5 luku

Kristittyjen on valvominen, sillä Herran päivä on tuleva äkkiarvaamatta 1 – 11; heidän tulee pitää johtajiaan rakkaina ja elää keskenään rauhassa 12, 13, holhota heikkoja ja tehdä kaikille hyvää 14, 15 Apostoli kehoittaa heitä aina iloitsemaan, rukoilemaan ja kiittämään sekä kaikesta valitsemaan sen, mikä hyvää on 16 – 22 Lopputoivotus ja tervehdys 23 – 28.

1 Mutta aikakausista ja määrähetkistä ei teille, veljet, ole tarvis kirjoittaa;

1 Mutta ajoista ja määrähetkistä ei teille, veljet, ole tarvis kirjoittaa.

1. Mutta ajoista ja hetkistä, rakkaat veljet, ei teille tarvitse kirjoittaa;

1. Mutta aigoista ja hetkistä rackat weljet ei teille tarwita kirjoittaman:

1. MUtta nijste aijoista ia Hetkiste/ rackat weliet/ ei taruitze teille kirioittaman/ (Mutta niistä ajoista ja hetkistä/ rakkaat weljet/ ei tarwitse teille kirjoittaman/)

2 sillä itse te varsin hyvin tiedätte, että Herran päivä tulee niinkuin varas yöllä.

2 Tiedätte näet itse varsin hyvin, että Herran päivä tulee niin kuin varas yöllä.

2. Sillä te itse visusti tiedätte, että Herran päivä on tuleva niinkuin varas yöllä.

2. Sillä te idze tiedätte että Herran päiwä on tulewa nijncuin waras yöllä:

2. Sille itze te ratki tiedhette/ Ette se Herran peiue ombi tuleua ninquin Warghas ölle. (Sillä itse te ratki tiedätte/ Että se Herran päiwä ompi tulewa niinkuin waras yöllä.)

3 Kun he sanovat: "Nyt on rauha, ei hätää mitään", silloin yllättää heidät yhtäkkiä turmio, niinkuin synnytyskipu raskaan vaimon, eivätkä he pääse pakoon.

3 (Sillä) kun he sanovat: "On rauha ja turvallisuus", silloin yllättää heidät äkkiä turmio, niin kuin synnytyskipu raskaana olevan vaimon, eivätkä he totisesti pääse pakoon."

3. Sillä kuin he sanovat: nyt on rauha ja ei mitään hätää, silloin kadotus lankee äkisti heidän päällensä, niinkuin raskaan vaimon kipu, ja ei he suinkaan saa paeta.

3. Sillä cosca he sanowat: nyt on rauha ei ole mitän hätä silloin cadotus lange äkist heidän päällens nijncuin rascan waimon kipu ja ei he saa paeta.

3. Sille coska he sanouat/ Rauha on/ Ei ole ychten häte/ Silloin se cadhotus heiden ylitzens eckiste langepi/ Ninquin raskan Waimon kipu/ ia eiuet he saa paeta. (Sillä koska he sanowat/ Rauha on/ Ei ole yhtään hätää/ Silloin se kadotus heidän ylitsensä äkisti lankeepi/ Niinkuin raskaan waimon kipu/ ja eiwät he saa paeta.)

4 Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä voisi yllättää teidät niinkuin varas;

4 Mutta te, veljet, ette ole pimeässä, niin, että se päivä yllättäisi teidät niin kuin varas.

4. Mutta te, rakkaat veljet, ettepä te ole pimeydessä, ettei se päivä teitä käsittäisi niinkuin varas.

4. Mutta te rackat weljet ettepä te ole pimeydes ettei se päiwä teitä käsitäis nijncuin waras.

4. Mutta te rackat weliet/ eipe te ole Pimeydhes/ ettei se peiue teite ninquin Warghas käsiteisi/ (Mutta te rakkaat weljet/ eipä te ole pimeydessä/ ettei se päiwä teitä niinkun waras käsittäisi/)

5 sillä kaikki te olette valkeuden lapsia ja päivän lapsia; me emme ole yön emmekä pimeyden lapsia.

