Propheta Habacuc
1710
tulewaista Babelin fangiutta: lohdutta
cuitengin idzens/ että HERra on aina
laupias suurimmasakin hädäs/ v. 1.
ylistä Jumalan suurta woima ja
cunniata/ cuin hän Canssallens osotti/
että hän Lakins andoi/ v. 7. johdatti
heitä Egyptist/ v. 5. wei heitä Canaan
maalle/ ja hucutti wäkewät Canssat
maasta/ ja heidän Cuningans/ v. 6.
rucoile nyt myös osottaman woimans
Babelita wastan/ v. 14. walitta
maacunnan häwityst/ v. 16. lohduta
taas idziäns HERrast Jumalast/ v. 18.
3:1 TÄmä on Prophetan Habacuchin
rucous/ wiattomain edestä.
3:2 HERra/ minä olen sinun sanomas
cuullut/ nijn että minä hämmästyin.
HERra/ sinä wirgotat sinun käsialas
wuosicautten keskellä/ ja teet sen
tiettäwäxi wuosicautten keskellä/
tuscas ajattelet laupiutta.
3:3 Jumala tuli eteläst/ ja pyhä Paranin
wuorelda/ Sela. Hänen kijtostans olit
taiwat täynäns/ ja hänen cunniatans oli
maa täynäns.
3:4 Hänen paistens oli nijncuin
walkeus/ kirckaus käwi hänen käsistäns:
siellä oli hänen wäkewydens salattu.
3:5 Hänen edelläns käwi rutto/ ja
widzaus meni/ cuhunga hän sijtte
meni.
3:6 Hän seisoi ja mittais maata/ hän
cadzeli ja hajotti pacanat/ nijn että
mailman wuoret muserruit/ ja caicki
cuckulat mailmas notkistuit/ cosca hän
mailmas waelsi.
3:7 Minä näin Ethiopian majat
murhellisna/ ja Midianiterein tellat
wapisewan.
3:8 Etkös HERra ollut wihainen wirrasa?
ja sinun hirmuisudes wesisä/ ja
närkästyxes meresä? Cosca sinä ajoit
orehillas/ ja sinun rattas sait woiton.
3:9 Sinä weit sinun joudzes edes/
nijncuins olet sucucunnille wannonut/
Sela/ ja jaoit wirrat maasa.
3:10 Wuoret näit sinun ja tulit
murhellisexi/ wirta meni pois/ sywyys
annoi idzestäns änen ja nosti käsiäns
corkeuteen.
3:11 Auringo ja Cuu seisoit alallans/
sinun nuoles menit kirckaudella/ ja
sinun sauwas pitkäisen leimauxella.
3:12 Sinä tallaisit maan wihasas/ ja
surwoit ricki pacanat hirmuisudesas.
3:13 Sinä läxit Canssas auttaman/
auttaman woideltuas. Sinä särjit pään
jumalattomain huonesa/ ja rijsuit
perutuxet alasti haman caulan asti Sela.
3:14 JOsca sinä wielä kiroisit pään
waldicata kylinens/ jotca tulewat
nijncuin tuulispää minua hajottaman/
ja iloidzewat nijncuin he olisit köyhän
syönet salaisest.
3:15 Sinun orhis käywät meresä/
suurten wetten logas.
3:16 Että minä sencaltaist cuulen/ nijn
minun wadzan murehti/ minun huulen
wärisewät huudosta/ märkä lijcku
minun luisani/ minä olen murehisani.
Josca minä saisin lewätä waiwani ajalla/
cosca me menemmä sen Canssan tygö/
joca soti meitä wastan.
