8 luku

Jeesus ravitsee neljätuhatta miestä 1 – 9, kieltäytyy antamasta merkkiä taivaasta 10 – 13, varoittaa opetuslapsiaan fariseusten ja Herodeksen hapatuksesta 14 – 21, parantaa sokean miehen Beetsaidassa 22 – 26 Pietari tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi 27 – 30 Jeesus ilmoittaa edeltäpäin kärsimisensä 31 – 33 ja puhuu seuraajiensa itsensäkieltämisestä ja tulemuksestaan 34 – 9: 1.

1 Niinä päivinä, kun paljon kansaa taas oli koolla eikä heillä ollut mitään syötävää, kutsui hän opetuslapsensa tykönsä ja sanoi heille:

1 Niinä päivinä, kun (hyvin) paljon kansaa [taas] oli koolla eikä heillä ollut mitään syötävää, Jeesus* kutsui opetuslapsensa luokseen ja sanoi heille:

1. Niinä päivinä, koska sangen paljo kansaa oli, eikä ollut heillä mitään syömistä, kutsui Jesus opetuslapsensa tykönsä ja sanoi heille:

1. NIjnä päiwinä cosca sangen paljo Canssa oli eikä ollut heillä mitän syömist cudzui Jesus Opetuslapset tygöns ja sanoi heille:

1. NIne peiuine/ coska sangen palio Canssa oli/ eike ollut heille miteken sömist/ cutzui IesuS Opetuslapset tygens/ ia sanoi heille/ (Niinä päiwinä/ koska sangen paljon kansaa oli/ eikä ollut mitään syömistä/ kutsui Jesus opetuslapset tykönsä/ ja sanoi heille/)

1. Ἐν ἐκείναις ταῖς ἡμέραις πάλιν πολλοῦ ὄχλου ὄντος καὶ μὴ ἐχόντων τί φάγωσι, προσκαλεσάμενος ὁ Ἰησοῦς τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ λέγει αὐτοῖς·

1. εν εκειναις ταις ημεραις παμπολλου οχλου οντος και μη εχοντων τι φαγωσιν προσκαλεσαμενος ο ιησους τους μαθητας αυτου λεγει αυτοις 1. en ekeinais tais emerais pampolloυ ochloυ ontos kai me echonton ti fagosin proskalesamenos o iesoυs toυs mathetas aυtoυ legei aυtois

1 {Mar 8:1-8:9 & Mat 15:32-38.} The crowd was enormous in those days, and they do not have what they might eat {i.e. they have nothing to eat} . Jesus, having called to him his disciples, says to them,

1. In those days the multitude being very great, and having nothing to eat, Jesus called his disciples unto him, and saith unto them,

1. Zu der Zeit, da viel Volks da war, und hatten nichts zu essen, rief Jesus seine Jünger zu sich und sprach zu ihnen:

1. EN aquellos dias, como hubo una muy grande multitud de gente, y no tenían que comer, Jesús llamó a sus discípulos, y les dijo:

1 В те дни, когда собралось весьма много народа и нечего было им есть, Иисус, призвав учеников Своих, сказал им:

2 Minun käy sääliksi kansaa, sillä he ovat jo kolme päivää olleet minun tykönäni, eikä heillä ole mitään syötävää.

2 ”Minun käy sääli kansaa, sillä he ovat viipyneet jo kolme päivää luonani, eikä heillä ole mitä söisivät.

2. Minä surkuttelen kansaa; sillä he ovat jo kolme päivää viipyneet minun tykönäni, ja ei ole heillä, mitä he söisivät.

2. Minä armahdan Canssa: sillä he owat jo colme päiwä wijpynet minun tykönäni ja ei ole heillä mitän syömist

2. Mine armadhan Canssan päle/ Sille io he colme peiue wipyneet ouat minun tykeneni/ ia ei ole heille miteken sömist/ (Minä armahdan kansan päälle/ Sillä jo he kolme päiwää wiipyneet owat minun tykönäni/ ja ei ole heillä mitäkään syömistä/)

2. Σπλαγχνίζομαι ἐπὶ τὸν ὄχλον, ὅτι ἤδη ἡμέραι τρεῖς προσμένουσί μοι καὶ οὐκ ἔχουσι τί φάγωσι·

2. σπλαγχνιζομαι επι τον οχλον οτι ηδη ημερας τρεις προσμενουσιν μοι και ουκ εχουσιν τι φαγωσιν 2. splagchnizomai epi ton ochlon oti ede emeras treis prosmenoυsin moi kai oυk echoυsin ti fagosin

2 I have compassion upon the crowd, because they already remain with me (for) three days and do not have what they might eat.

