1678
Paavalin toinen kirje korinttolaisille
heidän puutteensa hyväksi, että heidänkin yltäkylläisyytensä tulisi
teidän puutteenne hyväksi, niin että syntyisi tasaus, niinkuin kirjoi-
tettu on: "Joka oli paljon koonnut, sille ei jäänyt liikaa, ja joka oli
koonnut vähän, siltä ei mitään puuttunut." Mutta kiitos Jumalalle,
joka antaa Tiituksen sydämeen saman innon teidän hyväksenne!
Sillä hän otti varteen minun kehoitukseni, innostuipa niinkin, että
lähtee omasta halustaan teidän tykönne. Ja me lähetämme hänen
kanssaan veljen, jota evankeliumin julistamisesta kiitetään kaikissa
seurakunnissa ja jonka seurakunnat vielä sen lisäksi myös ovat va-
linneet matkatoveriksemme viemään tätä rakkauden lahjaa, joka on
meidän toimitettavanamme itse Herran kunniaksi ja oman alttiu-
temme osoitukseksi. Näin me teemme, ettei kukaan pääsisi moitti-
maan meitä mistään, mikä koskee tätä runsasta avustusta, joka on
meidän toimitettavanamme. Sillä me ahkeroitsemme sitä, mikä on
hyvää ei ainoastaan Herran, vaan myös ihmisten edessä. Ja näiden
kanssa me lähetämme vielä erään veljemme, jonka intoa usein ja
monessa asiassa olemme koetelleet ja joka nyt on entistä paljon
innokkaampi, koska hänellä on niin suuri luottamus teihin. Jos siis
on puhe Tiituksesta, niin hän on minun toverini ja työkumppanini
teidän hyväksenne; meidän veljemme taas ovat seurakuntien lähet-
tiläitä, ovat Kristuksen kunnia. Kun te siis osoitatte heille rakkaut-
tanne ja näytätte todeksi sen, mistä me olemme teitä kehuneet,
niin teette sen seurakuntien edessä.
Pyhien avustamisesta minun tosin on tarpeetonta kirjoittaa teille;
sillä minä tunnen teidän alttiutenne, ja siitä minä kehun teitä ma-
kedonialaisille, että näet Akaia on ollut valmiina menneestä vuo-
desta alkaen, ja niin on teidän intonne saanut sangen monta in-
nostumaan. Lähetän nyt kuitenkin nämä veljet, ettei kerskaamisem-
me teistä tässä kohden näyttäytyisi tyhjäksi, vaan että olisitte val-
miit, niinkuin olen sanonut teidän olevan; muutoin, jos makedonia-
laisia tulee minun kanssani ja he tapaavat teidät valmistumattomi-
na, me - ettemme sanoisi te - ehkä joutuisimme häpeään tässä
luottamuksessamme. Olen siis katsonut tarpeelliseksi kehoittaa vel-
jiä edeltäpäin lähtemään teidän tykönne ja toimittamaan valmiiksi
