Pyhän Johannesen evankelium
on quin he' sano meille/ Yrielde/ ia ette te minua näe/ ia taas yrielde
nin te näette minun/ ia ette mine mene' Isen tyge?
Sanoit siis muutamat hänen opetuslapsistansa keskenänsä/ Mikä se on
kuin hän sanoo meille/ Yrjäältä/ ja ette te minua näe/ ja taas yrjäältä
niin te näette minun/ ja että minä menen Isän tykö?
16:18 Nin he sanoit/ Mike se on quin hen sano Yrielde? Emme em
tiedhä mite he' puhu.
Niin he sanoit/ Mikä se on kuin hän sanoo yrjäältä? Emme tiedä mitä
hän puhuu.
16:19 Nin merkitzi Iesus/ ette he tadhoit kysy henelle/ ia sanoi heille/
Sijte te kysytte keskene' ette mine sanoin/ Yrielde ia ette te näe minua/
ia taas Yrielde/ nin te näet miun.
Niin merkitsi Jesus/ että he tahdoit kysy hänelle/ ja sanoi heille/ Siitä
te kysytte keskenään että minä sanoin/ Yrjäältä ja että te näe minua/
ja taas yrjäältä/ niin te näet minun.
16:20 Totisest totisest sano' mine teille/ Teiden pite idkemen ia
Parckuman/ mutta mailma wastan iloitzepi. Te murehelisexi tuletta/
waan teiden murehen kiäten iloxi.
Totisesti totisesti sanon minä teille/ Teidän pitää itkemän ja parkuman/
mutta maailma wastaan iloitseepi. Te murheelliseksi tulette/ waan
teidän murheen kääntyy iloksi.
16:21 Waimo coska hen synnytte/ nin henelle ombi kipu/ sille henen
hetkens tuli. Mutta coska hen on Lapsen synnyttenyt/ nin ei hen enembi
waiwans muista/ senteden ette hen iloitzepi Inhimisen oleuan
syndyneen mailmaan.
Waimo koska hän synnytti/ niin hänellä ompi kipu/ sillä hänen hetkensä
tuli. Mutta koska hän on lapsen synnyttänyt/ niin ei hän enempi
waiwansa muista/ sentähden että hän iloitseepi ihmisen olewan
syntyneen maailmaan.
16:22 Ja teille mös ombi nyt mureh/ Mutta mine tadhon teite iellens
nähdä/ ia teiden Sydhemen pite iloitzeman/ ia eikengen teiden ilon