2. I have compassion on the multitude, because they have now been with me three days, and have nothing to eat:

2. Mich jammert des Volks; denn sie haben nun drei Tage bei mir beharrt und haben nichts zu essen;

2. Tengo misericordia de la multitud, porque ya hace tres dias que están conmigo; y no tienen que comer.

2 жаль Мне народа, что уже три дня находятся при Мне, и нечего им есть.

3 Sillä eivät fariseukset eivätkä ketkään juutalaiset syö, ennenkuin ovat tarkoin pesseet kätensä, noudattaen vanhinten perinnäissääntöä,

3 Jos lasken heidät syömättöminä kotiinsa, he nääntyvät matkalla, sillä muutamat heistä ovat tulleet kaukaa."

3. Ja jos minä päästän heidät kotiansa syömättä, niin he vaipuvat tiellä; sillä muutamat heistä olivat kaukaa tulleet.

3. Ja jos minä päästän heidän minun tyköni cotians syömätä nijn he waipuwat tielle: sillä muutamat olit heistä cauca tullet.

3. Ja ios mine lasken heijen minuldani cotijns sömete/ nin he waipuuat tielle/ Sille että mwtamat heiste olit cauka tulluat. (Ja jos minä lasken heidät minultani kotiinsa syömättä/ niin he waipuwat tielle/ Sillä että muutamat heistä olit kaukaa tulleet.)

3. καὶ ἐὰν ἀπολύσω αὐτοὺς νήστεις εἰς οἶκον αὐτῶν, ἐκλυθήσονται ἐν τῇ ὁδῷ· τινὲς γὰρ αὐτῶν ἀπὸ μακρόθεν ἥκασι.

3. και εαν απολυσω αυτους νηστεις εις οικον αυτων εκλυθησονται εν τη οδω τινες γαρ αυτων μακροθεν ηκασιν 3. kai ean apolυso aυtoυs nesteis eis oikon aυton eklυthesontai en te odo tines gar aυton makrothen ekasin

3 And if I dismiss them starving to their house, they will be fainting on the road; for* some of them have come from far (away).

3. And if I send them away fasting to their own houses, they will faint by the way: for divers of them came from far.

3. und wenn ich sie ungegessen von mir heim ließe gehen, würden sie auf dem Wege verschmachten; denn etliche sind von ferne gekommen.

3. Y si los envio en ayunas a sus casas, desmayarán en el camino; porque algunos de ellos han venido de léjos.

3 Если неевшими отпущу их в домы их, ослабеют в дороге, ибо некоторые из них пришли издалека.

4 Niin hänen opetuslapsensa vastasivat hänelle: "Mistä täällä erämaassa kukaan voi saada leipää näiden ravitsemiseksi?"

4 Hänen opetuslapsensa vastasivat Hänelle: "Mistä kukaan voi täällä autiomaassa ruokkia näitä leivillä?"

4. Niin vastasivat häntä hänen opetuslapsensa: kusta joku voi näitä ravita leivillä tässä erämaassa?

4. Wastaisit händä Opetuslapset: custa jocu woi näitä rawita leiwillä täsä erämaas ?

4. Wastasit hende Opetuslapsens/ Custa iocu woipi neite rauita Leiuille tesse Eremaas? (Wastasit häntä opetuslapsensa/ Kusta joku woipi näitä rawita leiwällä tässä erämaassa?)

4. καὶ ἀπεκρίθησαν αὐτῷ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ· Πόθεν τούτους δυνήσεταί τις ὧδε χορτάσαι ἄρτων ἐπ’ ἐρημίας;

4. και απεκριθησαν αυτω οι μαθηται αυτου ποθεν τουτους δυνησεται τις ωδε χορτασαι αρτων επ ερημιας 4. kai apekrithesan aυto oi mathetai aυtoυ pothen toυtoυs dυnesetai tis ode chortasai arton ep eremias

4 And his disciples answered him, From where will anyone be able to fully-feed these (men) bread here in the wilderness?

4. And his disciples answered him, From whence can a man satisfy these men with bread here in the wilderness?

4. Seine Jünger antworteten ihm: Woher nehmen wir Brot hier in der Wüste, daß wir sie sättigen?

4. Y sus discípulos le respondieron: ¿De dónde podrá alguien hartar a estos de pan aquí en el desierto?

4 Ученики Его отвечали Ему: откуда мог бы кто взять здесь в пустыне хлебов, чтобы накормить их?

5 Hän kysyi heiltä: "Montako leipää teillä on?" He sanoivat: "Seitsemän".

5 Hän kysyi heiltä: "Montako leipää teillä on?" He sanoivat: "Seitsemän."

5. Ja hän kysyi heiltä: kuinka monta leipää teillä on? He sanoivat: seitsemän.

5. Ja hän kysyi heille: mondaco leipä teillä on ? he sanoit: seidzemen.

5. Ja hen kysyi heille/ Mondaco Leipe teille on? Nin he sanoit/ Seitzmen. (Ja hän kysyi heiltä/ Montako leipää teillä on? Niin he sanoit/ Seitsemän.)

5. καὶ ἐπηρώτα αὐτούς· Πόσους ἔχετε ἄρτους; οἱ δὲ εἶπον· Ἑπτά.

5. και επηρωτα αυτους ποσους εχετε αρτους οι δε ειπον επτα 5. kai eperota aυtoυs posoυs echete artoυs oi de eipon epta

5 And he asked them, How-many loaves do you° have? Now they said, Seven.

5. And he asked them, How many loaves have ye And they said, Seven.

5. Und er fragte sie: Wieviel habt ihr Brote? Sie sprachen: Sieben.

5. Y les preguntó: ¿Cuántos panes tenéis? Y ellos dijeron: Siete.

5 И спросил их: сколько у вас хлебов? Они сказали: семь.

6 Silloin hän käski kansan asettua maahan. Ja hän otti ne seitsemän leipää, kiitti, mursi ja antoi opetuslapsillensa, että he panisivat ne kansan eteen. Ja he panivat.

6 Niin Hän käski kansan asettua maahan. Otettuaan ne seitsemän leipää Hän kiitti, mursi ja antoi opetuslapsilleen, jotta he panisivat ne esille, ja he panivat kansan eteen.

6. Ja hän käski kansan istua atrioitsemaan maan päälle. Ja hän otti ne seitsemän leipää, kuin hän kiittänyt oli, mursi ja antoi opetuslapsillensa, että he olisivat panneet eteen; ja he panivat kansan eteen.

6. Ja hän käski Canssan istua atrioidzeman maan päälle. Ja hän otti ne seidzemen leipä cuin hän kijttänyt oli mursi hän ja andoi Opetuslastens ja he panit Canssan eteen.

6. Ja hen käski Canssan istua atrioitzeman maan päle. Ja hen otti ne seitzemen Leipe/ quin hen kijttenyt oli/ murssi hen/ ia annoi Opetuslastens/ ia ne panit Canssan eteen. (Ja hän käski kansan istua aterioitsemaan maan päälle. Ja hän otti ne seitsemän leipää/ kuin hän kiittänyt oli/ mursi hän/ ja antoi opetuslapsensa/ ja ne panit kansan eteen.)

6. καὶ παρήγγειλε τῷ ὄχλῳ ἀναπεσεῖν ἐπὶ τῆς γῆς· καὶ λαβὼν τοὺς ἑπτὰ ἄρτους εὐχαριστήσας ἔκλασε καὶ ἐδίδου τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ ἵνα παρατιθῶσι· καὶ παρέθηκαν τῷ ὄχλῳ.

