TOINEN SAMUELIN KIRJA
708
minä vielä siellä olisin. Niin anna
minun nähdä kuninkaan kasvot:
jos myös joku pahateko on mi-
nussa, niin tappakoon minun.
33. Ja Joab meni kuninkaan ty-
kö ja sanoi sen hänelle, ja hän
kutsui Absalomin kuninkaan tykö.
Ja hän kumarsi kuninkaan eteen
maahan kasvoillensa, ja kuningas
antoi suuta Absalomille.
15. Luku.
I. Absalom juonittelee kansan
puolellensa. II. Nostaa kapinan
isäänsä Davidia vastaan. III. Da-
vid pakenee miehinensä, ja Ittai
saa luvan seurata. IV. Zadok ja
Abjatar palajavat arkin kanssa
Jerusalemiin tiedonantajaksi. V.
Husai palajaa myös Ahitophelin
neuvoa hämmentämään.
I. Ja tapahtui sitte, että Absalom
antoi valmistaa itsellensä vaunut
ja hevoset, ja viisikymmentä
miestä, jotka olivat hänen edel-
läjuoksiansa.
2. Ja Absalom nousi varhain
huomeneltain ja seisoi porttitien
vieressä, ja kuin jollakin oli asi-
aa tulla kuninkaan tykö oikeu-
den eteen, kutsui Absalom sen
tykönsä ja sanoi: sinun palvelias
on yhdestä Israelin sukukunnista,
3. Niin Absalom sanoi hänelle:
katso, sinun asias on oikia ja
selkiä; mutta ei ole yksikään
siellä kuninkaalta asetettu, joka
sinua kuulis.
4. Ja Absalom sanoi: kuka mi-
nun asettais tuomariksi maalla,
että jokainen tulis minun tyköni,
jolla jotain asiaa ja kaipaamista
on, auttaakseni häntä oikeuteen?
5. Ja kuin joku tuli hänen ty-
könsä kumartamaan häntä, ojen-
si hän kätensä ja tarttui häneen,
ja antoi hänen suuta.
6. Niin teki Absalom kaikelle Is-
raelille, kuin he tulivat oikeuden
eteen kuninkaan tykö; ja niin va-
rasti Absalom Israelin miesten
sydämet.
7. II. Ja tapahtui neljänkymme-
nen ajastajan perästä, että Ab-
salom sanoi kuninkaalle: minä
menisin ja täyttäisin lupaukseni,
jonka minä lupasin Herralle Heb-
ronissa.
8. Sillä silloin kuin minä asuin
Gessurissa* Syriassa, lupasi si-
nun palvelias lupauksen ja sanoi:
kuin Herra tuo minun kerran Je-
