13 luku

Jeesus pesee opetuslastensa jalat 1 – 11, kehoittaa keskinäiseen nöyryyteen 12 – 20, ilmoittaa kavaltajansa 21 – 30; aloittaa jäähyväispuheensa; puhuu kirkastumisestaan ja poismenostaan 31 – 33, antaa opetuslapsilleen uuden käskyn 34, 35 ja sanoo Pietarin kieltävän hänet 36 – 38.

1 Mutta ennen pääsiäisjuhlaa, kun Jeesus tiesi hetkensä tulleen, että hän oli siirtyvä tästä maailmasta Isän tykö, niin hän, joka oli rakastanut omiansa, jotka maailmassa olivat, osoitti heille rakkautta loppuun asti.

1 Mutta ennen pääsiäisjuhlaa Jeesus tiesi hetkensä tulleen, että Hän siirtyisi tästä maailmasta Isän luo. Hän oli rakastanut omiaan, jotka olivat maailmassa, ja Hän rakasti heitä loppuun asti.

1. Mutta ennen pääsiäisjuhlaa, kuin Jesus tiesi hetkensä tulleeksi, että hänen piti tästä maailmasta Isän tykö menemän, niinkuin hän oli rakastanut omiansa, jotka olivat maailmassa, niin hän loppuun asti rakasti heitä.

1. MUtta ennen Pääsiäis juhla cuin Jesus tiesi hänen hetkens tullexi että hänen piti tästä mailmast Isän tygö menemän: Nijncuin hän oli racastanut omians mailmas nijn hän myös heitä loppun asti racasti.

1. MUtta ennen Päsieis Juhla/ quin Iesus tiesi ette henen hetkens tullut oli/ ette henen piti teste Mailmast menemen Isen tyge/ Coska hen oli Racastanut ne omans iotca Mailmas olit/ nin hen Racasti heite haman loppun asti. (Mutta ennen Pääsiäisjuhlaa/ kuin Jesus tiesi että hänen hetkensä tullut oli/ että hänen piti tästä maailmasta menemän Isän tykö/ Koska hän oli rakastanut ne omansa jotka maailmassa olit/ niin hän rakasti heitä hamaan loppuun asti.)

2 Ja ehtoollisella oltaessa, kun perkele jo oli pannut Juudas Iskariotin, Simonin pojan, sydämeen, että hän kavaltaisi Jeesuksen,

2 Ehtoollisen tultua, kun paholainen oli jo pannut Juudas Iskariotin, Simonin pojan, sydämeen, että tämä kavaltaisi Jeesuksen*,

2. Ja ehtoolisen jälkeen, (kuin perkele oli jo Juudaan Simonin Iskarjotin sydämeen lykännyt, että hänen piti hänen pettämän,)

2. Ja Ehtolisen jälken cosca Perkele oli jo Judan Simonin Ischariothin sydämehen lykännyt että hänen piti hänen pettämän.

2. Ja Ectolisen ielken/ Coska io Perkele oli Judan Simonin Ischariothin Sydhemen siselle lyckenyt/ ette henen piti hende pettemen/ (Ja ehtoollisen jälkeen/ Koska jo perkele oli Judan Simonin Ischariotin sydämen sisälle lykännyt/ että hänen piti häntä pettämän/)

3 niin Jeesus, tietäen, että Isä oli antanut kaikki hänen käsiinsä ja että hän oli lähtenyt Jumalan tyköä ja oli menevä Jumalan tykö,

3 niin Jeesus tietäen, että Isä oli antanut kaikki Hänen käsiinsä ja että Hän oli lähtenyt Jumalan luota ja oli menevä Jumalan luo,

3. Tiesi Jesus Isän kaikki hänen käsiinsä antaneen, ja että hän oli Jumalasta lähtenyt ulos ja oli Jumalan tykö menevä:

3. Tiesi Jesus Isän caicki hänen käsijns andanen ja että hän oli Jumalast lähtenyt ja oli Jumalan tygö menewä:

3. Tiesi Iesus/ ette henelle Ise oli caiki käsijn andanut/ ia ette hen oli Jumalast wloslechtenyt/ Ja Jumalan tyge menemen/ (Tiesi Jesus/ että hänelle Isä oli kaikki käsiin antanut/ ja että hän oli Jumalasta ulos lähtenyt/ Ja Jumalan tykö menemän/)

4 nousi ehtoolliselta ja riisui vaippansa, otti liinavaatteen ja vyötti sillä itsensä.

4 nousi ehtoolliselta ja riisui vaippansa. Otettuaan liinavaatteen, Hän vyötti itsensä sillä.

