16 luku

Jeesus puhuu tulevasta vainosta 1 – 4, poismenostaan ja Pyhän Hengen vaikutuksesta maailmassa 5 – 11 ja opetuslapsissa 12 – 15, opetuslasten murheesta, joka on kääntyvä iloksi 16 – 24, ja heidän yhteydestään Isän kanssa hänen kauttaan 25 – 32, sekä rohkaisee heitä kestämään ahdistusta 33.

1 Tämän minä olen teille puhunut, ettette loukkaantuisi.

1 Tämän olen puhunut teille, jottette loukkaantuisi.

1. Näitä olen minä puhunut teille, ette pahenisi.

1. NÄitä olen minä puhunut teille ettet te pahenis.

1. NEmet mine olen puhunut teille/ ettei te missen Pahenisi. (Nämät minä olen puhunut teille/ ettei te missään pahenisi.)

2 He erottavat teidät synagoogasta; ja tulee aika, jolloin jokainen, joka tappaa teitä, luulee tekevänsä uhripalveluksen Jumalalle.

2 He erottavat teidät synagoogista. Tuleepa aika, jolloin jokainen, joka tappaa teitä, luulee tekevänsä uhripalveluksen Jumalalle.

2. He panevat teitä pannaan. Ja aika tulee, että jokainen, joka teidät tappaa, se luulee tekevänsä Jumalalle palveluksen.

2. He panewat teitä pannaan. Ja aica tule että joca teidän tappa se luule tehnens Jumalalle palweluxen.

2. He paneuat teite pannan. Waan aica tulepi ette ioca teidet tappa/ se lwlepi Jumalan palueluxen tehnehens. (He panewat teitä pannaan. Waan aika tuleepi että joka teidät tappaa/ se luuleepi Jumalan palweluksen tehneensä.)

3 Ja sen he tekevät teille, koska he eivät tunne Isää eivätkä minua.

3 Sen he tekevät teille, koska eivät tunne Isää eivätkä minua.

3. Ja näitä he tekevät teille, ettei he tunne Isää eikä minua.

3. Ja näitä he tekewät teidän ettei he tunne Isä eikä minua.

3. Ja neite he tekeuet teiden/ Sille ettei he tunne Ise/ eike minua. (Ja näitä he tekewät teidän/ Sillä ettei he tunne Isää/ eikä minua.)

4 Mutta tämän minä olen puhunut teille, että, kun se aika tulee, te muistaisitte minun sen teille sanoneen. Tätä minä en ole sanonut teille alusta, koska minä olin teidän kansanne.

4 Mutta tämän olen puhunut teille, jotta kun se aika tulee, te muistaisitte minun sen teille sanoneen. Tätä en ole sanonut teille alusta, koska olin kanssanne.

4. Vaan minä puhuin näitä teille, että kuin se aika tulee, te niistä muistaisitte, että minä teille sanonut olen; mutta en minä ole teille näitä alusta sanonut, sillä minä olin teidän kanssanne.

4. Waan minä sanon näitä teille että cosca se aica tule nijn muistacat että minä sen teille sanonut olen.

4. Waan neite mine puhuin teille senpäle ette coska se aica tule/ nin muistacatt ette mine sen sanonut olen teille. Mutta em mine neite alghusta teille sanonut/ sille ette mine olin teiden cansan. (Waan näitä minä puhuin teille sen päälle että koska se aika tulee/ niin muistakaat että minä sen sanonut olen teille. Mutta en minä näitä alusta teille sanonut/ sillä että minä olin teidän kanssani.)

