SALOMON VIISAUS
7 luku
Ihmisten yhdenkaltaisuus luonnon puolesta tulee erinkaltaiseksi viisauden ja armon kautta.
Minä myös olen kuolevainen ihminen niinkuin muutkin, syntynyt sen ihmisen suvusta, joka ensisti luotiin;
2. Ja olen äidin kohdussa tehty lihaksi, kymmenessä kuukaudessa veressä juossut kokoon miehen siemenestä, himossa sekoitettu;
3. Ja olen myös, kuin minä synnyin, hengen vedon saanut yhteisestä tuulesta, ja olen pudonnut maan päälle, joka meitä kaikkia kantaa; ja on myös minunkin ensimäinen ääneni ollut itku, niinkuin kaikkein muidenkin;
4. Ja olen kasvatettu kapaloissa murheen pidolla;
5. Sillä ei kuninkaallakaan ole muuta alkua syntymiseensä,
6. Vaan kaikilla on yhtäläinen tulemus elämään ja yhtäläinen lähdentö.
Sentähden minä rukoilin, ja minulle annettiin ymmärrys; minä huusin, ja viisauden henki tuli minuun.
8. Minä pidin hänestä enempi kuin kuninkaan valtakunnasta ja istuimesta, ja rikkauden minä pidin tyhjänä hänen suhteensa.
9. En minä pitänyt kallista kiveä hänen vertanansa; sillä kaikki kulta on hänen suhteensa niinkuin huono hieta, ja hopia on niinkuin loka hänen ehtoonsa arvattava.
10. Minä rakastin häntä enemmän kuin terveyttä ja kauneutta, ja valitsin hänen minulleni valkeudeksi; sillä se paiste, joka hänestä tulee, ei sammu.
11. Mutta kaikki hyvyys on minulle tullut hänestä, ja lukematoin rikkaus on hänen kädessänsä.
12. Minä olin iloinen kaikissa, että viisaus kävi minun edessäni kaikissa niissä; mutta en minä tietänyt, että senkaltaiset tulivat hänestä.
13. Yksivakaisesti olen minä sen oppinut, hyvällä mielellä minä häntä jaan: hänen rikkauttansa en minä salaa; sillä hän on ihmisille ääretöin tavara.
14. Jotka häntä pitävät, tulevat Jumalan ystäviksi, ja ovat otolliset, että heille on annettu sallia itsensä opettaa.
15. Jumala on antanut minun viisaasti puhua, ja senkaltaisen viisauden lahjaa oikein ajatella; sillä hän johdattaa viisauden tielle ja hallitsee viisaita.
16. Sillä hänen kädessänsä me olemme sekä myös meidän puheemme, niin myös kaikki toimi ja taito kaikissa asioissa.
17. Sillä hän on antanut minulle vahvan tiedon kaikissa asioissa, että minä tiedän, kuinka maailma on tehty, ja elementteinkin voiman,
18. Ajan alun, lopun ja välin, kuinka päivä pitenee ja lyhenee, kuinka vuoden ajat muuttuvat,
19. Ja kuinka ajastaika kuluu, kuinka tähdet asetetut ovat.
20. Eläinten luonnon ja metsän petoin vihan, tuulten voiman, ja mitä ihmisten mielessä on, moninaisten ruohoin luonnon, ja juurten väen.
21. Minä tiedän kaikki, mitä salattu ja julki on; sillä viisaus, joka kaiken taidon opettaa, on minulle sen opettanut.
22. Sillä hänessä on ymmärtäväinen henki, pyhä, ainoa, moninainen, terävä, nopsa, vakaa, puhdas, kirkas, hiljainen, ystävällinen, tarkka, vapaa, hyväntahtoinen,
23. Suloinen, luja, vahva, surutoin, kaikkivoipa, kaikkinäkevä, joka käy kaikkein henkein lävitse, ehkä kuinka toimelliset, kirkkaat ja terävät ne olisivatkaan.
24. Sillä viisaus on kaikkein selvin: hän menee ja käy kaikkein lävitse, hän on aivan kirkas.
25.Sillä hän on Jumalan voiman löyhkä ja Kaikkivaltiaan kunnian paiste.
26. Sentähden ei taida mitään saastaista tulla hänen tykönsä; sillä hän on ijankaikkisen valkeuden valo, Jumalan vaikuttavaisen voiman saastuttamatoin peili ja hänen hyvyytensä kuva.
27. Hän on ainoa tekee, ja tekee kuitenkin kaikki; sillä hän pysyy sinänsä ja uudistaa kaikki, ja vaikuttaa alati (a) pyhäin sieluissa,
ja hän tekee Jumalan ystäviksi ja prophetaiksi.
(a) Gr. sukukunnittain
28. Sillä ei Jumala rakasta ketään. jos ei pysytä viisaudessa.
29. Hän on jalompi aurinkoa ja kaikkia tähtiä kuin häntä valkeuteen verrataan, niin hän on vielä parempi.
30. sillä valkeuden täytyy yötä paeta; mutta pahuus ei voita ikänä viisautta
31. Hän ulottuu päästä päähän voimallisesti, ja hallitsee kaikki hyvin.