4. Nousi hän ehtoolliselta ja riisui vaatteensa, ja otti liinaisen, ja vyötti itsensä.

4. Nousi hän Ehtoliselda rijsui waattens ja otti esilijnan ja wyötti idzens.

4. Nousi hen yles Eectoliseld/ rijsui Waatteins/ ia otti Esilinan/ ia wötti henens. (Nousi hän ylös ehtoollisesta/ riisui waatteensa/ ja otti esiliinan/ ja wyötti hänensä.)

5 Sitten hän kaatoi vettä pesumaljaan ja rupesi pesemään opetuslastensa jalkoja ja pyyhkimään niitä liinavaatteella, jolla oli vyöttäytynyt.

5 Sitten Hän kaatoi vettä pesumaljaan ja alkoi pestä opetuslasten jalkoja ja kuivata niitä liinavaatteella, jolla oli vyöttäytynyt.

5. Pani hän sitte vettä maljaan, ja rupesi pesemään opetuslasten jalkoja, ja kuivasi ne sillä liinaisella, jolla hän vyötetty oli.

5. Pani sijtte wettä waskimaljaan ja rupeis pesemän Opetuslastens jalcoja ja cuiwais ne sillä esilijnalla jolla hän wyötetty oli.

5. Sijtte hen pani Wettä Waskimalian/ Rupesi pesemen Opetuslastens Jalcoija/ ia quiuasi ne sille Esilinalla/ iolla hen oli wötetty. (Sitten hän pani wettä waskimaljaan/ Rupesi pesemään opetuslastensa jalkoja/ ja kuiwasi ne sillä esiliinalla/ jolla hän oli wyötetty.)

6 Niin hän tuli Simon Pietarin kohdalle, ja tämä sanoi hänelle: "Herra, sinäkö peset minun jalkani?"

6 Niin Hän tuli Simon Pietarin luo, ja tämä sanoi Hänelle: "Herra. sinäkö peset minun jalkani?"

6. Niin hän tuli Simon Pietarin tykö, joka sanoi hänelle: Herra, sinäkö minun jalkani peset?

6. NIjn hän tuli Simon Petarin tygö ja Petari sanoi hänelle: Herra sinäkö minun jalcani peset?

6. Nin hen tuli sis Simon Petarin tyge/ ia sanoi henelle Petari/ HERRA/ Sinekö minun Jalkani peset? (Niin hän tuli siis Simon Petarin tykö/ ja sanoi hänelle Petari/ HERRA/ Sinäkö minun jalkani peset?)

7 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Mitä minä teen, sitä et nyt käsitä, mutta vastedes sinä sen ymmärrät".

7 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Mitä teen, sitä sinä et nyt käsitä, mutta tämän jälkeen ymmärrät."

7. Jesus vastasi ja sanoi hänelle: mitä minä teen, et sinä sitä nyt tiedä, mutta tästedes saat sinä sen tietää.

7. Jesus wastais ja sanoi hänelle: mitä minä teen et sinä sitä nyt tiedä mutta tästedes saat sinä sen tietä.

7. Iesus wastasi ia sanoi henelle/ Mite mine teen/ etze site nyt tiedhe/ mutta testedes sine saadh sen tiete. (Jesus wastasi ja sanoi hänelle/ Mitä minä teen/ et sinä sitä nyt tiedä/ mutta tästedes sinä saat sen tietää.)

8 Pietari sanoi hänelle: "Et ikinä sinä saa pestä minun jalkojani". Jeesus vastasi hänelle: "Ellen minä sinua pese, ei sinulla ole osuutta minun kanssani".

8 Pietari sanoi Hänelle: "Et ikinä ole pesevä minun jalkojani" Jeesus vastasi hänelle: "Ellen sinua pese. sinulla ei ole osuutta kanssani."

8. Pietari sanoi hänelle: ei sinun pidä ikänä pesemän minun jalkojani. Vastasi häntä Jesus: ellen minä sinua pese, niin ei sinulla ole osaa minun kanssani.

8. Petari sanoi hänelle: et ikänäns sinä pese minun jalcojani? Wastais Jesus: ellen minä sinua pese nijn ei sinun ole osa minun cansani.

8. Nin sanoi Petari henelle/ Ei ikenens sine pese minun Jalcoiani. Wastasi hende Iesus/ Ellei mine sinua pese/ nin ei ole sinulla osa minun cansani. (Niin sanoi Petari hänelle/ Ei ikänänsä sinä pese minun jalkojani. Wastasi häntä Jesus/ Ellei minä sinua pese/ niin ei ole sinulla osaa minun kanssani.)

