P. Johannexen Theologin Ilmestys
2268
pysywät. Seidzemennes toistakymmenennes/ Keisarillinen Pawicunda/ ja Pawillinen
Keisarin walda/ aina algusta nijn loppuun/ yhdesä cuwasa pannan. Ja on lyhykäisest
kirjoitettu/ ettei se sillen mitän ole. (Sillä wanha Romin Waldacunda on jo aica pois/
ja on cuitengin (että wielä on muutamita maita/ ja Romin Caupungi) Täsä pannan
sencaltainen cuwa/ nijncuin pahantekiä julkisest oikeuden eteen duomitta pannaisin.
Että tietäisin cuinga tämä Peto pitä myös jo pian duomituxi/ ja nijncuin P. Pawali
sano/ Christuxen tulemisen ilmestyxen cautta häwitetyxi tuleman. Jota myös
(nijncuin hän Textis sano) Pawicunnan Holhojat alcawat. Jotca sitä nijn nyt
warjelewat/ että ne Hengelliset pian alastoinna istuwat.
Cahdexannestoistakymmenennes/ sencaltainen häwitys rupe/ ja hänen jalo
coreudens cukistu/ ja ne Hijppacundain ryöstäjät/ Prebendiwarcat ja Cortisanerit
lackawat. Jonga tähden piti myös Romi ryöstettämän/ ja hänen omat warjelus
Herrans wijmeisen häwityxen alguxi hänen päällens carcaman. Ei he sijttekän lacka
edzimäst/ lohduttamast/ warustamast ja warjelemast idzens. Ja nijncuin hän täsä 19.
Lugus sano/ cosca ei he Ramatuilla ja Kirjoilla enä taida/ ja sammacot huutamast
lackawat: rupewat he täydellä todella sijhen/ ja tahtowat sen wäkiwallalla toimitta/
cooten Cuningoita ja Förstejä sotaan. Mutta he louckawat idzens: Sillä walkian
hewoisen ajaja/ joca Jumalan sanaxi cudzutan/ woitta. Sijhen asti cuin sekä Peto että
Propheta kijnniotetan ja helwettijn heitetän. Että nyt caicki nämät menestywät/ tule
sijs 20. Lugus/ se wijmeinen sieme Gog ja Magog/ Turcki/ ne ruskiat Judalaiset/ jotca
Satan/ joca ennen tuhannen wuotta on fangina ollut/ ja tuhannen wuoden peräst
taas wallallens pääsnyt/ myötäns tuo. Mutta heidän pitä hänen cansans pian myös
sijhen palawaiseen merehen: Sillä me pidämme tämän cuwan olewan pannuxi Turkin
tähden/ nijncuin nijstä endisistä/ erinomaisen. Ja että tuhannen wuotta jo sijhen
aican algoit/ cuin tämä Kirja kirjoitettin/ ja myös Perkele silloin sidottin. Ei cuitengan
lucu taida nijn tarcast caickia minuteja osotta. Turckia seura cohta wijmeinen
duomio/ tämän Lugun lopulla/ nijncuin Daniel. 7:26. myös tietä anda. Wijmeiseldä
21. Lugus wijmeinen lohdutus kirjoitetan/ että se P. Caupungi pitä täydellisest
walmistettaman ja nijncuin morsian ijancaickisijn häihijn wietämän/ ja että Christus
on ainoa HERra/ ja caicki jumalattomat duomitut/ Perkelen cansa helwettijn
menewät. Tällä selityxellä me taidamme tämän Kirjan meillem hyödyllisexi tehdä ja
hywäxem nauttia. Ensin lohdutuxexi: sillä me tiedämme ettei yxikän woima eli walhe/
ei yxikän tieto eli pyhyys/ ei yxikän waiwa eli murhe taida Christicunda woitta: Waan
hän on wijmein woittawa. Toisen kerran/ neuwoxi sitä suurta/ waarallista/ ja
moninaista pahennusta wastan/ cuin Christicunnas tapahtu: Sillä nijn woimallisen
wallan ja paisten soteis/ Christicunda wastan/ on se peräti ilman yhdetäkän muodota
monen murhen/ wäärän opin/ ja muun heickouden cautta salattu: että järjen ja