5 Sillä kaikki te olette valon lapsia ja päivän lapsia. Emme ole yön emmekä pimeän lapsia

5. Te olette kaikki valkeuden lapset ja päivän lapset: emme ole yön emmekä pimeyden.

5. Te oletta caicki walkiuden ja päiwän lapset. En me ole yösta engä pimeydestä.

5. Te oletta caiki Walkiudhen Lapset/ ia Peiuen Lapset. Eipe me ole ööste eikä mös pimeyxista. (Te olette kaikki walkeuden lapset/ ja päiwän lapset. Eipä me ole yöstä eikä myös pimeyksistä.)

6 Älkäämme siis nukkuko niinkuin muut, vaan valvokaamme ja olkaamme raittiit.

6 Älkäämme siis nukkuko niin kuin muut, vaan valvokaamme ja olkaamme raittiit.

6. Niin älkäämme siis maatko niinkuin muut, vaan valvokaamme ja olkaamme raittiit.

6. Niin älkäm sijs maatco nijncuin muut waan olcam raitit ja walpat:

6. Nin elke' me sis matko/ ninquin ne mwd/ waan olcam walpaat ia raitihit/ (Niin älkäämme me siis maatko/ niinkuin ne muut/ waan olkaamme walppaat ja raittihit/)

7 Sillä ne, jotka nukkuvat, ne yöllä nukkuvat, ja jotka juovat itsensä juovuksiin, ne yöllä juovuksissa ovat.

7 Sillä jotka nukkuvat, ne yöllä nukkuvat, ja jotka juovuttavat itsensä, ne ovat yöllä juovuksissa.

7. Sillä jotka makaavat, ne yöllä makaavat, ja ne, jotka juopuvat, ne yöllä juovuksissa ovat.

7. Sillä jotca macawat ne yöllä macawat ja ne jotca juoxis owat ne yöllä juoxis owat.

7. Sille iotco macauat/ ne ölle macauat/ ia iotca iouxisa ouat/ ne ölle iouxisa ouat. (Sillä jotka makaawat/ ne yöllä makaawat/ ja jotka juowuksissa owat/ ne yöllä juowuksissa owat.)

8 Mutta me, jotka olemme päivän lapsia, olkaamme raittiit, ja olkoon pukunamme uskon ja rakkauden haarniska ja kypärinämme pelastuksen toivo.

8 Mutta me, jotka olemme päivän lapsia, olkaamme raittiit, pukeutuneena uskon ja rakkauden haarniskaan ja kypäränä pelastuksen toivo.

8. Mutta me, jotka päivän lapset olemme, olkaamme raittiit, puetut uskon ja rakkauden rintaraudalla ja autuuden toivon rautalakilla.

8. Mutta me jotca päiwän omat olemma meidän tule raitit olla puetut uscon ja rackauden rindaraudalla ja toiwon rautalakilla autuuteen.

8. Mutta iotca peiuen olema/ meide' tule raitihit olla/ Puetetud Uskon ia rackauden Rindaraudalla/ ia Toiuon Rautalakilla autuutehen. (Mutta jotka päiwän olemme/ meidän tulee raittihit olla/ Puetetut uskon ja rakkauden rintaraudalla/ ja toiwon rautalakilla autuutehen.)

9 Sillä ei Jumala ole määrännyt meitä vihaan, vaan saamaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,

9 Sillä Jumala ei ole määrännyt meitä vihaan, vaan saamaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen ansiosta,

9. Sillä ei Jumala ole meitä pannut vihaan, vaan autuutta omistamaan, meidän Herran Jesuksen Kristuksen kautta,

9. Sillä ei Jumala ole meita pannut wihaan waan autuutta omistaman meidän Herran Jesuxen Christuxen cautta.

9. Sille eipe Jumala ole meite pannut wihahan/ waan site autuutta omistaman/ meiden Herra' Iesusen Christusen cautta/ (Sillä eipä Jumala ole meitä pannut wihahan/ waan sitä autuutta omistaman/ meidän Herran Jesuksen Kristuksen kautta/)

10 joka on kuollut meidän edestämme, että me, valvoimmepa tai nukuimme, eläisimme yhdessä hänen kanssaan.