5 Mutta nyt minä menen hänen tykönsä, joka on minut lähettänyt, eikä kukaan teistä kysy minulta: 'Mihin sinä menet?'

5 Mutta nyt menen Hänen luokseen, joka on minut lähettänyt, eikä kukaan teistä kysy minulta: ’Minne menet?’

5. Mutta nyt minä menen sen tykö, joka minun lähetti, ja ei teistä minulta kenkään kysy: kuhunkas menet?

5. MUtta nyt minä menen sen tygö joca minun lähetti ja ei teistä minulle kengän kysy: cungas menet?

5. Mutta nyt mine menen henen tygens ioca minun lehetti/ ia eikengen teiste kysy minulle/ cuhungas menet. (Mutta nyt minä menen hänen tykönsä joka minun lähetti/ ja ei kenkään teistä kysy minulle/ kuhunkas menet.)

6 Mutta koska minä olen tämän teille puhunut, täyttää murhe teidän sydämenne.

6 Mutta koska olen sanonut tämän teille, murhe on täyttänyt sydämenne.

6. Vaan että minä olen näitä teille puhunut, niin murhe täyttää teidän sydämenne.

6. Waan että minä olen tämän teille sanonut nijn murhe täyttä teidän sydämen.

6. Waan ette mine olen neite puhunut teille/ mureh teutte teiden sydhemen. (Waan että minä olen näitä puhunut teille/ murhe täyttää teidän sydämen.)

7 Kuitenkin minä sanon teille totuuden: teille on hyväksi, että minä menen pois. Sillä ellen minä mene pois, ei Puolustaja tule teidän tykönne; mutta jos minä menen, niin minä hänet teille lähetän.

7 Kuitenkin sanon teille totuuden: teille on hyväksi, että menen pois. Sillä ellen minä mene pois, Puolustaja ei tule luoksenne. Mutta kun* menen, lähetän Hänet teille.

7. Kuitenkin sanon minä teille totuuden: se on teille tarpeellinen, että minä menen pois; sillä ellen minä mene pois, niin ei Lohduttaja tule teidän tykönne; mutta jos minä menen pois, niin minä hänen teille lähetän.

7. Cuitengin sanon minä teille totuuden: se on teille tarpellinen että minä poismenen: sillä ellen minä poismene nijn ei Lohduttaja tule teidän tygön: mutta jos minä poismenen nijn minä hänen teille lähetän.

7. Quitengi totudhen mine sanon teille. Se ombi teille tarpelinen/ ette mine poismenen. Sille ellei mine poismene/ nin ei se Lohuttaia tule teiden tygen. Mutta ios mine poismenen/ nin mine leheten henen teiden tygen. (Kuitenkin totuuden minä sanon teille. Se ompi teille tarpeellinen/ että minä pois menen. Sillä ellei minä pois mene/ niin ei se Lohduttaja tule teidän tyköni. Mutta jos minä pois menen/ niin minä lähetän hänen teidän tykön.)

8 Ja kun hän tulee, niin hän näyttää maailmalle todeksi synnin ja vanhurskauden ja tuomion:

8 Ja kun Hän tulee, Hän näyttää maailmalle toteen synnin ja vanhurskauden ja tuomion:

8. Ja kuin hän tulee, niin hän nuhtelee maailmaa synnin tähden, ja vanhurskauden tähden, ja tuomion tähden.

8. Ja cosca hän tule nijn hän nuhtele mailma synnin tähden ja wanhurscauden tähden ja duomion tähden.

8. Ja coska se tule/ henen pite nucteleman Mailma synnin teden/ ia Wanhurskauden teden/ ia Domion teden. (Ja koska se tulee/ hänen pitää nuhteleman maailmaa synnin tähden/ ja wanhurskauden tähden/ ja tuomion tähden.)

9 synnin, koska he eivät usko minuun;

9 synnin, koska he eivät usko minuun;

9. Synnin tähden tosin, ettei he usko minun päälleni;

9. Synnin tähden tosin: ettei he usco minun päälleni.

9. Synnin * teden tosin/ Sille ettei he vsko minun päleni. (Synnin tähden tosin/ Sillä etti he usko minun päälleni.)

10 vanhurskauden, koska minä menen Isän tykö, ettekä te enää minua näe;

10 vanhurskauden, koska minä menen Isäni* luo, ettekä te enää näe minua,

10. Mutta vanhurskauden tähden, että minä menen Isäni tykö, ja ettette minua silleen näe;

10. Mutta wanhurscauden tähden että minä menen Isäni tygö ja ette te minua sillen näe.

10. Mutta Wanhurscauden teden/ Sille ette mine menen Iseni tyge/ ia ette te minua sillen näe. (Mutta wanhurskauden tähden/ Sillä että minä menen Isäni tykö/ ja että te minua silleen näe.)

