Apostolien teghot
Jesuksesta Kristuksesta.
VI Lucu.
6:1 MUtta nine peiuinä/ coska Opetuslasten Lucu eneni/ nousi napina
Grekelde ninen Hebrein wastan/ senteden/ ette heiden Leskense
Ylencatzottin iocapeiueses Elatoxes.
Mutta niinä päiwinä/ koska opetuslasten luku eneni/ nousi kapina
Krekeiltä niiden Hebrein wastaan/ sentähden/ että heidän leskensä
ylenkatsottiin jokapäiwäisessä elatuksessa.
6:2 Nin ne Caxitoistakymende cokoncutzuit Opetuslaste' Jouckon/ ia
sanoit/ Ei se ole coctolinen ette me ylena'nama Jumala' sana'/ ia
paluelenma Peutein edes/
Niin ne kaksitoista kymmentä kokoon kutsuit opetuslasten joukon/ ja
sanoit/ EI se ole kohtuullinen että me ylen annamme Jumalan sanan/
ja palwelemme pöytäin edessä/
6:3 Senteden/ te Rackat weliet/ walitka sis teisten Seitzemen toimelist
Mieste/ iotca ouat Pyhe Hengi ia Wisautta teunä/ ioille me temen
Wirghan haltun annama/
Sen tähden/ te rakkaat weljet/ walitkaa siis teistän seitsemän
toimellista miestä/ jotka owat Pyhää Henkeä ja wiisautta täynnä/ joille
me tämän wiran haltuun annamme/
6:4 Mutta me tadhom Rucouxes ia Sarnan palueluxes alati olla.
Mutta me tahdomme rukouksessa ja saarnan palweluksessa alati olla.
6:5 Ja se Puhe caikelle Jouckolle sangen kelpasi. Ja he wloswalitzit
Stephanin/ ioca oli Mies teune's vsko ia Pyhe He'ge/ ia Philippun/ ia
Prochorum/ ia Nicanorem/ ia Timonem/ ia Parmenan/ ia Nicolaum sen
Wdeniwttan Antijochiasta.
Ja se puhe kaikelle joukolle sangen kelpasi. Ja he ulos walitsit
Stephanin/ joka oli mies täynnänsä uskoa ja Pyhää Henkeä/ ja
Philippuksen/ ja Prochorumin/ Ja Nicanoremin/ ja Timonem/ ja
Parmenan/ ja Nikolaum sen uuden juuttaan Antiokiasta.
