,
näki hän matkamiehen kaupun-
gin torilla. Silloin vanha mies
