JUDITIN KIRJA
2617
tä lävitse, ja löivät heitä pakoon
niinkuin lapsia. He ovat lyödyt
maahan sodassa, Herran minun
Jumalani sotajoukolta.
15. Veisatkaamme uutta virttä
Herralle, meidän Jumalallemme.
16. Herra Jumala, sinä olet voi-
mallinen Jumala, joka teet suu-
ria töitä, ja ei yksikään taida ol-
la sinua vastaan.
17. kaikki luontokappaleet pitää
sinua palveleman, ja mitä sinä
sanot, sen pitää tapahtuman,
Kuin sinä annat jollekulle roh-
keuden, sen täytyy käytä edes,
ja ei yksikään taida olla sinun
sanaas vastaan.
18. Vuorten täytyy väristä, ja ki-
vet sulavat sinun edessäs niin-
kuin meden vaha.
19. Mutta jotka sinua pelkäävät,
niille sinä tahdot osoittaa suuren
armon; sillä kaikki uhri ja liha-
vuus on ylen huono sinun edes-
säs; mutta Herran pelko on
sangen suuri.
20. Voi pakanoita, jotka minun
kansaani vainoovat! Sillä kaikki-
valtias Herra kostaa heille, ja et-
sii heitä kostopäivänä.
21. Hän on kostava heidän ruu-
miissansa tulella ja madoilla, ja
heidän pitää palaman ja kituman
ijankaikkisesti
II 22. Sen voiton jälkeen meni
kaikki kansa Betuliasta Jerusa-
lemiin rukoilemaan Herraa, ja
puhdistivat itsensä, ja uhrasivat
polttouhria, ja mitä he luvanneet
olivat.
23. Ja Judit ripusti kaikki Holo-
ferneksen sota-aseet templiin, ja
sen vaatteen, jonka hän hänen
vuoteestaan ottanut oli, että sen
piti oleman annettu Herralle alt-
tiiksi ijankaikkisesti.
24. Ja kansa oli iloinen Jerusa-
lemissa, Juditin kanssa, pyhän
tykönä, kolme kuukautta, ja piti-
vät juhlaa voitosta.
25. Sitte meni kukin kotiansa jäl-
leen.
III 26. Ja Judit tuli myös kotian-
sa jälleen Betuliaan, ja tuli suu-
resti kunnioitetuksi koko Israelin
maalla.
27. Ja hän ei ottanut miestä
ensimmäisen miehensä Manas-
sen kuoleman jälkeen.
28. Ja hän tuli sangen vanhaksi,
ja oli miehensä huoneessa, sii-
henasti hän tuli sadan ja viiden
ajastajan vanhaksi. Ja hän teki
piikansa vapaaksi. Sitte kuoli hän