9 Simon Pietari sanoi hänelle: "Herra, älä pese ainoastaan minun jalkojani, vaan myös kädet ja pää".

9 Simon Pietari sanoi Hänelle: "Herra, ei ainoastaan jalkojani, vaan myös kädet ja pää."

9. Simon Pietari sanoi hänelle: Herra, ei ainoastaan minun jalkojani, mutta myös kädet ja pää.

9. Petari sanoi hänelle: Herra ei ainoastans minun jalcojani mutta myös käteni ja pääni.

9. Sanoi henelle Simon Petari/ HERRA/ ei waiwoin minun Jalcoiani/ mutta mös Kädhet ia päen. (Sanoi hänelle Simon Petari/ HERRA/ ei waiwoin minun jalkojani/ mutta myös kädet ja pään.)

10 Jeesus sanoi hänelle: "Joka on kylpenyt, ei tarvitse muuta, kuin että jalat pestään, ja niin hän on kokonaan puhdas; ja te olette puhtaat, ette kuitenkaan kaikki".

10 Jeesus sanoi hänelle: "Kylpeneen ei tarvitse kuin pestä jalkansa, niin hän on kokonaan puhdas. Ja te olette puhtaat, mutta ette kaikki."

10. Sanoi Jesus hänelle: joka pesty on, ei se muuta tarvitse, vaan että jalat pestään, ja niin hän on kokonansa puhdas: ja te olette puhtaat, ette kuitenkaan kaikki.

10. Sanoi Jesus hänelle: joca pesty on ei se tarwidze pesemistä waan että jalat pestän ja nijn hän on coconans puhdas.

10. Sanoi Iesus henelle/ Joca pesty/ on ei se taruitze/ paitzi ette Jalghat pesten/ waan hen ombi cokonans puhdas. (Sanoi Jesus hänelle/ Joka pesty/ on ei se tarwitse/ paitsi että jalat pesten/ waan hän ompi kokonansa puhdas.)

11 Sillä hän tiesi kavaltajansa; sentähden hän sanoi: "Ette kaikki ole puhtaat".

11 Sillä Hän tiesi kavaltajansa. Sen vuoksi Hän sanoi: "Ette kaikki ole puhtaat."

11. Sillä hän tiesi pettäjänsä; sentähden hän sanoi: ette kaikki ole puhtaat.

11. Ja te oletta puhtat ette cuitengan caicki: sillä hän tiesi pettäjäns? sentähden hän sanoi: et te caicki ole puhtat.

11. Ja te oletta puchtat/ ei quitengan caiki. Sille hen tiesi kylle Petteijens/ senteden hen sanoi ette ole te caiki puchtat. (ja te olette puhtaat/ ei kuitenkaan kaikki. Sillä hän tiesi kyllä pettäjänsä/ sentähden hän sanoi ette ole te kaikki puhtaat.)

12 Kun hän siis oli pessyt heidän jalkansa ja ottanut vaippansa ja taas asettunut aterialle, sanoi hän heille: "Ymmärrättekö, mitä minä olen teille tehnyt?

12 Kun Hän siis oli pessyt heidän jalkansa ja ottanut *vaippansa, Hän asettui jälleen aterialle ja sanoi* heille: "Ymmärrättekö, mitä olen teille tehnyt?

12. Sittekuin hän oli pessyt heidän jalkansa ja vaatteensa ottanut, istui hän taas ja sanoi heille: tiedättekö, mitä minä teille tehnyt olen?

12. Sijttecuin hän oli pesnyt heidän jalcans otti hän waattens istui ja sanoi taas heille: tiedättekö mitä minä teille tehnyt olen:

12. Sittequin hen pesnyt oli heiden Jalgans/ Otti hen wattens/ ia istui iellens/ ia sanoi taas heille/ Tiedhettekö mite mine teille tehnyt olen? (Sittenkuin hän pessyt oli heidän jalkansa/ Otti hän waatteensa/ ja istui jällens/ ja sanoi taas heille/ Tiedättekö mitä minä teille tehnyt olen?)

13 Te puhuttelette minua opettajaksi ja Herraksi, ja oikein te sanotte, sillä se minä olen.

13 Te puhuttelette minua opettajaksi ja Herraksi, ja oikein sanotte, sillä se olen.

13. Te kutsutte minun Mestariksi ja Herraksi, ja te sanotte oikein; sillä minä myös olen.

13. Te cudzutta minun Mestarixi ja Herraxi ja te sanotte oikein: sillä minä myös olen.

13. Te cutzuta minun Mestarixi ia Herraxi/ ia te sanotta oikein/ Sille ette mine olengi. (Te kutsutte minun Mestariksi ja Herraksi/ ja te sanotte oikein/ Sillä että minä olenkin.)

14 Jos siis minä, teidän Herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkanne, olette tekin velvolliset pesemään toistenne jalat.

14 Jos siis minä, Herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkanne, olette tekin velvolliset pesemään toistenne jalat.

