ENSIMÄINEN SAMUELIN KIRJA
650
nousi David siastansa meren
puolelta ja lankesi maahan kas-
voillensa ja rukoili kolme kertaa;
ja he antoivat toinen toisellensa
suuta ja itkivät toinen toisensa
kanssa; vaan David itki har-
taammin.
42. Ja Jonatan sanoi Davidille:
mene rauhaan, (ja muista) mitä
me olemme vannoneet yhteen
Herran nimeen ja sanoneet: Her-
ra olkoon sinun ja minun vai-
heellani, minun ja sinun sie-
menes vaiheella ijankaikkisesti!
43. Ja hän nousi ja meni mat-
kaansa; mutta Jonatan palasi
kaupunkiin.
21. Luku.
I. David tulee papin Ahimelekin
tykö Nobeen, syö näkyleipiä ja
saa Goljatin miekan, Doegin
nähden. II. Pakenee Akiksen tykö,
tunnetaan siellä, teeskelee itsen-
sä mielipuoleksi ja pääsee pois
sieltä.
I. Ja David tuli Nobeen papin
Ahimelekin tykö, ja Ahimelek
hämmästyi, kuin hän tuli Davidia
vastaan, ja sanoi hänelle: kuinka
sinä yksinäs olet, ja ei yhtään
miestä ole sinun kanssas?
2. David sanoi papille Ahimelekil-
le: kuningas on minun käskenyt
asialle ja sanoi minulle: älä ke-
nellekään ilmoita, minkätähden
minä olen sinun lähettänyt ja
mitä minä olen käskenyt sinulle;
minä olen myös lähettänyt pal-
veliani sinne ja sinne.
3. Jos nyt on jotakin sinun kä-
tes alla, anna minulle viisikin
leipää, taikka mitäs löydät.
4. Pappi vastasi Davidia ja sanoi:
ei ole ensinkään yhteisiä leipiä
minun käteni alla, paitsi pyhää
leipää, jos vaan muutoin palveli-
at ovat pitäneet heitänsä vai-
moista pois.
5. David vastasi pappia ja sanoi
hänelle: vaimot ovat kolme päi-
vää olleet eroitetut meistä, kuin
minä läksin, ja palveliaini astiat
olivat pyhät; mutta jos tämä tie
on saastainen, niin se pitää tä-
näpänä pyhitettämän astiain
kautta.
6. Niin antoi pappi hänelle py-
hää*; sillä ei siellä ollut muuta
leipää kuin näkyleipiä, jotka oli-
vat korjatut Herran kasvoin
edestä, että sinne pantaisiin toi-
