P. Johanneksen ilmestys
16. luku
I. Enkelit vuodattavat maljansa: ensimäinen maan päälle, toinen mereen, kolmas virtoihin, II. Neljäs aurinkoon, viides pedon istuimelle, III. Kuudes Euphratin virtaan, IV. Seitsemäs ilmaan.
I. Ja minä kuulin suuren äänen templistä sanovan seitsemälle enkelille: menkäät ja vuodattakaat Jumalan vihan maljat maan päälle!
2. Ja ensimäinen meni ja vuodatti maljansa maan päälle: ja tuli paha ja häijy haava* ihmisten päälle, joilla pedon merkki oli, ja niiden päälle, jotka sen kuvaa kumarsivat+.
3. Ja toinen enkeli vuodatti maljansa mereen, ja se tuli niinkuin kuolleen veri*, ja kaikki eläväiset sielut kuolivat meressä.
4. Ja kolmas enkeli vuodatti maljansa virtoihin ja vesilähteisiin: ja se tuli vereksi.
5. Ja minä kuulin vetten enkelin sanovan: Herra, sinä olet vanhurskas, joka olet, ja joka olit*, ja pyhä, ettäs nämät tuomitsit;
6. Sillä he ovat pyhäin ja prophetain veren vuodattaneet*, ja sinä annoit heille verta juoda; sillä he ovat sen ansainneet.
7. Ja minä kuulin toisen (enkelin) alttarilta sanovan: jaa, Herra kaikkivaltias Jumala, sinun tuomios ovat totiset ja oikiat.
8. II. Ja neljäs enkeli vuodatti maljansa aurinkoon: ja sille annettiin ihmisiä vaivata helteellä tulen kautta.
9. Ja ihmiset tulivat palavaksi suuresta helteestä, ja pilkkasivat Jumalan nimeä, jolla niiden vitsausten päälle valta oli, ja ei tehneet parannusta antaaksensa hänelle kunniaa.
10. Ja viides enkeli vuodatti maljansa pedon istuimelle; ja hänen valtakuntansa tuli pimiäksi, ja he pureskelivat kielensä rikki kivuillansa,
11. Ja pilkkasivat taivaan Jumalaa kipuinsa ja haavainsa tähden, ja ei tehneet parannusta töistänsä.
12. III. Ja kuudes enkeli vuodatti maljansa suuren virran Euphratin päälle: ja sen vesi kuivui, että tie olis valmistettu itäisille kuninkaille.
13. Ja minä näin lohikärmeen suusta ja pedon suusta ja väärän prophetan suusta lähtevän kolme rietasta henkeä, sammakkoin muotoista;
14. Sillä he ovat perkeleiden henget, jotka ihmeitä tekevät* ja menevät maan ja koko maanpiirin kuningasten tykö, kokoomaan heitä sotaan suurena kaikkivaltiaan Jumalan päivänä.
15. Katso, minä tulen niinkuin varas*: autuas on se, joka valvoo ja kätkee vaatteensa, ettei hän alasti kävisi, ettei hänen häpiäänsä nähtäisi+.
16. Ja hän on koonnut heitä siihen siaan, jota kutsutaan Hebreaksi Armageddon.
17. IV. Ja seitsemäs enkeli vuodatti maljansa ilmaan: ja taivaan templistä läksi suuri ääni, istuimelta, joka sanoi: se on tapahtunut.
18. Ja äänet tulivat ja pitkäiset ja leimaukset, ja suuri maanjäristys tapahtui*, jonka kaltaista ei ole ollut sitte kuin ihmiset tulivat maan päälle, senkaltainen suuri maanjäristys.
19. Ja se suuri kaupunki tuli kolmeksi osaksi, ja pakanain kaupungit lankesivat; ja se suuri Babylon muistettiin Jumalan edessä*, että hän antais hänelle juoma-astian hirmuisen vihansa viinasta+;
20. Ja kaikki luodot pakenivat, ja ei vuoria löydetty;
21. Ja suuri rae* niinkuin leiviskän paino lankesi alas taivaasta ihmisten päälle. Ja ihmiset pilkkasivat Jumalaa rakeen vitsauksen tähden, sillä sen vitsaus oli sangen suuri.