P. PAAVALIN EPISTOLA KOLOSSALAISILLE
Niinkuin Epistola Galatalaisille sopii yhteen Epistolan kanssa Roomalaisille, ja juuri lyhykäisesti sen käsittää, jota toinen leviämmältä opettaa, niin myös tämä Kolossalaisille jalosti sopii yhteen sen kanssa, mitä Ephesiläisille kirjoitettu on, ja sen lyhykäisesti käsittää.
1 luvussa kiittää apostoli Kolossilaisia ja toivottaa, että he uskossa pysyisivät ja enenisivät, opettaa myös, mikä evankeliumi ja usko on, nimittäin viisaus, joka Kristuksen Herraksi ja Jumalaksi tunnustaa meidän edestämme ristiinnaulituksi, joka maailmassa tähän asti salattu oli, vaan nyt hänen virkansa kautta julistettu.
2. Varaa heitä ihmisten opetuksista, jotka aina uskolle vastahakoisia ovat, ja nämät hän niin selkiästi kirjoittaa, ettei niitä missään Raamatuissa niin kirjoitetuksi löydetä ja sangen taitavasti niitä nuhtelee.
3 Neuvoo heitä, että he oikiassa uskossa hedelmälliset olisivat kaikkinaisilla hyvillä töillä keskenänsä, ja kirjoittaa jokaisen säädyn työt.
4 Luottaa hän heidän rukouksiinsa, tervehtii ja vahvistaa heitä.
1 luku
I. Tervehdyksen jälkeen kiittää Paavali Jumalaa Kolossilaisten uskon edestä; II. Rukoilee heille lisäännystä siinä; III. Saarnaa Kristuksen luonnoista, personallisesta yhdistyksestä ja virasta; IV. Puhuu omasta apostolivirasta.
I. Paavali, Jesuksen Kristuksen apostoli Jumalan tahdon kautta, ja veli Timoteus,
2. Niille, jotka ovat Kolossissa, pyhille ja uskollisille veljille Kristuksessa: armo olkoon teille ja rauha Jumalalta meidän isältämme ja Herralta Jesukselta Kristukselta!
3. Me kiitämme Jumalaa ja meidän Herran Jesuksen Kristuksen Isää, ja rukoilemme aina teidän edestänne,
4. Sittekuin me kuulimme teidän uskonne Kristuksessa Jesuksessa ja teidän rakkautenne kaikkia pyhiä kohtaan,
5. Sen toivon tähden, joka teille taivaissa tallelle pantu on, josta te ennen sen totisen evankeliumin saarnan kautta kuulleet olette,
6. Joka teidän tykönne tullut on, niinkuin myös kaikkeen maailmaan, ja hedelmän kantaa*, niinkuin teissäkin hamasta siitä päivästä, jona te sen kuulleet olette ja Jumalan armon totuudessa tunsitte;
7. Niinkuin te myös meidän rakkaalta kanssa palvelialtamme Epaphraalta opitte*, joka teidän edestänne Kristuksen uskollinen palvelia on,
8. Joka myös on meille ilmoittanut teidän rakkautenne hengessä.
9. II. Sentähden myös me siitä päivästä, jona me sen kuulimme, emme lakanneet teidän edestänne rukoilemasta ja anomasta, että te hänen tahtonsa tuntemisella täytettäisiin kaikkinaisessa hengellisessä viisaudessa ja toimessa,
10. Että te soveliaasti vaeltaisitte*, kelvaten kaikissa Herralle, ja hedelmän tekisitte+ kaikissa hyvissä töissä ja kasvaisitte Jumalan tuntemisessa,
11. Ja vahvistetuksi tulisitte kaikella voimalla, hänen kunniansa väkevyyden jälkeen, kaikkeen kärsivällisyyteen ja pitkämielisyyteen ilon kanssa.
12. III. Ja kiittäkäät Isää, joka meitä soveliaaksi tehnyt on pyhäin perimisen osallisuuteen valkeudessa,
13. Joka meitä pimeyden vallasta pelasti* ja on meidät siirtänyt rakkaan Poikansa+ valtakuntaan,
14. Jonka kautta meillä on lunastus hänen verensä kautta*, nimittäin syntein anteeksi antamus,
15. Joka näkymättömän Jumalan kuva on*, esikoinen ennen kaikkia luontokappaleita.
16. Sillä hänen kauttansa ovat kaikki luodut, jotka taivaassa ja maan päällä ovat, näkyväiset ja näkymättömät, thronit ja herraudet, vallat ja hallitukset: ne ovat kaikki hänen kauttansa ja häneen luodut.
17. Ja hän on ennen kaikkia ja kaikki ovat hänessä.
18. Ja hän on ruumiin, nimittäin seurakunnan pää*, joka on alku ja esikoinen kuolleista+, että hän kaikkein ylitse kävis;
19. Sillä niin kelpasi Isälle, että hänessä kokonainen täydellisyys* asuis,
20. Ja kaikki olisivat hänen kauttansa hänen itse kanssansa sovitetut*, sekä ne jotka maassa että ne jotka taivaissa ovat; sillä hän teki verensä kautta ristin päällä rauhan, itse kauttansa.
21. IV. Ja te olitte muinen oudot ja viholliset ymmärryksen puolesta, pahoissa töissä*; mutta nyt hän on teidät sovittanut,
22. Lihansa ruumiissa kuoleman kautta, että hän teidät saattais pyhäksi, laittamattomaksi ja nuhteettomaksi* kasvoinsa edessä.
23. Jos te muutoin uskossa pysytte* perustettuna ja vahvana ja horjumattomana evankeliumin toivosta, jonka te kuulitte, joka on saarnattu kaikkein luontokappalten edessä+, jotka taivaan alla ovat; jonka palveliaksi minä Paavali tullut olen,
24. Joka nyt minun vaivoistani iloitsen, jotka minä kärsin teidän edestänne, ja täytän Kristuksen kärsimiset minun lihassani* hänen ruumiinsa edestä, joka on seurakunta,
25. Jonka palveliaksi minä tullut olen Jumalan toimituksen jälkeen*, joka minulle teidän kohtaanne annettu on, täyttämään Jumalan sanaa;
26. Sitä salaisuutta, joka ijankaikkisesta ja sukukunnista on salattu* ollut, mutta nyt hänen pyhillensä ilmoitettu+,
27. Joille Jumala tahtoi sen julistaa, mikä tämän salaisuuden kunniallinen rikkaus* pakanain seassa on+, joka on Kristus teissä, kunnian toivo,
28. Jonka me ilmoitamme, ja kaikkia ihmisiä neuvomme, ja kaikkia ihmisiä kaikkinaisessa viisaudessa opetamme, että me jokaisen ihmisen Kristuksessa Jesuksessa täydelliseksi* saattaisimme:
29. Jota minä myös ahkeroitsen ja hänen vaikutuksensa jälkeen kilvoittelen*, joka minussa väkevästi vaikuttaa.