14. Sentähden, jos minä, joka olen Herra ja Mestari, olen teidän jalkanne pessyt, niin pitää myös teidänkin toinen toisenne jalat pesemän.

14. Jos minä joca olen teidän Herran ja Mestarin olen teidän jalcanne pesnyt: nijn pitä myös teidängin toinen toisenne jalat pesemän:

14. Jos Mine nyt/ ioca olen teiden HERRAN ia Mestarin/ olen teille Jalgat pesnyt/ Nin mös teiden pite keskenen toinen toisens Jalgat pesemen/ (Jos minä nyt/ joka olen teidän HERRAN ja Mestarin/ olen teille jalat pessyt/ Niin myös teidän pitää keskenän toinen toisensa jalat pesemän/)

15 Sillä minä annoin teille esikuvan, että myös te niin tekisitte, kuin minä olen teille tehnyt.

15 Sillä annoin teille esikuvan, jotta tekin tekisitte niin kuin minä olen teille tehnyt.

15. Sillä minä annoin teille esikuvan, että te niin tekisitte, kuin minä tein teille.

15. Sillä minä annoin teille esicuwan että te nijn tekisitte cuin minäkin teille tein.

15. Sille mine annoin teille Esikuuan/ ette te nin teettä/ quin mineki teille tein. (Sillä minä annoin teille esikuwan/ että te niin teette/ kuin minäkin teille tein.)

16 Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei ole palvelija herraansa suurempi eikä lähettiläs lähettäjäänsä suurempi.

16 Totisesti, totisesti sanon teille: ei ole palvelija Herraansa suurempi eikä lähettiläs lähettäjäänsä suurempi.

16. Totisesti, totisesti sanon minä teille: ei ole palvelia suurempi herraansa, eikä sanansaattaja suurempi kuin se, joka hänen lähetti.

16. Totisest totisest sanon minä teille: ei ole palwelia suurembi hänen Herrans eikä sanansaattaja suurembi cuin se joca hänen lähetti.

16. Totisest toitisest sano' mine teille/ ei ole Paluelia swrembi henen Herransa eikä Lehetossana swrembi/ quin se/ ioca sen lehetti. (Totisesti totisesti sanon minä teille/ ei ole palwelija suurempi hänen herraansa ja lähetyssana suurempi/ kuin se/ joka sen lähetti.)

17 Jos te tämän tiedätte, niin olette autuaat, jos te sen teette.

17 Jos tämän tiedätte, olette autuaat, jos sen teette.

17. Jos te nämät tiedätte, te olette autuaat, jos te niitä teette.

17. Jos te nämät tiedätte te oletta autuat jos te nijtä teettä. En minä caikista teistä puhu kyllä minä tiedän ne jotca minä walidzin.

17. Jos te neite tiedette/ autuat te oletta/ ios te nijte teette. Em mine caikista teiste puhu/ mine tiede' iotca mine wloswalitzin. (Jos te näitä tiedätte/ autuaat te olette/ jos te niitä teette. En minä kaikista teistä puhu/ minä tiedän jotka minä ulos walitsin.)

18 En minä puhu teistä kaikista: minä tiedän, ketkä olen valinnut; mutta tämän kirjoituksen piti käymän toteen: 'Joka minun leipääni syö, on nostanut kantapäänsä minua vastaan'.

18 En puhu teistä kaikista. Tiedän, ketkä olen valinnut, mutta näin on, jotta toteutuisi kirjoitus: 'Joka syö *leipää kanssani*, on nostanut kantapäänsä minua vastaan'.

18. En minä kaikista teistä puhu: minä tiedän ne, jotka minä valitsin: mutta että Raamattu täytettäisiin: joka syö leipää minun kanssani, hän tallasi minun jalallansa.

18. Mutta että Ramattu täytetäisin: joca syö leipä minun cansani hän tallais minun jalallans.

18. Mutta ette Ramattu pite teutetteme'/ Joca söpi Leipe minu' ca'sani/ he' tallasi minun Jalgallans. (Mutta että Raamattu pitää täytettämän/ Joka syöpi leipää minun kanssani/ hän tallasi minun jalallansa.)

19 Jo nyt minä sanon sen teille, ennenkuin se tapahtuu, että te, kun se tapahtuu, uskoisitte, että minä olen se.

19 Jo nyt sanon sen teille, ennen kuin se tapahtuu, jotta kun se tapahtuu, uskoisitte että *Minä olen*.

19. Nyt minä sanon teille ennenkuin se tapahtuu, että sittekuin se tapahtunut on, te uskoisitte minun siksi.

19. Nyt minä sanon teille ennen cuin se tapahtu että sijttecuin se tapahtunut on te uscoisitte minun sixi.

19. Nyt mine sanon teille/ ennenquin se tapacttu/ ette quin se tapactanut on/ pite teiden wskoman/ ette Mine se olen. (Nyt minä sanon teille/ ennenkuin se tapahtui/ että kuin se tapahtunut on/ pitää teidän uskoman/ että minä se olen.)

