TOINEN SAMUELIN KIRJA
714
minä hänen peljätän, että kaikki
kansa pakenee, joka hänen ty-
könänsä on, niin lyön minä ku-
ninkaan yksinänsä,
3. Ja palautan kaiken kansan
sinun tykös. Kuin jokainen on
sinun tykös palautettu, niinkuin
sinä anonut olet, niin kaikki kan-
sa on rauhassa.
4. Se näkyi oikia olevan Absa-
lomille ja kaikille vanhimmille Is-
raelissa.
5. Mutta Absalom sanoi: kutsut-
takoon myös Husai Arkilainen, ja
kuulkaamme, mitä hän tästä
asiasta sanoo.
6. II. Ja kuin Husai tuli Absalo-
min tykö, puhui Absalom hänelle,
sanoen: näitä Ahitophel on pu-
hunut, sano sinä, pitääkö mei-
dän niin tekemän, taikka ei?
7. Niin Husai sanoi Absalomille:
ei ole se hyvä neuvo, kuin Ahi-
tophel tällä haavalla antanut on.
8. Ja Husai sanoi vielä: sinä
tunnet hyvin isäs ja hänen mie-
hensä, että ne ovat väkevät ja
vihaiset sydämestä niinkuin kar-
hu, jolta pojat ovat otetut kedol-
la pois: on myös isäs sotamies,
ja ei hän yöttele väkensä kans-
sa.
9. Katso: nyt hän on lymyttänyt
itsensä johonkuhun luolaan eli
johonkuhun muuhun paikkaan:
jos se nyt tapahtuis, että he nyt
alussa kaatuisivat, ja se kuin
sen kohta kuulis, niin hän sa-
nois: siellä on tapahtunut suuri
tappo sen kansan seassa, jotka
Absalomia seurasivat.
10. Niin rupeais todella jokainen
pelkäämään, joka muutoin on
väkevä sotamies, jonka sydän on
kuin jalopeuran sydän; sillä kaik-
ki Israel tietää, että isäs on vä-
kevä, ja ne ovat jalot sotamie-
het, jotka hänen kanssansa ovat.
11. Mutta sitä neuvoa minä an-
nan, että sinä kokoat tykös kai-
ken Israelin, hamasta Danista
BerSebaan asti*, niin monta kuin
santaa meren rannalla: ja sinä
itse menet heidän kanssansa
heidän seassansa.
12. Niin me karkaamme hänen
päällensä, kussa paikassa me
hänen ikänä löydämme, ja kar-
kaamme hänen päällensä, niin-
kuin kaste lankee maan päälle,
ettemme yhtäkään jätä jäljelle
kaikista hänen miehistänsä, jotka
hänen kanssansa ovat.
13. Mutta jos hän kokoo itsensä