11 ja tuomion, koska tämän maailman ruhtinas on tuomittu.

11 ja tuomion, koska tämän maailman ruhtinas on tuomittu.

11. Mutta tuomion tähden, että tämän maailman päämies on tuomittu.

11. Mutta duomion tähden: että tämän mailman päämies on jo duomittu.

11. Mutta Domion teden/ Sille ette temen Mailman Pämies/ io ombi Domittu. (Mutta tuomion tähden/ Sillä että tämän maailman päämies/ ja ompi tuomittu.)

12 Minulla on vielä paljon sanottavaa teille, mutta te ette voi nyt sitä kantaa.

12 Minulla on vielä paljon sanottavaa teille, mutta te ette voi sitä nyt kantaa.

12. Minulla on vielä paljo sanomista, mutta ette voi nyt kantaa.

12. Minulla olis wielä paljo sanomist mutta et te woi nyt canda.

12. Wiele nyt minulla olis teille palio sanomist/ waan ette te nyt Woi canda. (Wielä nyt minulla olisi teille paljon sanomista/ waan että te nyt woi kantaa.)

13 Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa.

13 Mutta kun Hän tulee, totuuden Henki, Hän ohjaa teidät kaikkeen totuuteen. Sillä Hän ei puhu omiaan*, vaan kaiken, minkä Hän kuulee, sen Hän puhuu, ja tulevaiset Hän teille julistaa.

13. Vaan kuin se tulee, totuuden Henki, hän johdattaa teitä kaikkeen totuuteen; sillä ei hän puhu itsestänsä, vaan mitä hän kuulee, sitä hän puhuu, ja tulevaisia hän teille ilmoittaa.

13. Waan cosca totuuden Hengi tule hän johdatta teitä caicken totuuteen: sillä ei hän puhu idzestäns waan mitä hän cuule sitä hän puhu ja tulewaisia hän teille ilmoitta.

13. Mutta costa se tule/ ioca ombi Totudhen Hengi/ se iohdatta teite caicken totutee'. Sille eipe hen itzestens puhu/ waan mite hen cwle/ site hen puhu/ Ja mitke tuleuat ouat ne hen teille ilmoitta. (Mutta koska se tulee/ joka ompi Totuuden Henki/ se johdattaa teitä kaikkeen totuuteen. Sillä eipä hän itsestänsä puhu/ waan mitä hän kuulee/ sitä hän puhuu/ Ja mitkä tulewat owat ne hän teille ilmoittaa.)

14 Hän on minut kirkastava, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille.

14 Hän on minut kirkastava, sillä Hän ottaa minun omastani ja julistaa teille.

14. Hän on minua kunnioittava; sillä hän ottaa minun omastani ja ilmoittaa teille.

14. Hän on minua cunnioittawa: sillä hän otta minun omastani ja ilmoitta teille.

14. Se minua pite cu'nijoitzeman. Sille se ottapi minun omastani/ ia teille ilmoittapi/ (Se minua pitää kunnioitseman. Sillä se ottaapi minun omastani/ ja teille ilmoittaapi/)

15 Kaikki, mitä Isällä on, on minun; sentähden minä sanoin, että hän ottaa minun omastani ja julistaa teille.

15 Kaikki, mitä Isällä on, on minun. Sen vuoksi sanoin, että Hän ottaa minun omastani ja julistaa teille.

15. Kaikki, mitä Isällä on, ne ovat minun; sentähden minä sanoin, että hän ottaa minun omastani ja ilmoittaa teille.

15. Caicki mitä Isällä on ne owat minun sentähden minä sanoin: hän otta minun omastani ja ilmoitta teille.

15. Caiki mite Iselle ombi ne ouat minun. Senteden mine sanoin/ ette hen minun omastani ottapi/ ia teille ilmoittapi. (Kaikki mitä Isälle ompi ne owat minun. Sen tähden minä sanoin/ että hän minun omastani ottaapi/ ja teille ilmoittaapi.)

