PYHÄN JOHANNEKSEN EVANKELIUMI
7. luku
I. Jesus menee hiljaisuudessa lehtimajan juhlalle; II. Opettaa ja ojentaa keskijuhlana niitä, joilla oli eripuraisia ajatuksia hänestä. III. Lopulla juhlaa vaikuttaa hän puheellansa kiinniottajansa todistamaan hänestä; ja Nikodemus myös vastaa hänen puolestansa.
I. Ja sitte vaelsi Jesus Galileassa; sillä ei hän tahtonut vaeltaa Juudeassa, että Juudalaiset pyysivät häntä tappaa.
2. Niin Juudalaisten lehtimajan juhla oli läsnä.
3. Ja hänen veljensä sanoivat* hänelle: lähde täältä ja mene Juudeaan, että myös sinun opetuslapses näkisivät sinun työs, joita sinä teet.
4. Sillä ei kenkään tee mitään salaa, ja tahtoo itse julki olla. Jos siis sinä näitä teet, niin julista itses maailman edessä.
5. Sillä ei hänen veljensäkään uskoneet hänen päällensä.
6. Niin Jesus sanoi heille: ei ole minun aikani vielä tullut; vaan teidän aikanne on aina valmis.
7. Ei maailma taida teitä vihata, mutta minua hän vihaa*; sillä minä todistan hänestä, että hänen työnsä ovat pahat+.
8. Menkäät te ylös juhlalle: en minä vielä tälle juhlalle mene, sillä ei minun aikani ole vielä täytetty.
9. Ja kuin hän näitä heille puhunut oli, niin hän jäi Galileaan.
10. Mutta kuin hänen veljensä olivat menneet ylös, meni hän myös juhlalle, ei julki, vaan niinkuin salaa.
11. Niin Juudalaiset etsivät häntä juhlana ja sanoivat: missä hän on?
12. Ja suuri napina oli hänestä kansan seassa; sillä muutamat sanoivat: hän on hyvä*, mutta toiset sanoivat: ei, vaan hän viettelee kansan.
13. Ei kuitenkaan yksikään hänestä julkisesti puhunut; sillä he pelkäsivät Juudalaisia.
14. II. Mutta kuin jo puoli juhlaa oli kulunut, meni Jesus ylös templiin, ja opetti.
15. Ja Juudalaiset ihmettelivät, sanoen: kuinka tämä taitaa kirjaa, joka ei ole oppinut?
16. Vastasi Jesus ja sanoi heille: ei minun oppini ole minun, mutta sen, joka minun lähetti.
17. Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, niin hänen pitää tietämän tästä opista, josko se on Jumalasta, eli jos minä itsestäni puhun.
18. Joka itsestänsä puhuu, se etsii omaa kunniaansa; mutta joka etsii sen kunniaa, joka hänen lähetti, se on vakaa* ja ei hänessä ole vääryyttä.
19. Eikö Moses antanut teille lakia*, ja ei kenkään teistä lakia täytä+? Miksi te etsitte minua tappaaksenne§?
20. Vastasi kansa ja sanoi: sinulla on perkele: kuka sinua etsii tappaaksensa*?
21. Jesus vastasi ja sanoi heille: yhden työn minä tein, ja te kaikki ihmettelette.
22. Sentähden antoi Moses teille ympärileikkauksen, (ei että se Mosekselta oli, vaan isiltä), ja te ympärileikkaatte* sabbatina ihmisen.
23. Jos ihminen sabbatina ympärileikataan, ettei Moseksen laki rikottaisi: närkästyttekö te minusta, että minä koko ihmisen sabbatina paransin?
24. Älkäät tuomitko näkemisen jälkeen, vaan sanokaat oikia tuomio.
25. Sanoivat siis muutamat Jerusalemin asuvaisista: eikö tämä se ole, jota he etsivät tappaaksensa?
26. Ja katso, hän puhuu rohkiasti, ja ei he hänelle mitään puhu: tietänevätkö ylimmäiset oikein, että hän on totisesti Kristus?