10 joka on kuollut puolestamme, jotta me, valvoimme tai nukuimme, eläisimme yhdessä Hänen kanssaan.

10. Joka meidän edestämme kuollut on: että jos me valvomme eli makaamme, me ynnä hänen kanssaan eläisimme.

10. Joca meidän edestäm cuollut on että jos me walwom eli macam me ynnä hänen cansans eläisimme.

10. Joca meide' edesten cooludh on/ Senpäle ette ios me waluom eli macam/ ynne me henen cansans elemen pite. (Joka meidän edestän kuollut on/ Senpäälle että jos me walwomme eli makaamme/ ynnä me hänen kanssansa elämän pitää.)

11 Sentähden kehoittakaa toisianne ja rakentakaa toinen toistanne, niinkuin teettekin.

11 Sen vuoksi kehoittakaa toisianne ja rakentakaa toinen toistanne, niin kuin teettekin.

11. Sentähden neuvokaat teitänne keskenänne ja rakentakaat toinen toistanne, niinkuin te myös teette.

11. Sentähden neuwocat teitän keskenän ja raketcat toinen toistan nijncuin te myös teette.

11. Senteden manatcat teite keskenen/ ia raketkan toinen toisens/ quin te mös teette. (Sentähden manatkaat teitä keskenän/ ja raketkaan toinen toisensa/ kuin te myös teette.)

12 Mutta me pyydämme teitä, veljet, antamaan tunnustuksenne niille, jotka tekevät työtä teidän keskuudessanne ja ovat teidän johtajanne Herrassa ja neuvovat teitä,

12 Mutta pyydämme teitä, veljet, antamaan tunnustuksenne niille, jotka tekevät työtä keskellänne ja ovat johtajanne Herrassa ja neuvovat teitä,

12. Mutta me rukoilemme teitä, rakkaat veljet, että te ne tuntisitte, jotka teidän seassanne työtä tekevät, ja teidän esimiehenne ovat Herrassa, ja teitä neuvovat.

12. Mutta me rucoilemma teitä rackat weljet että te ne tundisitta jotca teidän seasan työtä tekewät ja teidän Esimiehenne owat Herrasa ja teitä neuwowat.

12. Mutta me rucolema teite/ rackat Weliet/ ette te tundisitte ne iotca teisse tötetekeuet/ ia teiden edesseisouat Herrasa/ ia teite neuuouat. (Mutta me rukoilemme teitä/ rakkaat weljet/ että te tuntisitte ne jotka teissä työtä tekewät/ ja teidän edesseisowat Herrassa/ ja teitä neuwowat.)

13 sekä pitämään heitä erinomaisen rakkaina heidän työnsä tähden. Eläkää rauhassa keskenänne.

13 sekä pitämään heitä erinomaisen rakkaana heidän työnsä vuoksi. Eläkää rauhassa keskenänne.

13. Pitäkäät heitä sitä rakkaampana heidän tekonsa tähden. Olkaat rauhalliset keskenänne.

13. Pitäkät heitä sitä rackambana heidän tecons tähden ja olcat rauhalliset heidän cansans.

13. Site rackambana heite piteket heiden teghonsa tädhen ia olcat rauhaliset heiden cansans. (Sitä rakkaampana heitä pitäkäät heidän tekonsa tähden ja olkaat rauhalliset heidän kanssansa.)

14 Me kehoitamme teitä, veljet: nuhdelkaa kurittomia, rohkaiskaa alakuloisia, holhotkaa heikkoja, olkaa pitkämieliset kaikkia kohtaan.

14 Kehoitamme teitä, veljet: nuhdelkaa kurittomia, rohkaiskaa toisia, holhotkaa heikkoja, olkaa kärsivällisiä kaikkia kohtaan.