16 Vähän aikaa, niin te ette enää minua näe, ja taas vähän aikaa, niin te näette minut (,sillä menen Isän luo).”

16 Vähän aikaa, niin ette [enää] minua näe ja taas vähän aikaa, niin näette minut (sillä menen Isän luo).”

16. Vähän ajan perästä ja ette näe minua, ja taas vähän ajan perästä te näette minun; sillä minä menen Isäni tykö.

16. WÄhän ajan peräst et te näe minua ja taas wähän ajan peräst te näettä minun: sillä minä menen Isäni tygö.

16. Yrielde ia ette te näe minua/ ia taas yrielde/ nin te näet minun/ sille mine menen Isen tyge. (Yrjäältä (wähän aikaa) ja ette te näe minu/ ja taas yrjäältä/ niin te näet minun/ sillä minä menen Isän tykö.)

17 Silloin muutamat hänen opetuslapsistansa sanoivat toisilleen: "Mitä se tarkoittaa, kun hän sanoo meille: 'Vähän aikaa, niin te ette minua näe, ja taas vähän aikaa, niin te näette minut', ja: 'Minä menen Isän tykö'?"

17 Silloin jotkut Hänen opetuslapsistaan puhuivat keskenään: "Mitä tämä on, mitä Hän sanoo meille: 'Vähän aikaa, niin ette minua näe ja taas vähän aikaa, niin näette minut' ja: 'Sillä menen Isän luo'?"

17. Niin muutamat hänen opetuslapsistansa puhuivat keskenänsä: mikä se on, kuin hän sanoo meille: vähän ajan perästä ja ette näe minua, ja taas vähän ajan perästä ja te näette minun, ja: minä menen Isän tykö?

17. Nijn muutamat hänen Opetuslapsistans puhuit keskenäns: mikä se on cuin hän sano meille: wähän ajan peräst et te näe minua ja taas wähän ajan peräst te näettä minun ja että minä menen Isäni tygö.

17. Sanoit sis mwtomat henen Opetuslapsistans keskenens/ Mike se on quin he' sano meille/ Yrielde/ ia ette te minua näe/ ia taas yrielde nin te näette minun/ ia ette mine mene' Isen tyge? (Sanoit siis muutamat hänen opetuslapsistansa keskenänsä/ Mikä se on kuin hän sanoo meille/ Yrjäältä/ ja ette te minua näe/ ja taas yrjäältä niin te näette minun/ ja että minä menen Isän tykö?)

18 Niin he sanoivat: "Mitä se tarkoittaa, kun hän sanoo: 'Vähän aikaa'? Emme ymmärrä, mitä hän puhuu."

18 Niin he sanoivat: "Mitä tämä on, mitä Hän sanoo: 'Vähän aikaa'? Emme ymmärrä, mitä Hän puhuu."

18. Niin he sanoivat: mikä se on, kuin hän sanoo: vähän ajan perästä? emme tiedä, mitä hän puhuu.

18. Nijn he sanoit: mikä se on cuin hän sano: wähän ajan perästä? en me tiedä mitä hän puhu.

18. Nin he sanoit/ Mike se on quin hen sano Yrielde? Emme em tiedhä mite he' puhu. (Niin he sanoit/ Mikä se on kuin hän sanoo yrjäältä? Emme tiedä mitä hän puhuu.)

