P. Johannexen Theologin Ilmestys
2269
luonnon on mahdotoin Christicunda tuta: Waan se luopu ja pahene hänestä/ ja
cudzu sen Christillisexi Kircoxi/ joca on Christillisen Kircon pahin wihollinen/ ja cudzu
ne duomituxi ja wäärixi opettaixi/ jotca oikiast Christillisest Kircost owat. Nijncuin
tähän saacka Pawin ja Mahometin alla/ ja caickein wääräin opettajain tykönä on
tapahtunut: ja nijn tämän Articuluxen cadottawat: Minä uscon yhden pyhän
Christillisen Kircon. Nijncuin nytkin muutamat/ jotca wijsat olewanans owat/ tekewät:
että he näkewät wäärän opetuxen/ eripuraisuden ja moninaiset puuttumuxet/ ja että
monda wäärä/ ja paha Christittyä on: Duomidzewat he cohta ja wapasti/ ettei yhtän
Christittyä ole: Sillä he owat cuullet/ että Christittyin pitä oleman/ pyhän/
rauhallisen/ yximielisen/ rackan ja hywän tapaisen Canssan: Sentähden he luulewat
ettei yhtän pahennusta/ ei yhtän wäärä oppia/ eikä yhtän puuttumust oleman pidä/
waan päänäns rauha ja hywä tapa. Näiden pitä tätä Kirja lukeman/ ja Christicunda
toisilla silmillä cadzeleman ja ei järjellä: Sillä tämä Kirja (luulen minä) näyttä kyllä
cauheita ja julmia petoja/ peljättäpiä ja wihaisita Engeleitä/ häwittäwäisiä ja
waarallisia waiwoja. En minä tahdo puhua nijstä muista suurista wirheistä ja
puuttumuxista/ jotca cuitengin caicki Christicunnas/ ja Christittyin seas ollet owat.
Että tosin sencaltaiset menot caiken järjen Christicunnast peräti cadottawat. Me
näemmä sijs tästä selkiäst/ cuinga cauhia pahennus ja puuttumus on ennen meidän
aicojam ollut: cosca Christicunda cuitengin parhain olewan luultin: että meidän
aicam sen suhten olis culdaisexi wuodexi luettapa. Etkös luule Pacanain idziäns sijtä
pahendanen/ ja Christityt wastahacoisna/ ilkiänä ja rijtelewäisnä Canssana pitänen.
Tämä cappale: (Minä uscon yhden pyhän Christillisen Seuracunnan) on nijn uscon
cappale cuin muutkin/ jonga tähden ei järki taida sitä tuta: waicka wielä caicki
nenäclasit päälle asetettaisin/ kyllä Perkele sen pahennuxella ja eriseuralla peittä
taita/ nijn että sinun pitä idzes sijtä pahendaman. Jumala myös taita caickinaisella
wirhellä ja puuttumuxella sen salata/ että sinä sijtä hocarixi tulet/ ja wäärin sitä
duomidzet. Ei se tahdo nähtä/ waan vscotta: Mutta usco on nijstä/ cuin ei nähdä/
Hebr. 11:1. Ja hän laula HERrans cansa myös tätä wirtä: Autuas on se joca ei pahene
minus. Christitty on kyllä idzelläns salattu/ nijn ettei hän oma pyhyttäns ja hywiä
tapojans näe: Waan näke ainoastans caickia wicoja ja saastaisutta idzesäns: ja sinä
olet wijsas olewanas/ ja tahdot nähdä Christicunnan sinun sokialla järjelläs ja
saastaisilla silmilläs. Tärkimmäst/ meidän pyhydem on Taiwasa/ cusa Christus on/ ei
silmäin edes täsä mailmas/ nijncuin myytäwä calu Turulla. Sentähden anna
pahennuxen/ eriseuran/ wäärän opin ja puuttumuxet olla/ ja tehdä mitä he woiwat:
cosca Evangeliumin sana ainoastans meidän tykönäm puhtana pysy/ ja me sijtä
pidämme ja racastamme: nijn meidän pitä tietämän/ että Christus on meidän cansam
ja tykönäm/ jos wielä caickein nurjammast käy. Nijncuin me täsä Kirjasa näemmä/
