10 luku

Jeesus sanoo olevansa lammastarhan ovi 1 – 10 ja hyvä paimen 11 – 18; tämän tähden syntyy erimielisyyttä juutalaisten kesken 19 – 21; hän todistaa olevansa Jumalan Poika, josta syystä juutalaiset yrittävät kivittää hänet 22 – 39; menee Jordanin tuolle puolelle, ja siellä monet uskovat häneen 40 – 42.

1 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka ei mene ovesta lammastarhaan, vaan nousee sinne muualta, se on varas ja ryöväri.

1 Totisesti, totisesti sanon teille: joka ei mene ovesta lammastarhaan, vaan nousee sinne muualta, hän on varas ja ryöväri.

1. Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka ei ovesta mene sisälle lammashuoneesen, vaan astuu siihen muualta, se on varas ja ryöväri.

1. TOtisest totisest sanon minä teille: joca ei owesta mene lammashuonesen waan mualda hän on waras ja ryöwäri.

1. TOtisest totisest sanon mine teille/ Joca ei siselmene ouen cautta Lammas honesen/ waan mwalda siselastu/ se ombi Wargas ia Röueri. (Totisesti totisesti sanon minä teille/ Joka ei sisälmene owen kautta lammashuoneeseen/ waan muualta sisällr astuu/ se ompi waras ja ryöwäri.)

2 Mutta joka menee ovesta sisälle, se on lammasten paimen.

2 Mutta joka menee ovesta sisälle, hän on lammasten paimen.

2. Mutta joka oven kautta sisälle menee, se on lammasten paimen:

2. Mutta joca owesta mene hän on lammasten paimen. Sillen owen wartia awaja ja lambat cuulewat hänen änens.

2. Mutta ioca ouen lepitze siselmene/ se ombi Lammasten paimen. Sillen Ouenwartia auapi/ Ja Lambat cwleuat henen änens. (Mutta joka owen läwitse sisälle menee/ se ompi lammasten paimen. Sillen owenwartija awaapi/ Ja lampaat kuulewat hänen äänensä.)

3 Hänelle ovenvartija avaa, ja lampaat kuulevat hänen ääntänsä; ja hän kutsuu omat lampaansa nimeltä ja vie heidät ulos.

3 Hänelle ovenvartija avaa, ja lampaat kuuntelevat hänen ääntänsä. Ja hän kutsuu omat lampaansa nimeltä ja vie ne ulos.

3. Sille ovenvartia avaa, ja lampaat kuulevat hänen äänensä. Ja omia lampaitansa kutsuu hän nimeltänsä, ja vie heidät ulos.

3. Ja omia lambaitans cudzu hän nimeldäns ja wie heidän ulos.

3. Ja omat Lambans cutzu hen nimeldens/ ia uloswiepi heijet. (Ja omat lampaat kutsuu hän nimeltänsä/ ja ulos wiepi heidät.)

4 Ja laskettuaan kaikki omansa ulos hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä ne tuntevat hänen äänensä.

4 Laskettuaan *omat lampaansa* ulos hän käy niitten edellä ja lampaat seuraavat häntä, sillä ne tuntevat hänen äänensä.

4. Ja kuin hän omat lampaansa päästää ulos, käy hän heidän edellänsä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä he tuntevat hänen äänensä.

4. Ja cuin hän omat lambans ulospäästä käy hän heidän edelläns ja lambat seurawat händä: sillä he tundewat hänen änens.

4. Ja quin hen omat Lambans vloslaske/ nin hen heiden edhellens mene/ Ja lambat seurauat hende/ Sille ette he tundeuat henen änens. (Ja kuin hän omat lampaansa ulos laskee/ niin hän heidän edellänsä menee/ Ja lampaat seuraawat häntä/ Sillä että he tuntewat hänen äänensä.)

