ENSIMÄINEN SAMUELIN KIRJA
647
sinun kasvois edessä, sentähden
hän ajattelee: ei Jonatanin pidä
tästä mitään tietämään, ettei
hän tulisi murheelliseksi. Totises-
ti, niin totta kuin Herra ja sinun
sielus elää, että askele on vai-
voin minun ja kuoleman vaiheel-
la.
4. Jonatan sanoi Davidille: minä
teen sinulle kaikki, mitä sinun
sydämes halajaa.
5. David sanoi hänelle: katso,
huomenna on uusikuu*, ja minun
pitäis istuman ja atrioitseman
kuninkaan kanssa: salli siis, että
minä kätken minuni kedolle kol-
mannen päivän ehtoosen asti.
6. Jos isäs minua kovasti kai-
paa, niin sano: David rukoili suu-
resti minulta juostaksensa kau-
punkiinsa Betlehemiin; sillä siellä
pidetään ajastaikainen uhri koko
sukukunnalta.
7. Ja jos hän sanoo: se on hy-
vin, niin on rauha palveliallas;
mutta jos hän kovin vihastuu,
niin sinä ymmärrät hänen pahaa
aikovan.
8. Tee siis laupius palvelialles;
sillä sinä olet ottanut palvelias
Herran liittoon sinun kanssas*.
Ja jos joku vääryys minussa on,
niin tapa sinä minua: miksis sal-
lit minun tulla isäs eteen.
9. II. Jonatan sanoi: pois se si-
nusta, sillä jos minä ymmärtäisin
isäni aikovan sinulle pahaa teh-
dä, tullaksensa sinun päälles,
enkö minä näitä sinulle ilmoittai-
si?
10. David sanoi Jonatanille: kuka
minulle ilmoittaa, jos sinun isäs
vastaa sinua jotakin kovasti?
11. Jonatan sanoi Davidille: tule,
käykäämme kedolle; ja he meni-
vät molemmat kedolle.
12. Ja Jonatan sanoi Davidille:
Herra, Israelin Jumala! kuin minä
kyselen isältäni huomenna ja
kolmantena päivänä, katso, jos
hän suo Davidille hyvää, ja en
minä silloin lähetä sinun tykös,
ja ilmoita sitä sinun korviis,
13. Niin tehköön Herra sitä ja
sitä Jonatanille; mutta jos isäni
taas ajattelee jotakin pahaa si-
nua vastaan, niin minä sen
myös ilmoitan sinun korviis, ja
lasken sinun rauhaan mene-
mään: ja Herra olkoon sinun
kanssas, niinkuin hän isäni kans-
sa ollut on.
14. Etkös sinäkin, jos vielä elän:
etkös sinäkin ole tekevä Herran