19 Jeesus huomasi heidän tahtovan kysyä häneltä ja sanoi heille: "Sitäkö te kyselette keskenänne, että minä sanoin: 'Vähän aikaa, niin te ette minua näe, ja taas vähän aikaa, niin te näette minut'?

19 (Niin) Jeesus huomasi, että he tahtoivat kysyä Häneltä ja sanoi heille: "Sitäkö kyselette keskenänne kun sanoin: 'Vähän aikaa, niin ette näe minua ja taas vähän aikaa, niin näette minut'?

19. Niin Jesus ymmärsi, että he tahtoivat kysyä häneltä, ja sanoi heille: sitä te kysytte keskenänne, että minä sanoin: vähän ajan perästä ja ette näe minua, ja taas vähän ajan perästä ja te näette minun.

19. Nijn Jesus ymmärsi että he tahdoit kysyä hänelle. Ja sanoi heille: te kysytte keskenän että minä sanoin: wähän ajan peräst et te näe minua ja taas wähän ajan peräst te näette minun.

19. Nin merkitzi Iesus/ ette he tadhoit kysy henelle/ ia sanoi heille/ Sijte te kysytte keskene' ette mine sanoin/ Yrielde ia ette te näe minua/ ia taas Yrielde/ nin te näet miun. (Niin merkitsi Jesus/ että he tahdoit kysy hänelle/ ja sanoi heille/ Siitä te kysytte keskenään että minä sanoin/ Yrjäältä ja että te näe minua/ ja taas yrjäältä/ niin te näet minun.)

20 Totisesti, totisesti minä sanon teille: te joudutte itkemään ja valittamaan, mutta maailma on iloitseva; te tulette murheellisiksi, mutta teidän murheenne on muuttuva iloksi.

20 Totisesti, totisesti sanon teille: te joudutte itkemään ja valittamaan, mutta maailma on iloitseva. Te joudutte murehtimaan, mutta murheenne on muuttuva iloksi.

20. Totisesti, totisesti sanon minä teille: teidän pitää itkemän ja parkuman, mutta maailma iloitsee: te tulette murheellisiksi, mutta teidän murheenne käännetään iloksi.

20. Totisest totisest sanon minä teille: teidän pitä itkemän ja parcuman mutta mailma iloidze: te tuletta murhellisexi mutta teidän murhenna käätän iloxi.

20. Totisest totisest sano' mine teille/ Teiden pite idkemen ia Parckuman/ mutta mailma wastan iloitzepi. Te murehelisexi tuletta/ waan teiden murehen kiäten iloxi. (Totisesti totisesti sanon minä teille/ Teidän pitää itkemän ja parkuman/ mutta maailma wastaan iloitseepi. Te murheelliseksi tulette/ waan teidän murheen kääntyy iloksi.)

21 Kun vaimo synnyttää, on hänellä murhe, koska hänen hetkensä on tullut; mutta kun hän on synnyttänyt lapsen, ei hän enää muista ahdistustaan sen ilon tähden, että ihminen on syntynyt maailmaan.

21 Kun vaimo synnyttää, hänellä on murhe, koska hänen hetkensä on tullut. Mutta kun hän on synnyttänyt pienokaisen, hän ei enää muista vaivaansa sen ilon vuoksi, että ihminen on syntynyt maailmaan.

21. Kuin vaimo synnyttää, niin hänellä on kipu, sillä hänen hetkensä tuli; mutta kuin hän on lapsen synnyttänyt, niin ei hän enään muista vaivaansa ilon tähden, että ihminen on syntynyt maailmaan.

21. Cosca waimo synnyttä nijn hänellä on kipu: sillä hänen hetkens tuli. Mutta cosca hän on lapsen synnyttänyt nijn ei hän muista enä waiwans waan iloidze syndynexi ihmisen mailmaan.

