1682
Paavalin toinen kirje korinttolaisille
leet liian heikkoja. Mutta minkä joku toinen uskaltaa - puhun kuin
mieletön - sen uskallan minäkin. He ovat hebrealaisia; minä myös.
He ovat israelilaisia; minä myös. He ovat Aabrahamin siementä; mi-
nä myös. He ovat Kristuksen palvelijoita - puhun kuin mieltä vailla
- minä vielä enemmän. Olen nähnyt vaivaa enemmän, olen ollut
useammin vankeudessa, minua on ruoskittu ylen paljon, olen monta
kertaa ollut kuoleman vaarassa. Juutalaisilta olen viidesti saanut
neljäkymmentä lyöntiä, yhtä vaille; kolmesti olen saanut raippoja,
kerran minua kivitettiin, kolmesti olen joutunut haaksirikkoon, vuo-
rokauden olen meressä ajelehtinut; olen usein ollut matkoilla, vaa-
roissa virtojen vesillä, vaaroissa rosvojen keskellä, vaaroissa heimo-
ni puolelta, vaaroissa pakanain puolelta, vaaroissa kaupungeissa,
vaaroissa erämaassa, vaaroissa merellä, vaaroissa valheveljien kes-
kellä; ollut työssä ja vaivassa; paljon valvonut, kärsinyt nälkää ja
janoa, paljon paastonnut, kärsinyt vilua ja alastomuutta. Ja kaiken
muun lisäksi jokapäiväistä tunkeilua luonani, huolta kaikista seura-
kunnista. Kuka on heikko, etten minäkin olisi heikko? Kuka lankeaa,
ettei se minua polttaisi? Jos minun kerskata täytyy, niin kerskaan
heikkoudestani. Herran Jeesuksen Jumala ja Isä, joka on ylistetty
iankaikkisesti, tietää, etten valhettele. Damaskossa kuningas Aretaan
käskynhaltija vartioi damaskolaisten kaupunkia ottaaksensa minut
kiinni, ja muurin ikkuna-aukosta minut laskettiin korissa maahan, ja
niin minä pääsin hänen käsistänsä. Minun täytyy kerskata; se tosin
ei ole hyödyllistä, mutta minä siirryn nyt näkyihin ja Herran ilmes-
tyksiin. Tunnen miehen, joka on Kristuksessa: neljätoista vuotta sit-
ten hänet temmattiin kolmanteen taivaaseen - oliko hän ruumiis-
saan, en tiedä, vai poissa ruumiista, en tiedä, Jumala sen tietää.
Ja minä tiedän, että tämä mies - oliko hän ruumiissaan vai poissa
ruumiista, en tiedä, Jumala sen tietää - temmattiin paratiisiin ja
kuuli sanomattomia sanoja, joita ihmisen ei ole lupa puhua. Tästä
miehestä minä kerskaan, mutta itsestäni en kerskaa, paitsi heik-
koudestani. Sillä jos tahtoisinkin kerskata, en olisi mieletön, sillä
minä puhuisin totta; mutta minä pidättäydyn siitä, ettei kukaan
ajattelisi minusta enempää, kuin mitä näkee minun olevan tai mitä
