1814
Juditin kirja
kevat tiet ja ryhtyä sotaan israelilaisia vastaan. Sinä päivänä lähti-
vät liikkeelle kaikki heidän sotakuntoiset miehensä; ja heidän sota-
voimansa olivat vahvuudeltaan sata seitsemänkymmentä tuhatta jal-
ka - ja kaksitoista tuhatta ratsumiestä, lukuunottamatta kuormas-
toa. Ja miesten luku, jotka seurasivat sitä jalan, oli ylen suuri. Ja
he pystyttivät leirinsä laaksoon lähelle Beetyluaa lähteen tykö, niin
että se leveydeltään ulottui Dootaimin ohitse Beelbaimiin ja pituu-
deltaan Beetyluasta Kyamoniin, joka on vastapäätä Esdrelonia. Mut-
ta kun israelilaiset näkivät, kuinka paljon heitä oli, kauhistuivat he
suuresti ja sanoivat toinen toisellensa: "Nyt nämä kalvavat puhtaak-
si koko maan pinnan, eivätkä korkeat vuoret, eivät laaksot eikä
kukkulat voi kestää niiden painoa". Ja he tarttuivat kukin sota-
aseisiinsa ja sytyttivät tulet torneihinsa ja pysyivät vartiopaikoillaan
koko sen yön. Mutta toisena päivänä Holofernes vei koko ratsuvä-
kensä ulos Beetyluassa olevien israelilaisten nähden ja tutki heidän
kaupunkiinsa johtavat tiet ja etsi vesilähteet ja miehitti ne ja asetti
sotilasvartiostot niitä vartioimaan, mutta itse hän palasi takaisin vä-
kensä tykö. Silloin tulivat hänen luoksensa kaikki Eesaun lasten
päämiehet ja kaikki Mooabin kansan johtajat ja rannikkoseudun so-
tapääliköt ja sanoivat: "Kuulkoon herramme, mitä me sanomme,
ettei sotajoukollesi tapahtuisi mitään vahinkoa. Sillä tämä israelilais-
ten kansa ei turvaa keihäisiinsä, vaan niiden vuorten korkeuteen,
joilla he asuvat. Sillä ei ole helppo tunkeutua heidän vuortensa
huipuille. Älä siis, herra, sodi heitä vastaan sillä tapaa, kuin taiste-
lujärjestyksessä soditaan; silloin ei ainoakaan mies sinun väestäsi
ole kaatuva. Pysy leirissäsi ja pidä sotajoukkosi jokainen mies suo-
jassa. Miehittäkööt sinun palvelijasi vain sen vesilähteen, joka pulp-
puaa vuoren juurelta, sillä siitä noutavat vetensä kaikki Beetyluan
asukkaat. Niin he menehtyvät janoon ja jättävät kaupunkinsa. Ja
me menemme väkinemme ylös läheisille vuorten huipuille ja leiriy-
dymme niille vartioidaksemme, ettei yksikään mies pääse ulos kau-
pungista. Silloin he ja heidän vaimonsa ja lapsensa nääntyvät näl-
kään, ja ennenkuin ainoakaan miekanisku on heihin sattunut, he
makaavat kuolleina oman kaupunkinsa kaduilla; niin sinä kostat