21. Waimo coska hen synnytte/ nin henelle ombi kipu/ sille henen hetkens tuli. Mutta coska hen on Lapsen synnyttenyt/ nin ei hen enembi waiwans muista/ senteden ette hen iloitzepi Inhimisen oleuan syndyneen mailmaan. (Waimo koska hän synnytti/ niin hänellä ompi kipu/ sillä hänen hetkensä tuli. Mutta koska hän on lapsen synnyttänyt/ niin ei hän enempi waiwansa muista/ sentähden että hän iloitseepi ihmisen olewan syntyneen maailmaan.)

22 Niin on myös teillä nyt murhe; mutta minä olen taas näkevä teidät, ja teidän sydämenne on iloitseva, eikä kukaan ota teiltä pois teidän iloanne.

22 Niin on myös teillä nyt murhe. Mutta olen näkevä teidät jälleen ja sydämenne on iloitseva, eikä kukaan ota teiltä iloanne.

22. Niin teillä on myös nyt murhe; mutta minä tahdon teitä jällensä nähdä, ja teidän sydämenne on iloitseva, ja ei kenenkään pidä teidän iloanne teiltä ottaman pois.

22. Nijn teillä on myös nyt murhe mutta minä tahdon teitä jällens nähdä ja teidän sydämen on iloidzewa ja ei kenengän pidä teidän iloan teildä poisottaman. Ja sinä päiwänä et te mitän kysy minulda.

22. Ja teille mös ombi nyt mureh/ Mutta mine tadhon teite iellens nähdä/ ia teiden Sydhemen pite iloitzeman/ ia eikengen teiden ilon pidhe teilde poisottaman. Ja sinä peiuen ette te minulda miten kysy. (Ja teille myös ompi nyt murhe/ Mutta minä tahdon teitä jällens nähdä/ ja teidän sydämen pitää iloitseman/ ja ei kenkään teidän ilon pidä teiltä pois ottaman. Ja sinä päiwän että te minulta mitään kysy.)

23 Ja sinä päivänä te ette minulta mitään kysy. Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos te anotte jotakin Isältä, on hän sen teille antava minun nimessäni.

23 Sinä päivänä ette minulta mitään kysy. Totisesti, totisesti sanon teille: *kaiken mitä ikinä anotte* Isältä minun nimessäni, sen Hän on antava teille.

23. Ja sinä päivänä ette mitään kysy minulta. Totisesti, totisesti sanon minä teille: mitä ikänä te anotte Isältä minun nimeeni, niin hän antaa teille.

23. TOtisest totisest sanon minä teille: mitä ikänäns te anotta Isäldä minun nimeeni nijn hän anda teille.

23. Totisest totisest sano' mine teille/ Caiki mite te anotta Iselde minun Nimeeni sen hen andapi teille. (Totisesti totisesti sanon minä teille/ Kaikki mitä te anotte Isältä minun nimeeni sen hän antaapi teille.)

24 Tähän asti te ette ole anoneet mitään minun nimessäni; anokaa, niin te saatte, että teidän ilonne olisi täydellinen.

24 Tähän asti ette ole anoneet mitään minun nimessäni: anokaa niin te saatte, jotta ilonne olisi täydellinen.

24. Ette ole mitään minun nimeeni tähän asti anoneet: rukoilkaat, niin te saatte, että teidän ilonne olis täydellinen.

24. Et te ole mitän minun nimeeni tähän asti anonet rucoilcat nijn te saatte että teidän ilon olis täydellinen.

24. Tehenasti ette te ole miten anonet minun Nimeeni/ Rucolcat nin te saatta/ ette teiden ilon teudhelinen olis. (Tähän asti ette te ole mitään anoneet minun nimeeni/ Rukoilkaat niin te saatte/ että teidän ilon täydellinen olisi.)

25 Tämän minä olen puhunut teille kuvauksilla; mutta tulee aika, jolloin minä en puhu teille enää kuvauksilla, vaan avonaisesti julistan teille sanomaa Isästä.

25 Tämän olen puhunut teille kuvauksin. Mutta tulee aika, jolloin en enää puhu teille kuvauksin, vaan avoimesti julistan teille sanomaa Isästä.