14. Mutta me neuvomme teitä, rakkaat veljet: neuvokaat tavattomia, lohduttakaat heikkomielisiä, holhokaat heikkoja, olkaat kärsiväiset jokaisen kanssa,

14. Mutta me neuwomme teitä rackat weljet neuwocat tawattomia lohduttacat heickomielisiä kärsikät heickoja olcat kärsiwäiset jocaidzen cansa.

14. Mutta me manama teite (rackat Weliet) manatca nijte Tauattomia/ Lohutacat nijte Heickomielisijtä/ Kersiket nijte Heicoia/ Olcat kersiuet iocaitzen cansa. (Mutta me manaamme teitä (rakkaat weljet) manatkaa niitä tawattomia/ Lohduttakaat niitä heikkomielisiä/ Kärsikäät niitä heikkoja/ Olkaat kärsiwät jokaisen kanssa.)

15 Katsokaa, ettei kukaan kosta kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää aina tekemään hyvää toinen toisellenne ja kaikille.

15 Katsokaa, ettei kukaan kosta kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää aina tekemään hyvää toisillenne ja kaikille.

15. Katsokaat, ettei joku pahaa pahalla kosta, vaan noudattakaat hyvää, sekä keskenänne, että jokaista kohtaan.

15. Cadzocat ettei jocu paha pahalla costa waan noudattacat hywä sekä keskenän että jocaista wastan.

15. Catzocat ettei iocu paha pahalla costa. Waan noudhattaca site Hyue/ seke keskenen ette iocaitzen cochtan. (Katsokaat ettei joku pahaa pahalla kosta. Waan noudattakaa sitä hywää/ sekä keskenän että jokaista kohtaan.)

16 Olkaa aina iloiset.

16 Iloitkaa aina.

16. Olkaat aina iloiset.

16. Olcat aina iloiset rucoilcat lackamat.

16. Olcat aina iloiset/ (Olkaat aina iloiset/)

17 Rukoilkaa lakkaamatta.

17 Rukoilkaa lakkaamatta.

17. Rukoilkaat lakkaamatta.

17. Kijttäkät caickein edestä: Sillä se on Jumalan tahto teistä Christuxes Jesuxes.

17. rucolcat lackamat/ (rukoilkaat lakkaamat/)

18 Kiittäkää joka tilassa. Sillä se on Jumalan tahto teihin nähden Kristuksessa Jeesuksessa.

18 Kiittäkää kaiken keskellä, sillä se on Jumalan tahto teihin nähden Kristuksessa Jeesuksessa.

18. Kiittäkäät kaikkein edestä; sillä se on Jumalan tahto teistä Kristuksessa Jesuksessa.

18. Älkät Henge sammuttaco.

18. caikista kijtteket/ Sille se ombi Jumalan tachto/ Christuses Iesuses teihin. (kaikista kiittäkäät/ Sillä se ompi Jumalan tahto/ Kristuksessa Jesuksessa teihin.)

19 Henkeä älkää sammuttako,

19 Henkeä älkää sammuttako,

19. Älkäät henkeä sammuttako.

19. Älkät Prophetiata ylöncadzoco.

19. Elket site Hengi sammuttaco. (Älkäät sitä Henkeä sammuttako.)

20 profetoimista älkää halveksuko,

20 profetoimista älkää halveksiko,

20. Älkäät prophetiaa katsoko ylön.

20. Mutta coetelcat caicki!

20. Elket site Prophetia ylencatzoco. (Älkäät sitä prophetiaa ylenkatsoko.)

21 mutta koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on;

21 [mutta] koetelkaa kaikki. Pitäkää hyvä.

21. Koetelkaat kaikki, ja pitäkäät se mikä hyvä on.

21. ja pitäkät se cuin hywä on.

21. Coetelcat caikia/ ia site hyue piteket. (Koetelkaat kaikkia/ ja sitä hywää pitäkäät.)

22 karttakaa kaikenkaltaista pahaa.

