SAKARJA
5. Luku.
I. Näky lentävästä kirjasta, ja sen selitys: II. Ephasta ja sen laadusta. Nämät näkyvät aavistavan tämän toisen templin aikana nousevaa eksymystä opissa ja elämässä, ja sen rangaistusta.
I. Ja minä taas nostin silmäni ja näin, ja katso, siinä oli lentävä kirja.
2. Ja hän sanoi minulle: mitäs näet? Mutta minä sanoin: minä näen lentävän kirjan, joka on kaksikymmentä kyynärää pitkä ja kymmenen kyynärää leviä.
3. Ja hän sanoi minulle: se on se kirous*, joka käy kaiken maan ylitse: sillä jokainen varas tästä (kansasta) niinkuin muistakin sanoo itsensä viattomaksi; ja kaikki valapattoiset tästä niinkuin muutkin sanovat itsensä viattomaksi.
4. Mutta minä tahdon sen tuottaa edes, sanoo Herra Zebaot, että sen pitää tuleman varkaan huoneesen, ja sen huoneesen, joka minun nimeni kautta väärin vannoo: ja sen pitää pysymän heidän huoneessansa; ja se on sen kuluttava puinensa ja kivinensä.
5. II. Ja enkeli, joka minun kanssani puhui, läksi ulos, ja sanoi minulle: nosta nyt silmäs ja katso, mitä sieltä käy ulos.
6. Ja minä sanoin: mikä se on? Hän sanoi: sieltä käy ephan mitta ulos; ja sanoi: se on heidän näkönsä kaikessa maassa.
7. Ja katso, lyijyinen kansi nousi auki; ja siellä istui yksi vaimo keskellä ephaa.
8. Ja hän sanoi: se on jumalattomuus; ja hän heitti sen keskelle mittaa, ja laski lyijyn kappaleen myös mitan suulle.
9. Ja minä nostin silmäni ja näin, ja katso, kaksi vaimoa läksi ulos, joilla olivat siivet, joita tuuli ajoi, ja heidän siipensä olivat niinkuin nälkäkurjen siivet, ja ne nostivat ephan mitan maan ja taivaan välille.
10. Ja minä sanoin enkelille, joka minun kanssani puhui: kuhunka he sen mitan vievät?
11. Hän sanoi minulle: että hänelle rakennettaisiin huone Sinearin maalla, ja se valmistettaisiin, ja asetettaisiin perustuksensa päälle.