5 Mutta vierasta ne eivät seuraa, vaan pakenevat häntä, koska eivät tunne vierasten ääntä."

5 Mutta vierasta ne eivät seuraa, vaan pakenevat häntä, koska eivät tunne vierasten ääntä."

5. Mutta ei he muukalaita seuraa, vaan pakenevat häntä; sillä ei he tunne muukalaisten ääntä.

5. Mutta ei he muucalaista seura waan pakenewat händä: sillä ei he tunne muucalaisen ändä:

5. Mutta eiuet he mwcalaista seura/ waan pakeneuat henelde/ Sille ettei he tunne ninen mwcalaisten ändä. (Mutta eiwät he muukalaista seuraa/ waan pakenewat häneltä/ Sillä ettei he tunne niiden muukalaisten ääntä.)

6 Tämän kuvauksen Jeesus puhui heille; mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hänen puheensa tarkoitti.

6 Tämän kuvauksen Jeesus esitti heille mutta he eivät ymmärtäneet mitä se oli, mitä Hän puhui heille.

6. Tämän tapauksen sanoi Jesus heille; mutta ei he niitä ymmärtäneet, mitä hän heille sanoi.

6. Tämän tapauxen sanoi Jesus heille mutta ei he sitä ymmärtänet cuin hän heille sanoi.

6. Temen Tapauxen sanoi Iesus heille/ Mutta eiuet he ymmertenet mike se oli/ quin hen sanoi heille. (Tämän tapauksen sanoi Jesus heille/ Mutta eiwät he ymmärtäneet mikä se oli/ kuin hän sanoi heille.)

7 Niin Jeesus vielä sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: minä olen lammasten ovi.

7 Niin Jeesus vielä sanoi heille: "Totisesti, totisesti sanon teille: Minä olen lammasten ovi.

7. Niin Jesus sanoi taas heille: totisesti, totisesti sanon minä teille: minä olen lammasten ovi.

7. Nijn Jesus sanoi taas heille: totisest totisest sanon minä teille: minä olen lammasten owi.

7. Nin sanoi Iesus taas heille/ Totisest totisest sanon mine teille/ Mine ole' se Lammasten Oui. (Niin sanoi Jesus taas heille/ Totisesti totisesti sanon minä teille/ Minä olen se lammasten owi.)

8 Kaikki, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat varkaita ja ryöväreitä; mutta lampaat eivät ole heitä kuulleet.

8 Kaikki, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat varkaita ja ryövärejä. Mutta lampaat eivät ole heitä kuunnelleet.

8. Kaikki, jotka minun edelläni ovat tulleet, ovat varkaat ja ryövärit: vaan ei lampaat kuulleet heitä.

8. Caicki jotca minun edelläni owat ollet owat warcat ja ryöwärit ja ei lambat cuullet heitä.

8. Caicki iotca minun edhellen ouat tulleet/ ne ouat Warcat ia Röuerit/ waan ei Lambat cwlleet heite. (Kaikki jotka minun edelläni owat tulleet/ ne owat warkaat ja ryöwärit/ waan ei lampaat kuulleet heitä.)

9 Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen.

9 Minä olen ovi. Jos joku minun kauttani menee sisälle, hän pelastuu ja hän käy sisälle ja käy ulos ja löytää laitumen.

9. Minä olen ovi: jos joku minun kauttani menee sisälle, se tulee autuaaksi, ja menee sisälle ja ulos, ja löytää laitumen.

9. Minä olen owi joca minun cauttani sisällemene hän tule wapaxi ja mene sisälle ja ulos ja löytä laituimen.

9. Mine olen Oui/ Se ioca minun cauttan siselmenepi/ henen pite wapaxi tuleman/ Ja siselmenepi ia vlosmenepi/ ia leute Laitumen. (Minä olen owi/ Se joka minun kauttan sisälle meneepi/ hänen pitää wapaaksi tuleman/ Ja sisälle meneepi ja ulos meneepi/ ja löytää laitumen.)

10 Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.

10 Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, jotta heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.

10. Ei varas tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja kadottamaan: minä tulin, että heillä pitää elämä oleman ja yltäkyllä oleman.

10. Ei waras tule muuta cuin warastaman ja tappaman ja cadottaman: waan minä tulin että heillä pitä elämä oleman ja yldäkyllä oleman.