22 Karttakaa pahan kaikkia muotoja.

22. Välttäkäät kaikkea, mikä pahaksi näkyy.

22. Wälttäkät caicke cuin pahaxi näky.

22. Welteket caikest pahast modhosta. (Wältäkäät kaikesta pahasta muodosta.)

23 Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa, ja säilyköön koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen.

23 Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonaan, ja säilyköön koko henkenne ja sielunne ja ruumiinne nuhteettomana Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen.

23. Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teitä kokonansa, että koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne meidän Herran Jesuksen Kristuksen tulemisessa nuhteetoinna pidettäisiin.

23. Mutta rauhan Jumala pyhittäkön teitä caikis että teidän hengen sielun ja ruumin meidän Herran Jesuxen Christuxen tulemises nuhtettomaxi löyttäisin.

23. Mutta se rauhan Jumala pyhittekön teite coconans/ ette teiden coco Hengen/ ynne Sielun ia Rumin cansa/ mahdhais pidhettä nuchtetoin meiden Herran Iesusen Christusen tulemises. (Mutta se rauhan Jumala pyhittäköön teitä kokonansa/ että teidän koko Hengen/ ynnä sielun ja ruumiin kanssa/ mahtaisi pidettää nuhteetoinna meidän Herran Jesuksen Kristuksen tulemisessa.)

24 Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen, ja hän on sen myös tekevä.

24 Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen, ja Hän on sen tekevä.

24. Hän on uskollinen, joka teitä kutsunut on ja sen myös täyttää.

24. Hän on uscollinen joca teitä cudzunut on ja sen myös täyttä.

24. Hen ombi wskolinen/ ioca teite cutzunut on/ ioca sen mös teuttepi. (Hän ompi uskollinen/ joka teitä kutsunut on/ joka sen myös täyttääpi.)

25 Veljet, rukoilkaa meidän edestämme.

25 Veljet, rukoilkaa puolestamme.

25. Rakkaat veljet, rukoilkaat meidän edestämme.

25. Rackat weljet rucoilcat meidän edestäm.

25. Rackat Weliet/ rucolcat meiden edesten. (Rakkaat weljet/ rukoilkaat meidän edestän.)

26 Tervehtikää kaikkia veljiä pyhällä suunannolla.

26 Tervehtikää kaikkia veljiä pyhällä suudelmalla.

26. Tervehtikäät kaikkia veljiä pyhällä suunannolla.

26. Terwettäkät caickia weljiä pyhällä suunannolla.

26. Teruetteket caiki Welie sen pyhen Suunandamisen cansa. (Terwehtäkäät kaikkia weljiä sen pyhän suun antamisen kanssa.

27 Minä vannotan teitä Herran kautta, että luetatte tämän kirjeen kaikille (pyhille) veljille.

27 Vannotan teitä Herran kautta, että tämä kirje luetaan kaikille (pyhille) veljille.

27. Minä vannotan teitä Herran kautta, että te tämän lähetyskirjan kaikkein pyhäin veljein edessä lukea annatte.

27. Minä wannotan teitä Herran cautta että te tämän Epistolan caickein pyhäin weljein edes luke annatte. Meidän Herran Jesuxen Christuxen Armo olcon teidän cansan Amen. Ensimäinen Epistola Thessalonicerein tygö.

27. Mine wannotan teite Jumalan cautta/ ette te temen Epistolan annatte lukia caikein pyhein Welieni edes. (Minä wannotan teitä Jumalan kautta/ että te tämän epistolan annatte lukea kaikkein pyhäin weljieni edessä.

28 Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teidän kanssanne.

28 Herramme Jeesuksen Kristuksen armo olkoon kanssanne. (Aamen)

28. Meidän Herran Jesuksen Kristuksen armo olkoon teidän kanssanne, amen!

28. Meiden Herran Iesusen Christusen Armo olcon teiden cansan/ Amen. (Meidän Herran Jesuksen Kristuksen armo olkoon teidän kanssan/ Amen.)