27. Mutta me kyllä tiedämme, mistä tämä on*: vaan mistä Kristus tulee ja mistä hän on, ei kenkään tiedä.
28. Niin Jesus huusi templissä, opetti ja sanoi: ja te tunnette minun, ja tiedätte, mistä minä olen: ja en minä ole tullut itsestäni, mutta hän on vakaa, joka minun lähetti*, jota ette tunne.
29. Mutta minä tunnen hänen*; sillä minä olen hänestä, ja hän lähetti minun.
30. Niin he etsivät häntä käsittääksensä; vaan ei kenkään laskenut kättänsä hänen päällensä*, sillä ei hänen aikansa ollut vielä tullut.
31. Mutta paljo kansasta uskoivat hänen päällensä* ja sanoivat: kuin Kristus tulee, tehneekö hän enemmän ihmeitä kuin tämä on tehnyt?
32. Pharisealaiset kuulivat kansan hänestä senkaltaisia napisevan, ja Pharisealaiset ja ylimmäiset papit lähettivät palveliat häntä ottamaan kiinni.
33. Niin Jesus sanoi heille: minä olen vielä vähän aikaa teidän kanssanne, ja menen sitte hänen tykönsä, joka minun lähetti.
34. Teidän pitää minua etsimän ja ei löytämän, ja missä minä olen, ette taida sinne tulla.
35. Niin Juudalaiset sanoivat keskenänsä: kuhunkas hän menee, ettemme häntä löydä? menneekö hän Grekiläisten sekaan, jotka sinne ja tänne hajoitetut ovat, Grekiläisiä opettamaan?
36. Mikä puhe se on, minkä hän sanoi: teidän pitää etsimän minua ja ei löytämän, ja missä minä olen, ette taida sinne tulla?
37. III. Mutta viimeisenä suurena juhlapäivänä* seisoi Jesus ja huusi, sanoen: joka janoo, se tulkaan minun tyköni ja juokaan+.
38. Joka uskoo minun päälleni, niinkuin Raamattu sanoo, hänen kohdustansa pitää vuotaman elävän veden virrat.
39. (Mutta sen hän sanoi siitä hengestä, jonka niiden piti saaman, jotka uskovat hänen päällensä*; sillä ei Pyhä Henki vielä silloin saapuvilla ollut+, ettei Jesus ollut vielä kirkastettu.)
40. Monta siis kansasta, jotka tämän puheen kuulivat, sanoivat: tämä on totisesti propheta.
41. Muut sanoivat: tämä on Kristus; mutta muutamat sanoivat: tulleeko Kristus Galileasta?
42. Eikö Raamattu sano Davidin siemenestä ja Betlehemin kaupungista*, jossa David oli, Kristuksen tulevan?
43. Niin nousi riita kansan seassa hänen tähtensä.
44. Mutta muutamat tahtoivat hänen ottaa kiinni, ja ei kuitenkaan kenkään laskenut käsiänsä hänen päällensä.
45. Niin palveliat tulivat Pharisealaisten ja ylimmäisten pappein tykö, ja he sanoivat heille: miksi ette häntä tänne tuoneet?
46. Palveliat vastasivat: ei ole ihminen ikänä niin puhunut kuin se ihminen.
47. Pharisealaiset vastasivat heitä: oletteko te myös vietellyt?
48. Onko joku päämiehistä taikka Pharisealaisista uskonut hänen päällensä?
49. Vaan tämä kansa, joka ei tiedä lakia, on kirottu.
50. Niin sanoi heille Nikodemus, joka yöllä oli hänen tykönsä tullut*, ja oli yksi heistä:
51. Tuomitseeko meidän lakimme jonkun ihmisen, ennenkuin kuullaan eli tietää saadaan, mitä hän teki?
52. He vastasivat ja sanoivat hänelle: oletko sinäkin Galilealainen? tutki ja näe, ettei Galileasta ole yhtään prophetaa tullut.
53. Ja niin kukin meni kotiansa.