10. Ei Wargas tule mwtoin quin wargastaman/ ia tappaman/ ia cadhottaman. Mine tulin senpäle/ ette heille pite Eleme oleman/ ia yldekylle oleman. (Ei waras tulle muutoin kuin warastamaan/ ja tappamaan/ ja kadottamaan. Minä tulin sen päälle/ että heillä pitää elämä oleman/ ja yltäkyllä olemaan.)

11 Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä.

11 Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten puolesta.

11. Minä olen hyvä paimen: hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä.

11. MInä olen hywä paimen hywä paimen anda hengens lammasten edest.

11. Mine olen se hyue Paimen. Yxi hyue Paimen anda hengens Lammasten edest. (Minä olen se hywä paimen. Yksi hywä paimen antaa henkensä lammasten edestä.)

12 Mutta palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole, kun hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi ryöstää ja hajottaa ne.

12 Mutta kun palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole, näkee suden tulevan, hän jättää lampaat ja pakenee. Mutta susi ryöstää *ne ja hajoittaa lampaat.

12. Mutta palkollinen, joka ei ole paimen, eikä lampaat ole hänen omansa: kuin hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi raatelee ja haaskaa lampaat.

12. Mutta palcollinen joca ei ole paimen eikä lambat ole hänen omans cosca hän näke suden tulewan nijn hän jättä lambat ja pakene ja susi raatele ja haasca lambat.

12. Mutta Palcolinen/ ia ioca ei ole Paimen/ ionga ei ole Lambaat omat/ näke Sudhen tuleuan/ ia iette Lambaat/ ia pakene/ ia Susi ratele ia haaska Lambaat. (Mutta palkollinen/ ja joka ei ole paimen/ jonka ei ole lampaat omat/ näkee suden tulewan/ ja jättää lampaat/ ja pakenee/ ja susi raatelee ja haaskaa lampaat.)

13 Hän pakenee, sillä hän on palkattu eikä välitä lampaista.

13 Palkkalainen* pakenee, koska hän on palkattu eikä välitä lampaista.

13. Mutta palkollinen pakenee, sillä hän on palkollinen, eikä tottele lampaista.

13. Mutta palcollinen pakene: Sillä hän on palcollinen eikä tottele lambaista.

13. Mutta se Palcolinen pakene/ sille ette hen ombi palcollinen/ ia ei tottele Lambaista. (Mutta se palkollinen pakenee/ sillä että hän ompi palkollinen/ ja ei tottele lampaista.)

14 Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut,

14 Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani ja omani tuntevat minut,

14. Minä olen hyvä paimen, joka tunnen omani, ja minä tunnetaan myös omiltani,

14. Minä olen hywä paimen joca tunnen lambani ja minä tutan myös lambaildani.

14. Mine olen se Hyue Paimen/ ia tunnen minun Lambaani/ ia mine tutan minun Lambaildani. (Minä olen se hywä paimen/ ja tunnen minun lampaani/ ja minä tutan minun lampailtani.)

15 niinkuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän; ja minä annan henkeni lammasten edestä.

15 niin kuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän. Ja minä annan henkeni lammasten puolesta.

15. Niinkuin Isä minun tuntee, ja minä tunnen Isän: ja panen henkeni lammasten edestä.

15. Nijncuin Isä minun tunde nijn tunnen minä myös Isän ja minä panen hengeni lammasten edestä.

15. Quin Ise minun tunde/ nin mine mös tunnen Isen/ Ja mine panen hengeni Lammasten edheste. (Kuin Isä minun tuntee/ niin minä myös tunnen Isän/ Ja minä panen henkeni lammasten edestä.)

16 Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; myös niitä tulee minun johdattaa, ja ne saavat kuulla minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen.

16 Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät kuulu tähän lammastarhaan. Niitäkin minun tulee johdattaa. Ja ne kuuntelevat ääntäni ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen.

16. Minulla on myös muita lampaita, jotka ei ole tästä lammashuoneesta: ne pitää minun myös tänne saattaman: ja he saavat kuulla minun ääneni; ja pitää oleman yksi lammashuone ja yksi paimen.

16. Ja minulla on myös muita lambaita jotca ei ole tästä lammashuonesta: ne tahdon minä myös tänne saatta ja he saawat cuulla minun äneni. Ja nijn pitä oleman yxi lammashuone ja yxi paimen.

