1686
Paavalin kirje galatalaisille
hänestä pakanain seassa, niin minä heti alunpitäenkään en kysynyt
neuvoa lihalta ja vereltä, enkä lähtenyt ylös Jerusalemiin niiden
luo, jotka ennen minua olivat apostoleja, vaan menin pois Arabiaan
ja palasin taas takaisin Damaskoon. Sitten, kolmen vuoden kuluttua,
minä menin ylös Jerusalemiin tutustuakseni Keefaaseen ja jäin hä-
nen tykönsä viideksitoista päiväksi. Mutta muita apostoleja minä en
nähnyt; näin ainoastaan Jaakobin, Herran veljen. Ja minä kirjoitan
teille, katso, Jumalan kasvojen edessä minä sanon, etten valhettele.
Sitten menin Syyrian ja Kilikian paikkakuntiin. Mutta olin kasvoiltani
tuntematon Juudean seurakunnille, jotka ovat Kristuksessa. Heidän
kuuloonsa oli vain tullut: "Meidän entinen vainoojamme julistaa nyt
sitä uskoa, jota hän ennen hävitti"; ja he ylistivät Jumalaa minun
tähteni.
Sitten, neljäntoista vuoden kuluttua, minä taas menin ylös Jerusa-
lemiin Barnabaan kanssa ja otin Tiituksenkin mukaani. Mutta minä
menin sinne ilmestyksen johdosta ja esitin heille sen evankeliumin,
jota julistan pakanain keskuudessa; esitin sen yksityisesti arvok-
kaimmille heistä, etten ehkä juoksisi tai olisi juossut turhaan. Mutta
ei edes seuralaistani Tiitusta, joka oli kreikkalainen, pakotettu ym-
pärileikkauttamaan itseänsä. Noiden pariimme luikertaneiden valhe-
veljien tähden, jotka orjuuttaakseen meitä olivat hiipineet vakoile-
maan vapauttamme, mikä meillä on Kristuksessa Jeesuksessa, me
emme hetkeksikään alistuneet antamaan heille myöten, että evan-
keliumin totuus säilyisi teidän keskuudessanne. Ja nuo, joita jona-
kin pidettiin - millaisia lienevät olleet, ei kuulu minuun; Jumala ei
katso henkilöön - nuo arvossapidetyt eivät velvoittaneet minua mi-
hinkään enempään, vaan päinvastoin, kun näkivät, että minulle oli
uskottu evankeliumin julistaminen ympärileikkaamattomille, samoin
kuin Pietarille sen julistaminen ympärileikatuille - sillä hän, joka an-
toi Pietarille voimaa hänen apostolintoimeensa ympärileikattujen
keskuudessa, antoi minullekin siihen voimaa pakanain keskuudessa
- ja kun olivat tulleet tuntemaan sen armon, mikä oli minulle an-
nettu, niin Jaakob ja Keefas ja Johannes, joita pidettiin pylväinä,
antoivat minulle ja Barnabaalle yhteisen työn merkiksi kättä, men-
