JUDITIN KIRJA
2612
teesta ulos, ja otti peitteen myö-
tänsä.
11. Sitte meni hän ulos ja antoi
piiallensa Holoferneksen pään, ja
pani sen evässäkkiinsä.
12. Ja he menivät ynnä ulos
niinkuin heidän tapansa oli
mennä rukoilemaan; ja menivät
läpi leirin, ja kävivät ympäri sen
laakson, että he olisivat salai-
sesti tulleet kaupungin portin ty-
kö.
13. Ja Judit huusi vartioita:
avatkaat portti; sillä Jumala on
meidän kanssamme, joka on an-
tanut Israelille voiton.
14. Kuin vartiat kuulivat hänen
äänensä, kutsuivat he kohta sin-
ne kaupungin vanhimmat,
15. Jotka kaikki tulivat hänen
tykönsä; sillä he epäilivät jo,
ettei hänen pitänyt palajaman.
16. Ja he virittivät tulisoittoja, ja
kävivät häntä ympäri niinkauvan
kuin hän lakialle tuli.
17. Ja hän käski heidän olla vai-
ti ja kuulla, ja sanoi näin: kiittä-
käät Herraa meidän Jumalaam-
me, joka ei niitä hylkää, jotka
hänen päällensä uskovat.
18. Hän on osoittanut laupiuden
minun, hänen piikansa kautta,
niinkuin hän Israelin huoneelle
on luvannut, ja on tänä yönä
maahan lyönyt vihollisen minun
kätteni kautta.
19. Ja hän veti ulos säkistä Ho-
loferneksen pään, osoitti heille
sen, ja sanoi: katsokaat, tämä
on Holoferneksen, Assyrialaisten
sodanpäämiehen pää: ja katso-
kaat, ja katsokaat, tässä on vaa-
te, jossa Herra meidän Juma-
lamme vaimon käden kautta on
hänen surmannut.
20. Niin totta kuin Herra elää,
niin on hän minua enkelinsä
kautta varjellut, etten minä ole
saastutetuksi tullut, niinkauvan
kuin minä olen ulkona ollut; ja
on antanut minun tänne ilman
syntiä jälleen palata suurella voi-
tolla ja ilolla.
21. Sentähden kiittäkäät häntä
kaikki; sillä hän on hyvä, ja aut-
taa aina.
II 22. Ja he kaikki kiittivät Her-
raa, ja sanoivat hänelle: kiitetty
olkoon Herra, joka tänäpänä on
sinut kauttas saattanut meidän
vihollisemme häpiään!
23. Ja Otsia, Israelin kansan
päämies sanoi hänelle: siunattu
ole sinä tytär Herralta, kaikkein