16. Ja ombi mös minulla muita Lambaita iotca ei ole teste Lammas honesta. Ja ne samat pite minun mös te'ne saattaman/ ia heidhen pite cwleman minun äneni. Ja olema' pite yxi Lammas hone ia yxi Paimen. (Ja ompi myös minulla muita lampaita jotka ei ole tästä lammashuoneesta. Ja ne samat pitää minun myös tänne saattaman/ ja heidän pitää kuuleman minun ääneni. Ja oleman pitää yksi lammashuone ja yksi paimen.)

17 Sentähden Isä minua rakastaa, koska minä annan henkeni, että minä sen jälleen ottaisin.

17 Sen vuoksi Isä rakastaa minua, koska annan henkeni, jotta sen jälleen ottaisin.

17. Sentähden Isä minua rakastaa, sillä minä panen henkeni, että minä sen jälleen otan.

17. Isä racasta minua että minä panen hengeni ja sen jällens otan.

17. Senteden Ise minua racasta ette mine panen Hengeni/ ia sen iellens otan. (Sentähden Isä minua rakastaa että minä panen henkeni/ ja sen jällens otan.)

18 Ei kukaan sitä minulta ota, vaan minä annan sen itsestäni. Minulla on valta antaa se, ja minulla on valta ottaa se jälleen; sen käskyn minä olen saanut Isältäni."

18 Ei kukaan ota sitä minulta, vaan minä annan sen vapaaehtoisesti*. Minulla on valta antaa se ja minulla on valta ottaa se jälleen. Sen käskyn olen saanut Isältäni."

18. Ei ota kenkään sitä minulta, vaan minä panen sen itsestäni. Minulla on valta sitä panna, ja minulla on valta sitä taas ottaa. Sen käskyn minä sain Isältäni.

18. Ei ota kengän sitä minulda waan minä panen sen idze tahdostani. Minulla on woima sitä panna ja minulla on woima sitä taas otta: ja minä sain sen käskyn Isäldäni.

18. Ei kengen minulta site ota/ wan mine sen panen itze minuldani. Minulla on woima site panna ia minulla on woima site iellense otta. Sen käskyn mine sain Iseldeni. (Ei kenkään minulta sitä ota/ waan minä sen panen itse minultani. Minulla on woima sitä panna ja minulla on woima sitä jällens ottaa. Sen käskyn minä sain Isältäni.)

19 Niin syntyi taas erimielisyys juutalaisten kesken näiden sanain tähden.

19 Niin syntyi taas erimielisyyttä juutalaisten kesken näitten sanojen vuoksi.

19. Niin tuli taas riita Juudalaisten keskellä näiden puhetten tähden.

19. Nijn Judalaiset rupeisit taas rijtelemän keskenäns näiden puhetten tähden:

19. Taas sis rita nousi Judasten keskene neinen puheten täden. (Taas siis riita nousi judasten keskenään näiden puheitten tähden.)

20 Ja useat heistä sanoivat: "Hänessä on riivaaja, ja hän on järjiltään; mitä te häntä kuuntelette?"

20 Useat heistä sanoivat: "Hänessä on riivaaja ja Hän on järjiltään. Mitä te Häntä kuuntelette?"

20. Ja moni heistä sanoi: hänellä on perkele, ja hän on mieletöin: mitä te häntä kuultelette?

20. Ja moni heistä sanoi: hänellä on Perkele ja hän on mieletöin mitä te händä cuuldeletta?

20. Nin Moni heiste sanoi/ Henelle ombi Perkele/ ia hen hullluttele/ mite te hende cwldelette? (Niin moni heistä sanoi/ Hänella ompi perkele/ ja hän hulluttelee/ mitä te häntä kuuntelette?)

21 Toiset sanoivat: "Nämä eivät ole riivatun sanoja; eihän riivaaja voi avata sokeain silmiä?"

21 Toiset sanoivat: "Nämä eivät ole riivatun sanoja. Eihän riivaaja voi avata sokeain silmiä?"

21. Mutta muut sanoivat: ei ne ole riivatun puheet: taitaako perkele sokian silmät avata?

21. Mutta muutamat sanoit: ei ne ole rijwatun puhet woico Perkele sokiain silmät awata?

21. Mwtamat sanoit/ Neme sanat eiuet ole Perkeellisen. Woico Perkel Sokein silmet auaita? (Muutamat sanoit/ Nämä sanat eiwät ole perkeleellisen. Woiko perkele sokein silmät awata?)