25. Näitä olen minä teille puhunut tapauksissa; mutta aika tulee, etten minä silleen puhu teille tapauksissa, vaan ilmoitan julkisesti teille minun Isästäni.

25. Näitä olen minä teille puhunut tapauxis mutta aica tule etten minä sillen puhu teille tapauxis mutta ilmoitan julkisest teille minun Isästäni.

25. Neite mine olen puhunut teille Tapauxis/ Se aica tule/ ettei mine sille puhu teille Tapauxis/ mutta iulki minun Isesteni ilmoitan teille. (Näitä minä olen puhunut teille tapauksissa/ Se aika tulee/ ettei minä silleen puhu teille tapauksissa/ mutta julki minun Isästäni ilmoitan teille.)

26 Sinä päivänä te anotte minun nimessäni; enkä minä sano teille, että minä olen rukoileva Isää teidän edestänne;

26 Sinä päivänä te anotte minun nimessäni, enkä sano teille, että olen rukoileva Isää puolestanne,

26. Sinä päivänä pitää teidän rukoileman minun nimeeni. Ja en minä sano teille, että minä rukoilen Isää teidän tähtenne;

26. Sinä päiwänä pitä teidän rucoileman minun nimeeni. Ja en minä sano teille: että minä rucoilen Isä teidän tähten:

26. Sine peiuen pite teiden Rucoleman minun Nimeeni. Ja em mine sano teille/ ette minun pite Ise Rucolman teiden edesten. (Sinä päiwänä pitää teidän rukoileman minun nimeeni. Ja en minä sano teille/ että minun pitää Isää rukoileman teidän edestän.)

27 sillä Isä itse rakastaa teitä, sentähden että te olette minua rakastaneet ja uskoneet minun lähteneen Jumalan tyköä.

27 sillä Isä itse rakastaa teitä, koska te olette rakastaneet minua ja uskoneet minun lähteneen Jumalan luota.

27. Sillä Isä rakastaa itse teitä, että te minua rakastitte ja uskoitte minun Jumalasta lähteneen.

27. Sillä Isä racasta idze teitä että te minua racastitte ja uscoitta minun Jumalasta lähtenen.

27. Sille itze Ise Racasta teite/ senteden ette te minua Racastit/ ia vskoit ette mine olen Jumalast wloslectenyt. (Sillä itse Isä rakastaa teitä/ sentähden että te minua rakastit/ ja uskoit että minä olen Isästä ulos lähtenyt.)

28 Minä olen lähtenyt Isästä ja tullut maailmaan; jälleen minä jätän maailman ja menen Isän tykö."

28 Olen lähtenyt *Isän luota* ja tullut maailmaan. Nyt sitä vastoin jätän maailman ja menen Isän luo."

28. Minä läksin Isästä ja tulin maailmaan: taas minä jätän maailman ja menen Isän tykö.

28. Minä läxin Isäst ja tulin mailmaan: taas minä jätän mailman ja menen Isäni tygö.

28. Mine wloslexin Isest/ ia tulin mailman. Taas mine ieten mailman/ ia menen Isen tyge. (Minä ulos läksin Isästä/ ja tulin maailmaan. Taas minä jätän maailman/ ja menen Isän tykö.)

29 Hänen opetuslapsensa sanoivat: "Katso, nyt sinä puhut avonaisesti etkä käytä mitään kuvausta.

29 Hänen opetuslapsensa sanoivat (Hänelle): "Katso, nyt puhut avoimesti etkä lausu kuvausta.

29. Sanoivat hänen opetuslapsensa hänelle: katso, nyt sinä julkisesti puhut, ja et yhtään tapausta sano.

29. Sanoit hänen Opetuslapsens hänelle: cadzo nyt sinä julkisest puhut ja et yhtän tapaust sano.

29. Sanoit henen Opetuslapsens henelle/ Catzo/ nyt sine puhut iulki/ ia et sine ychten Tapaust sano. (Sanoit hänen opetuslapsensa hänelle/ Katso/ nyt sinä puhut julki/ ja et sinä yhtään tapausta sano.)

