ENSIMÄINEN SAMUELIN KIRJA
640
tämän Philistealaisen käsistä. Ja
Saul sanoi Davidille: mene, Herra
olkoon sinun kanssas.
38. III. Niin Saul puetti vaatteen-
sa Davidin ylle ja pani vaskilakin
hänen päähänsä ja pantsarin
hänen päällensä.
39. Ja David sitoi miekan vyöl-
lensä vaatettensa päälle ja rupe-
si käymään; vaan ei hän ollut
siihen tottunut. Sanoi siis David
Saulille: en minä näillä taida
käydä, sillä en minä ole tottu-
nut. Ja David pani ne pois yl-
tänsä,
40. Ja otti sauvansa käteensä,
ja valitsi ojasta viisi sileää kiveä,
pani ne paimenen kukkaroon ja
säkkiin, joka hänellä oli, ja linko
hänen kädessänsä, ja kävi Philis-
tealaista vastaan.
41. Käveli myös Philistealainen ja
lähestyi Davidia, ja hänen kil-
pensä kantaja hänen edellänsä.
42. Kuin Philistealainen katsoi ja
näki Davidin, katsoi hän hänen
ylön; sillä hän oli verevä ja kau-
nis nuorukainen.
43. Philistealainen sanoi Davidil-
le: olenko minä koira, ettäs tulet
sauvoilla minun tyköni? Ja Philis-
tealainen kiroili Davidia jumalain-
sa kautta.
44. Ja Philistealainen sanoi Da-
vidille: tule tänne minun tyköni,
minä annan lihas taivaan linnuil-
le ja kedon pedoille.
45. Niin David sanoi Philistealai-
selle: sinä tulet minun tyköni
miekalla, keihäällä ja kilvellä,
mutta minä tulen sinun tykös
Herran Zebaotin, Israelin sotavä-
en Jumalan nimeen*, jota sinä
pilkannut olet.
46. Tänäpänä antaa Herra sinun
minun käsiini, että minä lyön si-
nun, ja otan sinun pääs sinulta
pois, ja annan Philistealaisten
sotaväen ruumiit tänäpänä tai-
vaan linnuille ja kedon pedoille:
että kaikkein maan asuvaisten
pitää tietämän Israelilla olevan
Jumalan.
47. Ja koko tämän joukon pitää
ymmärtämän, ettei Herra auta
miekan eli keihään kautta; sillä
sota on Herran, ja hän antaa
teidät meidän käsiimme.
48. Kuin Philistealainen nousi ja
kävi ja lähestyi Davidia, niin Da-
vid riensi ja juoksi sotajoukon
eteen Philistealaista vastaan,
49. Ja pisti kätensä kukkaroon,
otti sieltä kiven, ja linkosi ja