22 Sitten oli temppelin vihkimisen muistojuhla Jerusalemissa, ja oli talvi.

22 Sitten oli temppelin vihkimisen muistojuhla Jerusalemissa. ja oli talvi.

22. Ja Jerusalemissa oli kirkkomessu, ja talvi oli,

22. Ja Jerusalemis oli Kirckomessu talwella.

22. Nin tapachtui Jerusalemis Kirkomessu/ ia talui oli/ (Niin tapahtui Jerusalemissa kirkkomessu/ ja talwi oli/)

23 Ja Jeesus käyskeli pyhäkössä, Salomon pylväskäytävässä.

23 Jeesus käveli pyhäkössä, Salomon pylväskäytävässä.

23. Ja Jesus käveli templissä Salomon esihuoneessa.

23. Ja Jesus käweli Templis Salomonin esihuones.

23. Ja Iesus keui Templis Salomonin Esihones. (Ja Jesus käwi templissä Salomonin esihuoneessa.)

24 Niin juutalaiset ympäröivät hänet ja sanoivat hänelle: "Kuinka kauan sinä pidät meidän mieltämme kiihdyksissä? Jos sinä olet Kristus, niin sano se meille suoraan."

24 Niin juutalaiset ympäröivät Hänet ja sanoivat Hänelle: "Kuinka kauan jännität mieltämme? Jos olet Kristus, sano se meille suoraan."

24. Niin Juudalaiset piirittivät hänen ja sanoivat hänelle: kuinka kauvan sinä meitä pidät ylös? Jos olet Kristus, niin sano meille selkiästi.

24. Nijn Judalaiset pijritit hänen ja sanoit hänelle: cuinga cauwan sinä juonittelet meitä? Jos sinä olet Christus nijn sano meille selkiäst.

24. Nin Juttat hene' ymberinspijritit ia sanoit henelle/ Quin caua' sine ionittelet meiden cansa? Jos sine olet Christ9 nin sanos meille selkiest? (Niin juuttaat hänen ympärins piiritit ja sanoit hänelle/ Kuin kauan sinä juonittelet meidän kanssa? Jos sinä oet Kristus niin sanos meille selkeästi?)

25 Jeesus vastasi heille: "Minä olen sanonut sen teille, ja te ette usko. Ne teot, joita minä teen Isäni nimessä, ne todistavat minusta.

25 Jeesus vastasi heille: "Olen teille sanonut, mutta te ette usko. Ne teot, jotka teen Isäni nimessä, ne todistaa minusta.

25. Jesus vastasi heitä: minä olen sen teille sanonut, ja ette usko: ne työt, jotka minä teen Isäni nimeen, todistavat minusta.

25. Jesus wastais heitä: minä olen sen teille sanonut ja et te usco ne työt cuin minä teen Isäni nimeen todistawat minusta.

25. Iesus wastasi heite/ Mine olen sen sanonut teille ia ette te wsko site. Ne töödh iotca mine teen Iseni Nimeen/ ne minusta todistoxen candauat/ (Niin Jesus wastasi heitä/ Minä olen sen sanonut teille ja ette te usko sitä. Ne työt jotka minä teen Isäni nimeen/ ne minusta todistuksen kantawat/)

26 Mutta te ette usko, sillä te ette ole minun lampaitani (niin kuin olen teille sanonut).

26 Mutta te ette usko, sillä ette ole minun lampaita* (niin kuin olen teille sanonut).

26. Mutta ette usko: sillä ette ole minun lampaistani, miinkuin minä teille sanoin.

26. Mutta et te usco sillä et te ole minun lambaistani nijncuin minä jo teille sanoin.

26. Mutta ette te wsko/ Sille ettei te ole minun Lambaistan/ ninquin mine sanoin teille/ (Mutta ette te usko/ Sillä ettei te ole minun lampaistani/ niinkuin minä sanon teille/)

27 Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.