20 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka ottaa vastaan sen, jonka minä lähetän, se ottaa vastaan minut; mutta joka ottaa vastaan minut, se ottaa vastaan hänet, joka on minut lähettänyt.

20 Totisesti, totisesti sanon teille: joka ottaa vastaan sen, jonka minä lähetän, ottaa vastaan minut; mutta joka ottaa vastaan minut, ottaa vastaan Hänet, joka on minut lähettänyt."

20. Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka korjaa sen, jonka minä lähetän, hän korjaa minun; mutta joka minun korjaa, hän korjaa sen, joka minun lähetti.

20. Totisest totisest sanon minä teille: joca corja sen cuin minä lähetän hän corja minun? mutta joca minun corja hän corja sen joca minun lähetti.

20. Totisest totisest sano' mine teille/ Joca coria kenen ikenens mine leheten/ se minun coria/ Mutta ioca minun coria/ hen coria sen/ ioca minun lehetti. (Totisesti totisesti sanon minä teille/ Joka korjaa kenen ikänänsä minä lähetän/ se minun korjaa/ Mutta joka minun korjaa/ hän korjaa sen/ joka minun lähetti.)

21 Tämän sanottuaan Jeesus tuli järkytetyksi hengessään ja todisti ja sanoi: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: yksi teistä on minut kavaltava".

21 Tämän sanottuaan Jeesus järkyttyi hengessään ja todisti ja sanoi: "Totisesti, totisesti sanon teille: yksi teistä kavaltaa minut."

21. Kuin Jesus nämät oli sanonut, tuli hän murheelliseksi hengessä, ja todisti ja sanoi: totisesti, totisesti sanon minä teille: yksi on teistä minun pettävä.

21. COsca Jesus nämät oli sanonut cauhistui hän hengesä todisti ja sanoi: totisest totisest sanon minä teille: yxi on teistä minun pettäwä.

21. Coska Iesus nemet oli sanonut/ cauhistui hen Henges/ ia todhisti/ ia sanoi/ Totisest totisest sano' mine teille/ Ette yxi teiste ombi minun petteue. (Koska Jesus nämät oli sanonut/ kauhistui hän hengessä/ ja todisti/ ja sanoi/ Totisesti totisesti sanon minä teille/ Että yksi teistä ompi minun pettäwä.)

22 Niin opetuslapset katsoivat toisiinsa epätietoisina, kenestä hän puhui.

22 Niin opetuslapset katsoivat toisiinsa epätietoisina, kenestä Hän puhui.

22. Niin opetuslapset katselivat toinen toisensa päälle, ja epäilivät, kenestä hän sanoi.

22. Nijn Opetuslapset cadzelit toinen toisens päälle ja epäilit kenestä hän sanoi.

22. Nin catzelit sis Opetuslapset toinen toisens päle/ Ja epelit keste hen sanoi. (Niin katselit siis opetuslapsesta toinen toisensa päälle/ Ja epäilit kenestä hän sanoi.)

23 Ja eräs hänen opetuslapsistaan, se, jota Jeesus rakasti, lepäsi aterioitaessa Jeesuksen syliä vasten.

23 Mutta eräs Hänen opetuslapsistaan, se, jota Jeesus rakasti, oli aterialla nojallaan Jeesuksen syliä vasten*.

23. Ja yksi hänen opetuslapsistansa istui pöydän tykönä Jesuksen helmassa, jota Jesus rakasti.

23. Ja yxi Jesuxen Opetuslapsist atrioidzi hänen helmasans jota Jesus racasti.

23. Ja nin oli yxi Iesusen Opetuslapsist/ ioca atrioitzi henen helmasans/ iota Iesus Racasti. (Ja niin oli yksi Jesuksen opetuslapsist/ joka aterioitsi hänen helmassansa/ jota Jesus rakasti.)

24 Simon Pietari nyökäytti hänelle päätään ja sanoi hänelle: "Sano, kuka se on, josta hän puhuu".

24 Niin Simon Pietari nyökkäsi hänelle, *jotta tämä kysyisi, kuka se mahtoi olla, josta Hän puhui.*

24. Niin Simon Pietari viittasi sille, visusti kysymään, kuka se olis, josta hän sanoi.

24. Jolle Simon Petari wijttais kysymän kenestä hän puhui.

24. Henelle sis Simon Petari wijttasi/ ette henen piti kysymen cuca se oli iosta hen puhui. (Hänelle siis Simon Petari wiittasi/ että hänen piti kysymän kuka se oli josta hän puhui.)

