1 Mosexen kirja
134
kiwen jällens siallens caiwon suulle.
29:4 JA Jacob sanoi heille: minun
weljeni custa te oletta? he wastaisit:
Haranist.
29:5 Hän sanoi heille: tunnettaco
Labanin Nahorin pojan? he sanoit:
tunnem kyllä.
29:6 Hän sanoi: ongo hän rauhas? he
wastaisit: rauhas hän on. Ja cadzo/
Rahel hänen tyttärens tule lammasten
cansa.
29:7 Ja sanoi: cadzo/ wielä on paljo
päiwä/ eikä wielä ole aica carja cotia
aja/ nijn juottacat sijs lambaita/
mengät ja caidzecat heitä.
29:8 He sanoit: emme saa/ sijhenasti
cuin caicki laumat cootan/ ja
wieritämme kiwen caiwon suulda/
juottaxem lambat.
29:9 Wielä hänen puhuisans heidän
cansans/ tuli Rahel Isäns lammasten
cansa: sillä hän caidzi lambaita.
29:10 Cosca Jacob näki Rahelin/
Labanin enoins tyttären/ ja Labanin
hänen enoins lambat/ meni Jacob
hänen tygöns/ ja wieritti kiwen caiwon
suulda.
29:11 Ja juotti Labanin enoins lambat.
Ja Jacob suuta andoi Rahelin/ ja
corgotti änens ja itki.
29:12 Ja ilmoitti hänelle/ että hän oli
hänen Isäns weli ja Rebeckan poica.
Nijn juoxi Rahel ja ilmoitti sen Isällens.
29:13 JA cosca Laban cuuli sanoman
Jacobist sisarens pojast/ juoxi händä
wastan/ ja otti hänen sylijns/ ja suuta
andoi hänen/ ja wei hänen huonesens/
ja hän jutteli Labanille caiken asian.
29:14 Nijn sanoi Laban hänelle: sinä
olet minun luun ja lihan. Ja cosca hän
oli ollut cuucauden hänen tykönäns.
29:15 Sijtte sanoi Laban Jacobille:
waickas olet minun weljen/ palweletcos
minua sentähden ilman mitäkän?
ilmoita minulle mikä sinun palckas olis?
29:16 Ja Labanilla oli caxi tytärtä/
wanhemman nimi oli Lea/ ja
nuoremman nimi oli Rahel.
29:17 Mutta Lea oli pehmiä silmist/
waan Rahel oli caunin muotoinen/ ja
ihana caswoilda.
29:18 Ja Jacob racasti Rahelit/ ja sanoi:
minä palwelen sinua seidzemen
ajastaica Rahelin sinun nuoremman
tyttäres tähden.
29:19 Laban wastais: parambi on että
minä hänen annan sinulle/ cuin jollakin
toiselle/ ole minun tykönäni.
29:20 Nijn palweli Jacob Rahelin
tähden seidzemen ajastaica/ ja se aica
näkyi lyhyexi/ nijn rackana hän piti
hänen.
29:21 Ja Jacob sanoi Labanille: anna
minun emändän minulle: sillä nyt on
aica minun maata hänen cansans.
29:22 Nijn Laban coconcudzui caiken
sen paickacunnan miehet/ ja piti häät.
29:23 Mutta ehtona otti hän Lean
hänen tyttärens/ ja wei sen hänen
tygöns/ ja hän macais sen tykönä.
29:24 Ja Laban andoi hänen tyttärellens
Lealle hänen pijcans Silpan pijcaxi.
29:25 Amulla/ cadzo se oli Lea. Ja hän
sanoi Labanille: mixis tämän minulle
