SALOMON VIISAUS
6 luku
Varoitus ja neuvo esivallalle ja hallitsijoille, viisaudesta ahkeroitsemaan.
Vääryys kaikki maakunnat hävittää, ja paha elämä kukistaa voimallisten istuimet.
2. Niin kuulkaat, te kuninkaat, ja ottakaat vaari: oppikaat, te tuomarit maan päällä.
3. Ottakaat korviinne te, jotka monta hallitsette, te jotka korotatte teitänne kansain päälle.
4. Sillä teille on annettu valta Herralta, ja voima kaikkein Korkeimmalta, joka tahtoo kysyä, kuinka te
hallitsette, ja koetella kuinka te asetatte.
5. Te olette hänen valtakuntansa virkamiehet, mutta ette tee oikein teidän virkanne töitä, ja ette pidä oikeutta, ette myöskään vaella Herran tahdon jälkeen.
6. Hän tulee hirmuisesti ja äkisti teidän päällenne; ja esivallan pitää kovan tuomion saaman.
7. Sillä huonoille tapahtuu armo, vaan voimalliset voimallisesti rangaistaan.
8. Sillä, joka kaikkein päälle Herra on, ei hän pelkää ketään, eikä karta kenenkään voimaa;
hän on tehnyt sekä pienet että suuret,
ja hänellä on yhtäläinen suru kaikista.
9. Mutta voimallisesta pitää kova tuomio pidettämän.
10. Teille tyranneille minä puhun, että oppisitte viisautta, ja ette vilpistelisi
11. Sillä joka pyhän opin pyhänä pitää, hän pidetään pyhänä; ja joka hänen hyvin oppii, hän on kyllä pysyväinen.
12. Niin antakaat minun puheeni teille kelvata, pyytäkäät sitä, ja antakaat opettaa teitänne.
13. Sillä viisaus on ihana ja katoomatoin, ja osoittaa mieluisesti itsensä niille, jotka häntä rakastavat, ja antaa itsensä niiltä löyttää, jotka häntä etsivät.
14. Hän kohtaa ja ilmoittaa itsensä niille, jotka häntä mielellänsä pyytävät.
15. Joka varhain nousee häntä varten, ei se näe paljon vaivaa; hän löytää hänen oven edestä vartioitsemasta.
16. Sillä häntä pyytää, on täydellinen taito; ja joka hänen tähtensä valvoo, ei se kärsi pitkällistä murhetta.
17. Sillä hän käy ympäri, ja etsii sitä, joka hänelle on mahdollinen, ja näyttää itsensä mielellänsä tiellä, vartioiden häntä, että hän hänen kohtais.
18. Sillä joka itsensä antaa mielellänsä opetettaa, siinä on viisauden alku; ja joka häntä tottelee, se antaa itsensä mielellänsä opetettaa.
19. Joka itsensä antaa mielellänsä opetettaa, se pitää hänen käskynsä; mutta kussa käskyt pidetään, siinä on totisesti pyhä elämä.
20. Mutta joka pyhää elämää pitää, se lähestyy Jumalaa.
21. Joka viisautta rakastaa, sen Hän tekee herraksi.
22. Jos te tyrannit tahdotte kansan kuninkaat ja ruhtinaat
olla,
23. Niin pitäkäät viisaus silmäinne edessä, että te
ijankaikkisesti hallitsisitte.
24. Mutta mikä viisaus on, ja kusta se tulee, tahdon minä teille ilmoittaa, ja en tahdo salata teiltä salautta; mutta tahdon tutkistella luotuin alusta ja julkisesti hänen tuoda edes, ja en totuutta säästää
25. Ei minun ole mitään tekemistä myrkyllisen kateuden kanssa; sillä ei sen kaltaisella ole osaa viisaudessa.
26. Mutta kussa monta viisasta on, siellä hyvin on maailmassa, ja toimellinen kuningas on kansan turva.
27. Sentähden antakaat itsenne opetettaa minun sanoillani, ja sen pitää tuleman teidän hyväksenne.