25 Niin tämä, nojautuen Jeesuksen rintaa vasten, sanoi hänelle: "Herra, kuka se on?"

25 Nojautuen Jeesuksen rintaa vasten tämä sanoi Hänelle: "Herra, kuka se on?"

25. Kuin hän nojasi Jesuksen rintaa vastaan, sanoi hän hänelle: Herra, kuka se on?

25. Cosca hän macais Jesuxen rinnalla sanoi hän hänelle:

25. Coska he' nyt macasi Iesusen Rinnalla/ sanoi hen henelle/ HERRA/ cuca se ombi? (Koska hän nyt makasi Jesuksen rinnalla/ sanoi hän heille/ HERRA/ kuka se ompi?)

26 Jeesus vastasi: "Se on se, jolle minä kastan ja annan tämän palan". Niin hän otti palan, kastoi sen ja antoi Juudaalle, Simon Iskariotin pojalle.

26 Jeesus vastasi: "Se on hän, jolle *annan palan kastettuani sen*." Niin Hän kastettuaan palan, antoi sen Juudaalle, Simon Iskariotin pojalle.

26. Jesus vastasi: se on se, jolle minä kastetun palan annan. Ja kuin hän oli kastanut leivän, antoi hän sen Juudaalle Simon Iskariotille.

26. Herra cuca se on? Jesus wastais: jolle minä castetun palan cocotan. Ja cuin hän oli castanut leiwän andoi hän sen Judalle Simon Ischariotille.

26. Iesus wastasi/ Se ombi iolle mine sen castetun Palan cocotan. Ja quin hen oli castanut Leiuen/ annoi hen sen Judan Simonin Ischariothin. (Jesus wastasi/ Se ompi jolle minä sen kastetun palan kokotan/ Ja kuin hän oli kastanut leiwän/ antoi hän sen Judan Simonin Ischariothin.)

27 Ja silloin, sen palan jälkeen, meni häneen saatana. Niin Jeesus sanoi hänelle: "Minkä teet, se tee pian".

27 Silloin palan jälkeen saatana meni häneen. Niin Jeesus sanoi hänelle: "Mitä teet, tee pian."

27. Ja sen palan jälkeen meni silloin häneen perkele. Niin Jesus sanoi hänelle: mitäs teet, niin tee pikemmin.

27. Ja sen palan jälken meni hänehen Perkele.

27. Ja sen Palan ielken meni Perkele henen sisellens. (Ja sen palan jälkeen meni perkele hänen sisällensä.)

28 Mutta ei kukaan aterioivista ymmärtänyt, mitä varten hän sen hänelle sanoi.

28 Mutta aterioivista ei kukaan ymmärtänyt, mitä varten Hän sen hänelle sanoi.

28. Mutta sitä ei yksikään atrioitsevista ymmärtänyt, mitä varten hän sen hänelle sanoi.

28. Nijn Jesus sanoi hänelle: mitäs tehdä tahdot nijn tee pikemmin: mutta ei atrioidzewist yxikän ymmärtänyt mingätähden hän sitä hänelle sanoi.

28. Nin sanoi Jes9 henelle/ Mites teet/ tee sen pikemin. Mutta ei yxike' nijste/ iotca arioitzit/ ymmertenyt/ mihinge he' site sanoi (Niin sanoi Jesus hänelle/ Mitäs teit/ tee sen pikemmin. Mutta ei yksikään niistä/ jotka aterioitsit/ ymmärtänyt/ mihinkä hän sitä sanoi.)

29 Sillä muutamat luulivat, koska rahakukkaro oli Juudaalla, Jeesuksen sanoneen hänelle: "Osta, mitä tarvitsemme juhlaksi", tai että hän antaisi jotakin köyhille.

29 Sillä muutamat luulivat, koska kukkaro oli Juudaalla, että Jeesus sanoi hänelle: ”Osta mitä tarvitsemme juhlaan” tai että tämä antaisi jotain köyhille.

29. Sillä muutamat luulivat, koska Juudaalla oli kukkaro, Jesuksen hänelle sanovan: osta, mitä me juhlapäiväksi tarvitsemme, eli että hän vaivaisille jotakin antais.

29. Muutamat luulit että Judalla oli cuckaro Jesuxen käskenen händä ostaman mitä juhlapäiwän waraxi piti tarwittaman eli jos hänen piti jotakin waiwaisille andaman.

