TOINEN SAMUELIN KIRJA
722
hän kirosi Herran voideltua?
22. Ja David vastasi: mitä minun
on teidän kanssanne, te ZeruJan
pojat, että tahdotte tänäpänä
minulle tulla saatanaksi? Pitäiskö
jonkun tänäpänä kuoleman Is-
raelista? Luuletteko, etten minä
tiedä tänäpänä itseni tulleeksi
kuninkaaksi Israelissa?
23. Sanoi siis kuningas Simeille:
ei sinun pidä kuoleman; ja ku-
ningas vannoi hänelle.
24. IV. Tuli myös MephiBoset
Saulin poika kuningasta vastaan,
pesemättömillä jaloilla ja ajele-
mattomalla parralla; ei hän ollut
myös pessyt vaatteitansa siitä
päivästä, kuin kuningas läksi ja
rauhassa jälleen palasi.
25. Kuin hän tuli Jerusalemissa
kuningasta vastaan, sanoi kunin-
gas hänelle: miksi et minun
kanssani tullut, MephiBoset?
26. Ja hän sanoi: herra kunin-
gas, minun palveliani on pettänyt
minun; sillä palvelias ajatteli: mi-
nä satuloitsen aasin, ajan ja
vaellan sillä kuninkaan tykö; sillä
palvelias on ontuva.
27. Ja vielä päälliseksi on hän
kantanut minun herrani kunin-
kaan edessä palvelias päälle*;
vaan herrani kuningas on kuin
Jumalan enkeli, tee siis mitä si-
nulle on kelvollinen+.
28. Sillä koko minun isäni huone
ei ole muu ollut kuin kuoleman
kansa herrani kuninkaan edessä,
ja sinä olet palvelias istuttanut
niiden sekaan, jotka sinun pöy-
dältäs syövät; mikä oikeus on
minulla enää huutaa kuninkaan
tykö?
29. Kuningas sanoi hänelle: mi-
täs tahdot enää puhua asiastas?
Minä olen sanonut: sinun ja Zi-
ban pitää keskenänsä jakaman
pellon.
30. Niin MephiBoset sanoi kunin-
kaalle: ottakaan hän sen ko-
konansa, että herrani kuningas
on rauhassa kotiansa palannut.
31. V. Ja Barsillai Gileadilainen
tuli Rogelimista* ja meni kunin-
kaan kanssa Jordanin ylitse,
saattamaan häntä Jordanin ylit-
se.
32. Ja Barsillai oli sangen ijälli-
nen, jo kahdeksankymmenen
vuotinen; hän oli ravinnut kunin-
gasta, kuin hän Mahanaimissa*
oli; sillä hän oli sangen jalo
mies.
33. Ja kuningas sanoi Barsillaille:
