Toinen makkabealaisten kirja
2731
20. Juudas lähetti nimittäin lin-
noituksessa oleville, mitä he tar-
vitsivat.
21. Rodokos, eräs mies juuta-
laisten sotajoukosta, ilmaisi vi-
holliselle salaisuuksia: hänet ha-
ettiin esiin, otettiin kiinni ja tel-
jettiin vankilaan.
22. Kuningas neuvotteli toistami-
seen Beetsuurin väen kanssa,
tarjosi rauhaa ja sai sen. Sitten
hän lähti pois
23. ja hyökkäsi Juudaan ja hä-
nen väkensä kimppuun, mutta
joutui tappiolle. Niin hän sai
kuulla, että Filippus, joka oli jä-
tetty valtionhoitajaksi, oli tehnyt
kapinan Antiokiassa. Tästä hän
peljästyi niin, että ryhtyi neuvot-
telemaan juutalaisten kanssa,
taipui ja valalla vahvisti kaikki
kohtuulliset ehdot. Hän teki so-
pimuksen, ja toimitti uhrin, kun-
nioitti temppeliä ja osoitti suo-
peutta pyhälle paikalle.
24. Hän otti myös Makkabilaisen
ystävällisesti vastaan ja jätti He-
gemonideen käskynhaltijaksi Pto-
lemaiksesta gerreniläisten alueel-
le saakka.
25. Sitten hän tuli Ptolemaik-
seen. Mutta Ptolemaiksen asuk-
kaat olivat pahoillaan sopimus-
ten johdosta, sillä he pelkäsivät
juutalaisia, ja tahtoivat saada
määräykset kumotuksi.
26. Silloin Lysias astui puhujala-
valle ja puolusti sopimusta par-
haansa mukaan, vakuutti, rau-
hoitti ja sai heidät myötämieli-
siksi. Sitten hän palasi takaisin
Antiokiaan.
27. Näin päättyi kuninkaan sota-
retki ja paluu siltä.
14 luku
Alkimus, joka pyrkii ylimmäiseksi
papiksi, syyttää kuninkaan edes-
sä Juudasta. Nikanor lähetetään
Juudasta kukistamaan, mutta te-
keekin hänen kanssansa sopi-
muksen, jonka Alkimus juonillan-
sa saa purkautumaan. Räsis
surmaa itsensä.
1. Kolmen vuoden kuluttua saa-
pui Juudaalle ja hänen miehil-
lensä sanoma, että Demetrius,
Seleukoksen poika, oli purjehti-
nut Tripolin satamaan, vahva so-
tajoukko ja laivasto johdossansa,
2. ja ottanut valtaansa maan,
raivattuaan tieltänsä Antiokuksen