27 Minun lampaani kuuntelevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne ja ne seuraavat minua.

27. Minun lampaani kuulevat minun ääneni, ja minä tunnen heidät, ja he seuraavat minua:

27. Minun lambani cuulewat minun äneni ja minä tunnen heidän he seurawat minua

27. Minun Lambani cwleuat minun äneni/ ia mine tunnen heijet/ Ja he seurauat minua/ (Minun lampaani kuulewat minun ääneni/ ja minä tunnen heidät/ Ja he seuraawat minua/)

28 Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni.

28 Ja minä annan heille iäisen elämän eivätkä he ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni.

28. Ja minä annan heille ijankaikkisen elämän, ja ei heidän pidä hukkuman ijankaikkisesti, eikä pidä yhdenkään repäisemän heitä minun kädestäni.

28. Ja minä annan heille ijancaickisen elämän ei he hucu ijancaickisest eikä yxikän repele heitä minun kädestäni.

28. Ja mine annan heille ijancaikisen elemen/ eike he hucku ijancaikisesta/ Eike mös yxiken heite repele minun kädhesteni. (Ja minä annan heille iankaikkisen elämän/ eikä he huku iankaikkisesti/ Eikä myös yksikään heitä repäise minun kädestäni.)

29 Minun Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä.

29 Isäni, joka on heidät minulle antanut on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä Isäni kädestä.

29. Minun isäni, joka ne minulle antoi, on suurempi kaikkia: ja ei kenkään taida heitä reväistä minun Isäni kädestä.

29. Minun Isän joca ne minulle andoi on caickein suurin ja ei kengän taida heitä rewäistä minun Isäni kädestä.

29. Minun Isen ioca ne minulle annoi/ hen on caikia swrin/ ia eikengen woi heite reueist minun Iseni kädhest. (Minun Isän joka ne minulle antoi/ hän on kaikkia suurin/ ja ei kenkään woi heitä rewäistä minun Isäni kädestä.)

30 Minä ja Isä olemme yhtä."

30 Minä ja Isä olemme yhtä."

30. Minä ja Isä olemme yhtä.

30. Minä ja Isä olemma yhtä.

30. Mine ia Ise olema ychte. (Minä ja Isä olemme yhtä.)

31 Niin juutalaiset ottivat taas kiviä maasta kivittääksensä hänet.

31 Niin juutalaiset ottivat taas kiviä maasta kivittääkseen Hänet.

31. Niin Juudalaiset poimivat taas kiviä häntä kivittääksensä.

31. Nijn Judalaiset poimit taas kiwiä händä kiwittäxens.

31. Nin Juttat taas poimit Kiui/ hende kiuitexens. (Niin juuttaat taas poimit kiwiä/ häntä kiwittääksensä.)

32 Jeesus vastasi heille: "Minä olen näyttänyt teille monta hyvää tekoa, jotka ovat Isästä; mikä niistä on se, jonka tähden te tahdotte minut kivittää?"

32 Jeesus vastasi heille: "Olen näyttänyt teille monta hyvää tekoa, jotka ovat Isältäni*. Mikä niistä on sellainen, jonka vuoksi minut kivitätte?"

32. Jesus vastasi heitä: minä osoitin teille Isältäni monta hyvää työtä: minkä työn tähden niistä te siis minun kivitätte?

32. Mutta Jesus wastais heitä: minä osotin teille Isäldäni monda hywä työtä cuidenga tähden nijstä te sijs tahdotta minua kiwittä?

32. Wastasi Iesus heite/ Monda hyue töte mine osotin teille minun Iseldeni/ Quinenga tedhen sis nijste töiste te tadhot minua kiuitte? (Wastasi Jesus heitä/ Monta hywää työtä minä osoitin teille minun Isältäni/ Kuinenka tähden siis niistä töistä te tahdot minua kiwittää.)

33 Juutalaiset vastasivat hänelle: "Hyvän teon tähden me emme sinua kivitä, vaan jumalanpilkan tähden, ja koska sinä, joka olet ihminen, teet itsesi Jumalaksi".

33 Juutalaiset vastasivat Hänelle (sanoen): "Hyvän teon vuoksi emme sinua kivitä, vaan rienauksen vuoksi, ja koska sinä, joka olet ihminen, teet itsesi Jumalaksi."

33. Juudalaiset vastasivat häntä, sanoen: emme sinua hyvän työn tähden kivitä, vaan pilkan tähden, ja että sinä, joka ihminen olet, teet itses Jumalaksi.

33. Judalaiset wastaisit händä sanoden: en me sinua hywän työn tähden kiwitä waan pilcan tähden: ja että sinä joca ihminen olet teet idzes Jumalaxi.

33. Wastasit hende Juttat/ sanoden/ Emme me sinua kiuite hyuen töön tedhen/ waan pilcan tedhen/ ia ette sine/ ioca Inhimine' olet/ teet itzes Jumalaxi. (Wastasit häntä juuttaat/ sanoen/ Emme me sinua kiwitä hywän työn tähden/ waan pilkan tähden/ ja että sinä/ joka ihminen olet/ teet itsesi jumalaksi.)

34 Jeesus vastasi heille: "Eikö teidän laissanne ole kirjoitettuna: 'Minä sanoin: te olette jumalia'?

34 Jeesus vastasi heille: "Eikö laissanne ole kirjoitettuna: 'Minä sanoin: Te olette jumalia'?

34. Jesus vastasi heitä: eiko teidän laissanne ole kirjoitettu: minä sanon, te olette jumalat?

34. Jesus wastais heitä: eikö teidän Laisanne ole kirjoitettu?

34. Wastasi heite Iesus. Eikö teiden Laisan ole kirioitettu/ Mine sanoin/ Te oletta Jumalat? (Wastasi heitä Jesus. Eikö teidän laissan ole kirjoitettu/ Minä sanoin/ Te olette Jumalat?)

35 Jos hän sanoo jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli — ja Raamattu ei voi raueta tyhjiin —

35 Jos Hän sanoi jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli — ja Raamattu ei saata kumoutua —

35. Jos hän ne kutsui jumaliksi, joille Jumalan sana tapahtui, ja ei kirjoitus taideta rikottaa:

35. Minä sanoin: te oletta jumalat. Jos hän ne cudzui jumalixi joille Jumalan sana tapahdui ja ei Kirjoitus ole cuitengan ricottu?

35. Jos hen ne cutzui Jumalaxi/ ioille Jumalan sana tapactui/ ia ei se Kirioitus taidha quitengan rikottu olla/ (Jos hän ne kutsui jumalaksi/ joille Jumalan sana tapahtui/ ja ei se kirjoitus taida kuitenkaan rikottu olla/)

36 niin kuinka te sanotte sille, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: 'Sinä pilkkaat Jumalaa', sentähden että minä sanoin: 'Minä olen Jumalan Poika'?

36 sanotteko te Hänestä, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: 'Sinä rienaat, koska sanoin: 'Olen Jumalan Poika'?

36. Ja te sanotte hänelle, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: sinä pilkkaat Jumalaa, että minä sanoin: minä olen Jumalan Poika.

36. Ja te sanotte hänelle: jonga Isä on pyhittänyt ja lähettänyt mailmaan: sinä pilckat Jumalata että minä sanoin: minä olen Jumalan Poica.

36. Ja te sijttekin sanotta henelle ionga Ise ombi pyhittenyt ia lehettenyt Mailman/ Sine pilcat Jumalata/ Senteden ette mine sanoin/ Mine olen Jumalan Poica? (Ja te sittenkin sanotte hänelle jonka Isä ompi pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan/ Sinä pilkkaat Jumalata/ Sentähden että minä sanoin/ Minä olen Jumalan Poika?)

37 Jos minä en tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua.

37 Ellen tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua.

37. Ellen minä tee minun Isäni töitä, niin älkäät minua uskoko.

37. Ellen minä tee minun Isäni töitä nijn älkät minua uscoco:

37. Ellei mine tee minun Iseni töite/ nin elke vsko minua/ (Ellei minä tee minun Isäni töitä/ niin älkää uskoko minua/)

38 Mutta jos minä niitä teen, niin, vaikka ette uskoisikaan minua, uskokaa minun tekojani, että tulisitte tuntemaan ja ymmärtäisitte Isän olevan minussa ja minun olevan Isässä."

38 Mutta jos teen, niin vaikka ette usko minua, uskokaa teot, jotta tietäisitte ja uskoisitte* että Isä on minussa ja minä Hänessä."

38. Mutta jos minä niitä teen, ja jos ette minua usko, niin uskokaat ne työt, että te tuntisitte ja uskoisitte Isän olevan minussa ja minun hänessä.

38. Mutta jos minä nijtä teen ja jos et te minua usco nijn uscocat ne työt että te tundisit ja uscoisit Isän olewan minus ja minun hänes.

38. Mutta ios mine ne teen ios ei te minua vsko/ nin vskocat ne tööt/ Senpäle ette teiden pite tundeman ia Uskoman/ ette Ise ombi minus/ Ja mine henes. (Mutta jos minä ne teen jos ei te minua usko/ niin uskokaat ne työt/ Senpäälle että teidän pitää tunteman ja uskoman/ että Isä ompi minussa/ Ja minä hänessä.)

39 Niin he taas tahtoivat ottaa hänet kiinni, mutta hän lähti pois heidän käsistänsä.

39 Niin he tahtoivat taas ottaa Hänet kiinni, mutta Hän lähti pois heidän käsistään.

39. Niin he etsivät taas häntä kiinni ottaaksensa, mutta hän läksi heidän käsistänsä,

39. Nijn he edzeit taas händä kijnniottaxens mutta hän läxi heidän tyköns:

39. Nin he taas etzit hende kijniotta/ ia hen poislexi heiden käsistens/ (Niin he taas etsit häntä kiinni ottaa/ ja hän pois läksi heidän käsistänsä/)

40 Ja hän meni taas Jordanin tuolle puolelle siihen paikkaan, missä Johannes ensin kastoi, ja viipyi siellä.

40 Ja Hän meni jälleen Jordanin tuolle puolen siihen paikkaan jossa Johannes ensin kastoi, ja viipyi siellä.

40. Ja meni jälleen toiselle puolelle Jordania, siihen paikkaan, jossa Johannes ensin kasti, ja viipyi siinä.

40. Ja meni jällens toiselle puolelle Jordani siJohen josa Johannes ensin casti ja jäi sinne.

40. ia poismeni iellens toiselle polen Jordanin sihen sijan/ iossa Johannes oli ensin castanut/ ia ieij sinne. (ja pois meni jällens toiselle puolen Jordanin siihen sijaan/ jossa Johannes oli ensin kastanut/ ja jäi sinne.)

41 Ja monet tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Johannes ei tehnyt yhtäkään tunnustekoa; mutta kaikki, mitä Johannes sanoi tästä, on totta".

41 Monet tulivat Hänen luokseen ja sanoivat: "Johannes tosin ei tehnyt yhtään tunnustekoa, mutta kaikki mitä Johannes sanoi tästä, oli totta."

41. Ja monta tuli hänen tykönsä, ja sanoivat: ei Johannes yhtäkään ihmettä tehnyt; mutta kaikki mitä Johannes tästä sanoi, ne ovat todet.

41. Ja monda tuli hänen tygöns ja sanoi: ei Johannes yhtäkän ihmettä tehnyt:

41. Ja monda tulit henen tygens ia sanoit/ Ei tosin tehnyt Johannes ychteken Merki/ (Ja monta tulit hänen tykönsä ja sanoit/ Ei tosin tehnyt Johannes yhtäkään merkkiä/)

42 Ja monet siellä uskoivat häneen.

42 Ja monet siellä uskoivat Häneen.

42. Ja monta uskoi sillä hänen päällensä.

42. Mutta caicki cuin Johannes tästä sanoi ne owat todet. Ja monda uscoi siellä hänen päällens.

42. Mutta quitengi caiki/ mite Johannes ombi teste sanonut/ ne ouat todhet. Ja monda sielle vskoit henen pälens. (Mutta kuitenkin kaikki/ mitä Johannes ompi tästä sanonut/ ne owat todet. Ja monta siellä uskoit hänen päällensä.)