30 Nyt me tiedämme, että sinä tiedät kaikki, etkä tarvitse, että kukaan sinulta kysyy; sentähden me uskomme sinun Jumalan tyköä lähteneen."

30 Nyt tiedämme, että sinä tiedät kaikki, etkä ole sen tarpeessa, että kukaan sinulta kysyy. Sen vuoksi uskomme sinun lähteneen Jumalan luota.”

30. Nyt me tiedämme sinun kaikki tietävän, ja et sinä tarvitse, että joku sinulta kysyy, sentähden me uskomme sinun Jumalasta lähteneen.

30. Nyt me tiedämme sinun caicki tietäwän eikä tarwita että jocu sinulle kysy sentähden me uscomme sinun Jumalasta lähtenen.

30. Nyt me tiedheme/ ettes caiki tiedhät/ ia ei nyt taruita ette iocu sinulle kysy/ Senteden me vskoma ette sine olet Jumalast wloslectenyt. (Nyt me tiedämme/ ettäs kaikki tiedät/ ja ei nyt tarwita että joku sinulle kysyy/ Sentähden me uskomme että sinä olet Jumalasta ulos lähtenyt.)

31 Jeesus vastasi heille: "Nyt te uskotte.

31 Jeesus vastasi heille: "Nyt te uskotte.

31. Jesus vastasi heitä: nyt te uskotte.

31. Jesus wastais heitä: nyt te uscotte cadzo aica lähesty ja jo tuli että jocainen hajotetan erinäns ja minun te yxinäni jätätte.

31. Wastasi Iesus heite. Nyt te vskotta/ Catzo se aica lehesty/ ia io tuli/ ette iocainen haiotetan itzellens/ ia minun yxinen ietätte. (Wastasi Jesus heitä. Nyt te uskotte/ Katso se aika lähestyy/ ja jo tuli/ että jokainen hajoitetaan itsellensä/ ja minun yksinään jätätte.)

32 Katso, tulee hetki ja on jo tullut, jona teidät hajotetaan kukin tahollensa ja te jätätte minut yksin; en minä kuitenkaan yksin ole, sillä Isä on minun kanssani.

32 Katso, tulee hetki ja on nyt tullut, jona teidät hajoitetaan kukin taholleen ja te jätätte minut yksin. En kuitenkaan ole yksin, sillä Isä on kanssani.

32. Katso, aika tulee, ja nyt tuli, että te jokainen hajoitetaan omillensa, ja minun te yksinäni jätätte. En minä kuitenkaan yksinäni ole, sillä Isä on minun kanssani.

32. En minä cuitengan yxinäni ole: sillä Isä on minun cansani.

32. Em mine quitengan yxinen ole/ sille ette Ise ombi minun cansani. (En minä kuitenkaan yksinään ole/ sillä että Isä ompi minun kanssani.)

33 Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman."

33 Tämän olen puhunut teille, jotta teillä minussa olisi rauha. Maailmassa teillä on (oleva) ahdistus. Mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman."

33. Näitä olen minä teille puhunut, että teillä minussa rauha olis. Maailmassa on teillä tuska; mutta olkaat hyvässä turvassa, minä voitin maailman.

33. Näitä olen minä teille puhunut että teillä minus rauha olis: mailmas on teille tusca mutta olcat hywäs turwas minä woitin mailman.

33. Neite mine olen puhunut teille/ Ette teille pite oleman minus Rauhan. Mailmas onopi teille tuska/ waan olcat hyues turuas/ Mine ylitzewoittin Mailman. (Näitä minä olen puhunut teille/ Että teillä pitää oleman minussa rauhan. Maailmassa ompi teillä tuska/ waan olkaa hywässä turwassa/ Minä ylitse woitin maailman.)