Ensimäinen Maccaberein Kirja
2496
duomidze Nicanor hänen suurten
pahain tecoins jälken/ että muut
ymmärräisit sinun händä sentähden
rangaisnen/ että hän sinun Pyhäs
häwäisnyt on.
7:43 Ja colmandena päiwänä
toistakymmendä Adarin Cuusta
tappelit he toinen toisens cansa/ ja
Nicanor tuli caickein ensimäisnä
lyödyxi.
7:44 Ja cosca hänen wäkens sen näit/
heitit he asens pois ja pakenit.
7:45 Mutta Judas ajoi heitä taca
päiwäcunnan matcan Adasarast haman
Gasaran asti/ ja andoi waskitorwella
soitta/
7:46 Että caicki Canssa caikista kylistä
ymbärins sen maacunnan/ olisit tullet
hänen tygöns händä auttaman/ ja
lyömän wihollisia:
7:47 Ja he tulit Judan tygö/ ja pidit taas
yhtä hänen cansans. Näin tuli Nicanorin
wäki lyödyxi/ ettei yxikän heistä
pääsnyt. Ja Judas otti heidän rijstans/ ja
wei myötäns: Waan Nicanorista andoi
hän pään hacata pois/ ja oikian käden/
jonga hän walasans nostanut oli/ cosca
hän pilckais ja uhcais Pyhä/ ja annoi
sekä pään että käden wiedä pois/ ja
Jerusalemis ripusta ylös.
7:48 Silloin Canssa tuli jällens suurest
iloisexi/ ja pidit tämän päiwän pyhänä
suurella ilolla/
7:49 Ja sääsit että sinä päiwänä joca
wuosi/ nimittäin colmandena päiwänä
toistakymmendä Adarin Cuulla piti
pyhä pidettämän. Ja näin tuli rauha
jällens Israelin maalle wähäxi ajaxi.
Vers.1. Seleucus) On ollut Antiochus
Magnuxen poica/ ja Demetrius
Seleucuxen poica on ollut panttina
Ruomis Isäns edestä: sieldä hän carais
pois/ nijncuin Iosephus kirjoitta
Antiquit l. 12. Cap. 15. Ja Iustin. l. 34 ja
tuli waldacundaans/ josa hän perillinen
oli Isäns Seleucuxen jälken/ joca oli
Cuningas ollut Syrias
caxitoistakymmendä ajastaica. Mutta
Antiochus Epiphanes/ josta cap. 1. 11.
puhutan: on ollut Seleucuxen weli. v.
43. Adar) On Februarius / Cuucautten
lucuin jälken.
VIII. Lucu
COsca Judas saa cuulla Ruomalaisten
toimellisudest/ suuresta woimast/ ja
woitost Hispaniast/ Frankrijkist/
Macedoniast/ Asiast ja Greciast/ v. 1.
Lähettä hän Eupolemuxen ja Jasonin/ ja
teke lijton heidän cansans/ v. 17.
Ruomalaiset kirjoittawat myös
Demetriuxen tygö/ että hänen piti
salliman Judalaiset olla rauhas/ v. 31.
8:1 MUtta Judas cuuli/ että
Ruomalaiset olit sangen woimalliset/ ja
mielelläns otit muucalaisia heidän
warjeluxens ala/ jotca heildä apua
edzeit/ ja pidit heidän sanans
uscollisudes ja toimellisudes.
8:2 Sillä hän cuuli/ cuinga woimallisia
töitä he olit Frankrijkin asuwaisia