29. Mwtomat lwlit/ sille ette Judasella oli Cuckaro/ ette Iesus oli sanonut henelle/ Osta mite taruitan Juhla peiuen waraxi/ eli ios henen piti iotakin waiwasten andaman/ (Muutamat luulit/ sillä että Judaksella oli kukkaro/ että Jesus oli sanonut hänelle/ Osta mitä tarwitaan juhlapäiwän waraksi/ eli jos hänen piti jotakin waiwasten antamaan/)

30 Niin hän, otettuaan sen palan, meni kohta ulos; ja oli yö.

30 Niin hän otettuaan palan meni heti ulos, ja oli yö.

30. Kuin hän siis sen palan ottanut oli, meni hän kohta ulos; ja yö oli.

30. Cosca hän sen palan ottanut oli meni hän cohta ulos ja yö oli.

30. Coska hen sis sen Palan ottanut oli/ meni hen cocta wlos/ Ja Öö oli. (Koska hän siis sen palan ottanut oli/ meni hän kohta ulos/ Ja yö oli.)

31 Kun hän oli mennyt ulos, sanoi Jeesus: "Nyt Ihmisen Poika on kirkastettu, ja Jumala on kirkastettu hänessä.

31 Kun hän (siis) oli mennyt ulos, Jeesus sanoi: ”Nyt Ihmisen Poika on kirkastettu, ja Jumala on kirkastettu Hänessä.

31. Kuin hän oli mennyt ulos, sanoi Jesus: nyt on Ihmisen Poika kirkastettu, ja Jumala on kirkastettu hänessä.

31. Cosca Judas oli ulosmennyt sanoi Jesus: nyt on ihmisen Poica kircastettu ja Jumala on kircastettu hänen cauttans:

31. Coska nyt Judas oli wlosme'nyt/ sanoi Iesus/ Nyt Inhimisen Poica ombi kircastettu/ ia Jumala ombi kircastettu henen cauttans/ (Koska nyt Judas oli ulos mennyt/ sanoi Jesus/ Nyt Ihmisen Poika ompi kirkastettu/ ja Jumala ompi kirkastettu hänen kauttansa/)

32 Jos Jumala on kirkastettu hänessä, niin kirkastaa myös Jumala hänet itsessään ja kirkastaa hänet pian.

32 Jos Jumala on kirkastettu Hänessä, kirkastaa Jumalakin Hänet itsessään ja kirkastaa Hänet pian.

32. Jos Jumala on kirkastettu hänessä, niin on myös Jumala kirkastava hänen itsessänsä, ja kirkastaa hänen pian.

32. Jos Jumala on kircastettu hänen cauttans nijn on myös Jumala kircastawa hänen idzesäns ja kircasta hänen pian.

32. Jos nyt Jumala ombi kircastettu henen cauttans/ Nin pite mös Jumalan hende kircastaman itzesens/ ia pian kircastapi henen. (Jos nyt Jumala ompi kirkastettu hänen kauttansa/ Niin pitää myös Jumalan häntä kirkastaman itsessänsä/ ja pian kirkastaapi hänen.)

33 Lapsukaiset, vielä vähän aikaa minä olen teidän kanssanne. Te tulette minua etsimään, ja niinkuin sanoin juutalaisille: 'Mihin minä menen, sinne te ette voi tulla', niin minä sanon nyt myös teille.

33 Lapsukaiset, vielä vähän aikaa olen kanssanne. Te etsitte minua, ja niin kuin sanoin juutalaisille: 'Minne minä menen, sinne te ette voi tulla', niin sanon nyt myös teille.

33. Rakkaat lapsukaiset, minä olen vielä vähän aikaa teidän kanssanne: teidän pitää minua etsimän, ja niinkuin minä sanoin Juudalaisille: ette taida sinne tulla, kuhunka minä menen, niin minä sanon myös nyt teille.

33. RAckat lapsucaiset minä olen wielä wähän aica teidän cansan te oletta minua edzinet? ja nijncuin minä sanoin Judalaisille: et te woi sinne tulla cuhunga minä menen.

33. Rackat Lapsucaiset/ Mine olen wiele yrielde teiden tykenen/ Te oletta minua etzinet/ Ja ninquin mine sanoin Juttaille/ Ette te woi sinne tulla cuhunga mine menen/ (Rakkaat lapsukaiset/ Minä olen wielä yrjältä teidän tykönän/ Te olette minua etsineet/ Ja niinkuin minä sanoi juuttaille/ Ette te woi sinne tulla kuhunka minä menen/)

34 Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut — että tekin niin rakastatte toisianne.

34 Annan teille uuden käskyn: rakastakaa toisianne. Niin kuin minä olen teitä rakastanut, rakastakaa tekin toisianne.

34. Uuden käskyn minä teille annan, että te rakastaisitte teitänne keskenänne, niinkuin minä teitä rakastin, että te myös toinen toistanne rakastaisitte.

