Psaltarit
1049
maata/ etc. cuin ihminengin. Teke myös Psaltari wielä enä/ ettei hän meille luettele
ainoastans pyhäin halpoja ja yhteisiä sanoja/ waan caickein parhaita/ joita he
täydestä todesta corkeimmis asiois Jumalan cansa puhunet owat. Josa hän meille
näyttä ei ainoastans heidän tecojans ja sanojans/ waan myös heidän sydämens/ ja
heidän sieluns salaiset tawarat/ että me näemme heidän sanains ja tecoins pohjan ja
lähten/ se on: heidän sydämijns/ mitkä heidän ajatuxens owat ollet/ ja heidän
mielens caickinaisis menois/ waiwois ja waarois. Jota pyhäin legendat ja exemplit ei
tehdä taida/ jotca ainoastans heidän tecojans ja ihmeitäns ylistäwät. Ja waicka minä
jongun monet jalot työt cuulen eli näen/ nijn en minä cuitengan tiedä hänen
mieldäns. Ja nijncuin minä paremmin tahdoisin cuulla jongun pyhän puhetta/ cuin
nähdä hänen töitäns: nijn tahdoisin minä mielelläni nähdä hänen sydämens ja sieluns
tawarat/ cuin cuulla hänen puhettans. Mutta sen Psaltari meille sangen runsast
näyttä pyhisä/ tietäxem cuinga heidän sydämens on/ ja heidän sanans owat ollet
Jumalata ja ihmisitä wastan. Sillä ihmisen sydän on nijncuin laewa meren aldoin
keskellä/ jonga raju ilma neljäldä mailman äreldä culjetta/ tääldä tarjendele pelco ja
suru tulewaisest onnettomudest: sieldä tule murhe ja ahdistus nykyisest pahast/ täsä
liehu toiwo ja rohkeus tulewaisest onnest/ tuolda tuule suruttomus ja riemu nykyisist
tawaroist. Sencaltaiset myrskyt opettawat täydest todest puhuman/ awawat
sydämet/ ja sisälliset huocauxet ja rucouxet paljastawat: Sillä joca waiwas ja pelgos
on/ hän toisin onnettomudest puhu/ cuin se joca ilolla oleskele/ ja jolla ilo on/ hän
puhu ja laula toisella tawalla riemusta/ cuin se joca pelgos on. Sanotan: ei
murhellinen sydämest naura/ eikä iloinen sydämest itke/ hänen sydämens pohja ei
ole awoi/ ja ei tule edes. Ja mitä parembat Psaltaris on/ cuin sencaltaisia totisia
puheita/ caickinaisis sencaltaisis myrskyis ? cusa löytän caunemmat sanat ilosta/ cuin
KijtosPsalmeis ja YlistysPsalmeis ? sijnäs cadzot caickein pyhäin sydämijn/ nijncuin
caunis ja iloises krydimaas. Ja nijncuin taiwas/ mitkä caunisten ajatusten cuckaiset
Jumalata wastan sijnä caswawat. Ja taas/ cusas löydät sywemmät/ surkemmat ja
murhellisemmat sanat cuin WalitusPsalmeisa ? Joisas näet jällens pyhäin sydämet/
nijncuin cuolemas/ helwetis/ mikä pimeys ja sumu siellä on/ caickinaisista surullisista
Jumalan wihan muodoista. Nijn myös/ cosca he toiwosta ja pelgosta puhuwat/
löytän sijnä sencaltaiset sanat/ ettei yxikän taidais heitä nijn/ eikä Cicero eli jocu
muu/ puheljaisudellans kirjoitta. Ja se/ cuin sanottu on/ on caickein paras/ että he
sencaltaiset sanat Jumalalle ja Jumalan cansa puhuwat/ josta tule/ että näisä sanoisa
on caxi sen werta henge ja totuutta. Sillä jos jocu muutoin puhu sencaltaisis asiois
ihmisille/ ei se nijn cowin sydämest käy/ pala/ elä eikä salwa. Josta Psaltari on
caickein pyhäin kirja/ ja jocainen löytä sijnä/ cuinga ikänäns hänen tilans olis/ sanat
ja Psalmit: jotca hänelle hänen asiasans soweliat owat/ nijn sowitetut/ cuin ne
