1683
Paavalin toinen kirje korinttolaisille
hän minusta kuulee. Ja etten niin erinomaisten ilmestysten tähden
ylpeilisi, on minulle annettu lihaani pistin, saatanan enkeli, rusikoi-
maan minua, etten ylpeilisi. Tämän tähden olen kolmesti rukoillut
Herraa, että se erkanisi minusta. Ja hän sanoi minulle: "Minun ar-
mossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi
heikkoudessa." Sentähden minä mieluimmin kerskaan heikkoudesta-
ni, että Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan. Sentähden mi-
nä olen mielistynyt heikkouteen, pahoinpitelyihin, hätään, vainoihin,
ahdistuksiin, Kristuksen tähden; sillä kun olen heikko, silloin minä
olen väkevä. Olen joutunut mielettömyyksiin; te olette minut siihen
pakottaneet. Minunhan olisi pitänyt saada suositusta teiltä, sillä en
ole missään ollut noita isoisia apostoleja huonompi, vaikka en ole-
kaan mitään. Onhan apostolin tunnusteot teidän keskuudessanne
tehty kaikella kestävyydellä, tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja voimate-
oilla. Sillä missä muussa te olette jääneet muita seurakuntia vä-
hemmälle kuin siinä, etten minä puolestani ole rasittanut teitä? An-
takaa minulle anteeksi tämä vääryys. Katso, kolmannen kerran mi-
nä nyt olen valmis tulemaan teidän tykönne, enkä ole oleva teille
rasitukseksi; sillä minä en etsi teidän omaanne, vaan teitä itseänne.
Eiväthän lapset ole velvolliset kokoamaan tavaraa vanhemmilleen,
vaan vanhemmat lapsilleen. Ja minä olen mielelläni uhraava kaikki,
uhraava itsenikin, teidän sielujenne hyväksi. Senkötähden, että teitä
näin suuresti rakastan, minä saan teiltä vähemmän vastarakkautta?
Olkoonpa niin, etten minä ole teitä rasittanut; mutta entä jos olen
viekas ja olen kavaluudella kietonut teidät pauloihini! Olenkohan
minä kenenkään kautta, joita olen luoksenne lähettänyt, pyrkinyt
teistä hyötymään? Kehoitin Tiitusta menemään ja lähetin veljen hä-
nen kanssaan; ei kai Tiitus ole pyrkinyt teistä hyötymään? Emmekö
ole vaeltaneet samassa hengessä? Emmekö samoja jälkiä? Olette
kai jo kauan sitten luulleet, että me puolustaudumme teidän edes-
sänne. Jumalan edessä, Kristuksessa me puhumme; mutta kaikki
teille rakennukseksi, rakkaani. Sillä minä pelkään, että tullessani eh-
kä en tapaa teitä semmoisina, kuin tahdon, ja että te tapaatte mi-
nut semmoisena, kuin te ette tahdo. Minä pelkään, että teidän kes-
