APOSTOLITTEN TEOT, P. LUUKKAALTA KIRJOITETUT
2238
silaiseksi kutsutaan; sillä katso,
hän rukoilee.
12. Ja hän näki näyssä yhden
miehen, nimeltä Ananias, tulevan
sisälle ja panevan kätensä hä-
nen päällensä, että hän sais nä-
könsä jälleen.
13. Niin Ananias vastasi: Herra,
minä olen kuullut monelta tästä
miehestä, kuinka paljon pahaa
hän sinun pyhilles on tehnyt Je-
rusalemissa.
14. Ja hänellä on nytkin valta
ylimmäisiltä papeilta täällä kiinni
sitoa kaikki ne, jotka sinun ni-
meäs rukoilevat.
15. Niin sanoi Herra hänelle:
mene! sillä hän on minulle valit-
tu ase, kantamaan minun ni-
meäni pakanain, ja kuningasten,
ja Israelin lasten eteen.
16. Sillä minä tahdon hänelle
näyttää, kuinka paljon hänen pi-
tää kärsimän minun nimeni täh-
den.
17. Niin Ananias meni sinne ja
tuli huoneeseen sisälle ja pani
kätensä hänen päällensä, ja sa-
noi: rakas veljeni Saul! se Herra
lähetti minun, (Jesus, joka sinulle
ilmestyi tiellä, jotas vaelsit,) että
sinä saisit näkös jälleen, ja Py-
hällä Hengellä täytettäisiin.
18. Ja hänen silmistänsä putosi-
vat kohta niinkuin suomukset, ja
hän sai sillä hetkellä näkönsä
jällensä, nousi ja kastettiin.
19. III. Ja kuin hän otti ruokaa,
niin hän vahvistui. Ja Saulus oli
muutamat päivät opetuslasten
kanssa, jotka olivat Damaskussa,
20. Ja saarnasi kohta synago-
gassa Kristuksesta, että hän on
Jumalan Poika.
21. Niin kaikki, jotka sen kuuli-
vat, hämmästyivät ja sanoivat:
eikö tämä ole se, joka kaikkia
niitä hävitti Jerusalemissa, jotka
sitä nimeä rukoilivat*, ja tuli
myös tänne sitä varten, että hän
ne sidottuna veis ylimmäisille
papeille?
22. Mutta Saulus tuli aina ja-
lommaksi ja ajoi Juudalaisia ta-
kaperin, jotka Damaskussa olivat,
täydellisesti vahvistain, että tämä
on Kristus.
23. Ja monen päivän perästä pi-
tivät Juudalaiset neuvoa kes-
kenänsä tappaaksensa häntä.
24. Mutta Saulukselle ilmoitettiin
heidän väijymisensä. Ja he var-
tioitsivat portissa yötä ja päivää
tappaaksensa häntä.
