APOSTOLITTEN TEOT, P. LUUKKAALTA KIRJOITETUT
2231
lähestyi*, josta Jumala oli Abra-
hamille vannonut, kasvoi ja ene-
ni kansa Egyptissä+,
18. Siihenasti kuin toinen kunin-
gas tuli, joka ei Josephista mi-
tään tietänyt.
19. Tämä meidän sukuamme ka-
valasti juonitteli, ja meni pahasti
meidän isäimme kanssa, niin et-
tä heidän piti nuoret lapsensa
heittämän pois, ettei he olisi
saaneet elää.
20. Siihen aikaan syntyi Moses,
ja hän oli Jumalalle otollinen, ja
elätettiin kolme kuukautta isänsä
huoneessa.
21. Mutta kuin hän heitetty oli
ulos, otti Pharaon tytär hänen ja
kasvatti itsellensä pojaksi.
22. Ja Moses opetettiin kaikessa
Egyptiläisten viisaudessa, ja oli
voimallinen sanoissa ja töissä.
23. Mutta kuin hän oli neljän-
kymmenen ajastajan vanha, jou-
kahtui hänen sydämeensä men-
nä katsomaan veljiänsä Israelin
lapsia.
24. Ja kuin hän näki yhdelle
vääryyttä tehtävän, autti hän
häntä ja kosti hänen puolestan-
sa, joka vääryyttä kärsi, ja löi
Egyptin miehen.
25. Mutta hän luuli veljiensä sen
ymmärtävän, että Jumala hänen
kätensä kautta oli heille vapau-
den antava; vaan eivät he ym-
märtäneet.
26. Ja hän tuli toisena päivänä
heidän tykönsä, jotka keskenän-
sä riitelivät, ja sovitti heitä, sa-
noen: rakkaat miehet, te olette
veljekset: miksi te toinen toisel-
lenne vääryyttä teette?
27. Mutta se, joka lähimmäisel-
lensä vääryyttä teki, lykkäsi hän-
tä, sanoen: kuka sinun on pan-
nut päämieheksi ja tuomariksi
meidän ylitsemme?
28. Vai tahdotkos sinä minua
niin tappaa, kuin sinä Egyptiläi-
sen eilen tapoit?
29. Niin Moses pakeni tämän
puheen tähden, ja oli Madiamin
maakunnassa muukalainen, jossa
hän kaksi poikaa siitti.
30. Ja neljänkymmenen ajastajan
perästä ilmestyi hänelle Herran
enkeli korvessa, Sinain vuorella,
pensaan tulen liekissä.
31. Mutta kuin Moses sen näki,
ihmetteli hän sitä näkyä, ja kuin
hän meni lähes katsomaan, niin
tapahtui Herran ääni hänelle:
32. Minä olen sinun isäis Juma-
