Tuomarien kirja
557
44 Niin kaatui Benjaminista kah-
deksantoistatuhatta miestä, kaik-
ki sotakuntoisia miehiä.
45 He kääntyivät ja pakenivat
erämaahan päin, Rimmonin kalli-
olle; mutta israelilaiset tekivät
heistä valtateillä vielä jälkikor-
juun, surmaten viisituhatta mies-
tä, ja seurasivat heitä kintereillä
aina Gideomiin asti ja surmasivat
heitä kaksituhatta miestä.
46 Kaikkiaan oli niitä, jotka sinä
päivänä kaatuivat Benjaminista,
kaksikymmentäviisi tuhatta miek-
kamiestä, kaikki sotakuntoisia
miehiä.
47 Ja heitä kääntyi pakoon
erämaahan päin, Rimmonin kalli-
olle, kuusisataa miestä. Ja he
jäivät Rimmonin kalliolle neljäksi
kuukaudeksi.
48 Mutta Israelin miehet palasi-
vat takaisin benjaminilaisten luo
ja surmasivat heidät miekan te-
rällä, kaupungin sekä vahingoit-
tumatta jääneet ihmiset että
eläimet, kaiken, minkä tapasivat;
myöskin pistivät he tuleen kaikki
kaupungit, joihin tulivat.
21 luku
Benjamin pelastetaan häviämästä
sukupuuttoon.
1 Israelin miehet olivat vanno-
neet Mispassa ja sanoneet: Ei
kukaan meistä anna tytärtään
benjaminilaiselle vaimoksi.
2 Ja kansa tuli Beeteliin, ja he
istuivat siellä aina iltaan asti
Jumalan edessä, korottivat ää-
nensä ja itkivät katkerasti
3 ja sanoivat: Miksi, oi Herra,
Israelin Jumala, on Israelissa
käynyt niin, että Israelista nyt
puuttuu yksi sukukunta?
4 Varhain seuraavana päivänä
kansa nousi ja rakensi sinne alt-
tarin ja uhrasi polttouhreja ja
yhteysuhreja.
5 Ja israelilaiset sanoivat: Onko
yhdessäkään Israelin sukukun-
nassa ketään, joka ei ole tullut
seurakunnan kanssa tänne Her-
ran eteen? Sillä siitä, joka ei tu-
lisi Herran luo Mispaan, oli van-
nottu ankara vala: Hän on kuo-
lemalla rangaistava.
6 Ja israelilaisten tuli sääli vel-
jeänsä Benjaminia, ja he sanoi-
vat: Tänä päivänä on yksi suku-