34. Nijn minä sanon myös nyt teille: vden käskyn minä teille annan että te racastatte teitän keskenän nijncuin minäkin teitä racastin:

34. Nin sano' mine nyt teille. Wdhe' * käskyn anna' mine teille/ ette te Racastatta keskenen/ ninquin mine teite Racastin/ (Niin sanon minä nyt teille. Uuden käskyn annan minä teille/ että te rakastatte keskenään/ niinkuin minä teitä rakastin/)

35 Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus."

35 Siitä kaikki tuntevat, että olette minun opetuslapsiani, jos teillä on keskinäinen rakkaus."

35. Siitä pitää kaikkein tunteman teidät minun opetuslapsikseni, jos te keskenänne rakkauden pidätte.

35. Että te myös teitän racastaisitte keskenän ja nijn jocainen tundis teidän minun Opetuslapsixeni jos te keskenän yhteisen rackauden pidätte.

35. Senpäle/ ette te Racastat mös teite keskenen. Sijte iocainen tundepi/ ette te oletta minun Opetuslapseni/ ios te pidhette ychteitzen Rackauden keskenen. (Sen päälle/ että te rakastat myös teitä keskenään. Siitä jokainen tunteepi/ että te olette minun opetuslapseni/ jos te pidätte yhteisen rakkauden keskenään.)

36 Simon Pietari sanoi hänelle: "Herra, mihin sinä menet?" Jeesus vastasi hänelle: "Mihin minä menen, sinne sinä et voi nyt minua seurata, mutta vastedes olet minua seuraava".

36 Simon Pietari sanoi Hänelle: "Herra, minne menet?" Jeesus vastasi hänelle: "Mihin minä menen, sinne sinä et voi minua nyt seurata, mutta myöhemmin seuraat minua."

36. Sanoi Simon Pietari hänelle: Herra, kuhunkas menet? Jesus vastasi häntä: kuhunka minä menen, et sinä taida nyt minua seurata, mutta tästälähin sinä olet minua seuraava.

36. Nijn sanoi Simon Petari hänelle: Herra cuhungastas menet? Jesus wastais händä: cuhunga minä menen nijn et sinä woi nyt seurata mutta tästälähin sinä noudatat.

36. Nin sanoi Simon Petari henelle/ HERRA/ cuhu'gas menet? Wastasi Iesus hende/ Cuhunga mine menen/ ettes woi minua nyt sewrata/ Mutta testedes sine noudhatat. (Niin sanoi Simon Petari hänelle/ HERRA/ kuhunkas menet? Wastasi Jesus häntä/ Kuhunka minä menen/ ettes woi minua nyt seurata/ Mutta tästedes sinä noudatat.)

37 Pietari sanoi hänelle: "Herra, miksi en nyt voi seurata sinua? Henkeni minä annan sinun edestäsi."

37 Pietari sanoi Hänelle: "Herra, miksen nyt voi seurata sinua? Henkeni annan puolestasi."

37. Pietari sanoi hänelle: Herra, miksi en minä nyt taida sinua seurata? minä panen henkeni sinun edestäs.

37. Petari sanoi hänelle: Herra mixengästä minä nyt woi sinua noudatta? minä panen hengeni sinun edestäs.

37. Sanoi Petari henelle/ HERRA/ mixei mine nyt woi sinua noudhatta? Mine panen Hengeni sinun edestes. (Sanoi Petari hänelle/ HERRA/ miksei minä nyt woi sinua noudattaa? Minä panen henkeni sinun edestäsi.)

38 Jeesus vastasi: "Sinäkö annat henkesi minun edestäni? Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: ei laula kukko, ennenkuin sinä minut kolmesti kiellät."

38 Jeesus vastasi (hänelle): "Henkesikö annat puolestani? Totisesti, totisesti sanon sinulle: ei laula kukko ennen kuin sinä kolmesti kiellät minut.

38. Jesus vastasi häntä: sinä panet henkes minun edestäni? Totisesti, totisesti sanon minä sinulle: ei laula kukko ennenkuin sinä olet kolmasti minun kieltänyt.

38. Jesus wastais: panetcos henges minun edestäni? totisest totisest sanon minä sinulle: ei laula cuckoi ennen cuin sinä olet colmasti minun kieldänyt.

38. Iesus wastasi hende/ Panecos Henges minun edesteni? Totisest totisest sanon mine sinulle/ Ei swinga Cuckoi ennen laula/ quin sine olet colmast minun kieldenyt. (Jesus wastasi häntä/ Panetkos henkesi minun edestäni? Totisesti totisesti sanon minä sinulle/ Ei suinkaan kukko ennen laula/ kuin sinä olet kolmesti minun kieltänyt.)