Toinen makkabealaisten kirja
2722
oli sotakumppani taivaasta, sillä
Jumala osoitti heille laupeuttan-
sa.
11. Niinkuin jalopeurat he hyök-
käsivät vihollisten kimppuun ja
löivät heistä maahan yksitoista
tuhatta jalkasoturia ja tuhat
kuusisataa ratsumiestä; kaikki
muut he pakottivat pakenemaan.
12. Useimmat näistä pääsivät
pelastumaan ainoastaan haavoit-
tuneina ja aseettomina, ja Lysias
itse pelasti henkensä vain häpe-
ällisesti pakenemalla.
13. Mutta koska hän ei ollut mi-
kään tyhmä mies, niin hän aja-
tellessaan kärsimäänsä tappiota
ymmärsi, että hebrealaiset olivat
voittamattomia, koska voimalli-
nen Jumala soti yhdessä heidän
kanssansa. Sentähden hän lähet-
ti heidän luoksensa sanansaatta-
jia
14. ja tarjosi sovintoa kaikin
puolin kohtuullisilla ehdoilla luva-
ten taivuttaa kuninkaankin ja pa-
kottaa hänet tulemaan heidän
ystäväksensä.
15. Niin Makkabilainen, joka piti
huolta siitä, mikä oli yhteiseksi
hyväksi, suostui kaikkiin Lysiaan
ehdotuksiin; sillä kuningas myön-
tyi kaikkiin niihin juutalaisia kos-
keviin vaatimuksiin, jotka Makka-
bilainen oli kirjallisesti tehnyt Ly-
siaalle.
16. Se kirje, jonka Lysias oli kir-
joittanut juutalaisille, oli näin
kuuluva: "Lysias tervehtii kaikkia
juutalaisia.
17. Johannes ja Absalom, teidän
lähettiläänne, ovat jättäneet tei-
dän allekirjoittamanne kirjoituk-
sen ja pyytäneet vastausta sii-
hen, mitä siinä on esitetty.
18. Minä olen sentähden antanut
tiedoksi kuninkaalle kaiken sen,
mikä oli esitettävä myöskin hä-
nelle, ja hän on myöntynyt kaik-
keen, mihin oli mahdollista
myöntyä.
19. Jos te siis pysytte suopea-
mielisinä hallitusta kohtaan, koe-
tan minä vastedeskin edistää
teidän parastanne.
20. Yksityiskohdista olen käske-
nyt näitä miehiä ja omia lähetti-
läitäni neuvottelemaan teidän
kanssanne.
21. Voikaa hyvin. Vuonna sata
neljäkymmentä kahdeksan, dios-
kuros-kuun kahdentenakym-
menentenä neljäntenä päivänä."
22. Kuninkaan kirje taas kuului