6. και παρηγγειλεν τω οχλω αναπεσειν επι της γης και λαβων τους επτα αρτους ευχαριστησας εκλασεν και εδιδου τοις μαθηταις αυτου ινα παραθωσιν και παρεθηκαν τω οχλω 6. kai pareggeilen to ochlo anapesein epi tes ges kai laβon toυs epta artoυs eυcharistesas eklasen kai edidoυ tois mathetais aυtoυ ina parathosin kai parethekan to ochlo

6 And he commanded the crowd to lean-back upon the soil. And he took the seven loaves, and having given-thanks, he broke (them) and was giving them to his disciples, in order that they might place (them) beside (them), and they placed (them) beside the crowd.

6. And he commanded the people to sit down on the ground: and he took the seven loaves, and gave thanks, and brake, and gave to his disciples to set before them; and they did set them before the people.

6. Und er gebot dem Volk, daß sie sich auf der Erde lagerten. Und er nahm die sieben Brote und dankte und brach sie und gab sie seinen Jüngern, daß sie dieselben vorlegten; und sie legten dem Volk vor.

6. Entónces mandó a la multitud que se recostasen sobre la tierra; y tomando los siete panes, habiendo dado gracias, los rompió, y dió a sus discípulos para que los pusiesen delante; y los pusieron delante a la multitud.

6 Тогда велел народу возлечь на землю; и, взяв семь хлебов и воздав благодарение, преломил и дал ученикам Своим, чтобы они раздали; и они раздали народу.

7 Heillä oli myös joitakuita kalasia; ja siunattuaan ne hän käski panna nekin kansan eteen.

7 Heillä oli myös joitakin pieniä kaloja, ja siunattuaan Hän käski panna nekin esille.

7. Ja heillä oli myös vähä kalasia; ja hän kiitti, ja käski ne myös pantaa eteen.

7. Ja heillä oli myös wähä calaisita ja hän kijtti ja käski ne myös panda eteen.

7. Ja heille oli wähe calaisita/ ia hen kijtti/ ia käski mös ne edhespanda. (Ja heillä oli wähän kalaisia/ ja hän kiitti/ ja käski myös ne edes panna.)

7. καὶ εἶχον ἰχθύδια ὀλίγα· καὶ αὐτὰ εὐλογήσας εἶπε παρατιθέναι καὶ αὐτὰ.

7. και ειχον ιχθυδια ολιγα και ευλογησας ειπεν παραθειναι και αυτα 7. kai eichon ichthυdia oliga kai eυlogesas eipen paratheinai kai aυta

7 And they were holding a few small-fish, and having given-thanks, he said (to his disciples) to also place these beside them.

7. And they had a few small fishes: and he blessed, and commanded to set them also before them.

7. Und hatten ein wenig Fischlein; und er dankte und hieß die auch vortragen.

7. Tenían también unos pocos pececillos, y habiendo bendecido, dijo que también se los pusiesen delante.

7 Было у них и немного рыбок: благословив, Он велел раздать и их.

8 Niin he söivät ja tulivat ravituiksi. Sitten he keräsivät jääneet palaset, seitsemän vasullista.

8 Ja he söivät ja tulivat kylläisiksi. Sitten he keräsivät jääneet palaset, seitsemän vasullista.

8. Niin he söivät ja ravittiin; ja he korjasivat tähteet, jotka jääneet olivat, seitsemän koria muruja.

8. Nijn he söit ja rawittin. Ja he corjaisit tähtet cuin jäänet olit seidzemen coria muruja.

8. Nin he söit/ ia rauittin. Ja he ylesotit ne tächteet/ Jotca ieneet olit/ seitzemen Corgia muruia. (Ja he söit/ ja rawittiin. Ja he ylös otit ne tähteet/ Jotka jääneet olit/ seitsemän koria muruja.)

8. ἔφαγον δὲ καὶ ἐχορτάσθησαν, καὶ ἦραν περισσεύματα κλασμάτων ἑπτὰ σπυρίδας.

8. εφαγον δε και εχορτασθησαν και ηραν περισσευματα κλασματων επτα σπυριδας 8. efagon de kai echortasthesan kai eran perisseυmata klasmaton epta spυridas

8 Now they ate and were fully-fed, and they took up an abundance of broken pieces– seven baskets.

8. So they did eat, and were filled: and they took up of the broken meat that was left seven baskets.

8. Sie aßen aber und wurden satt; und hoben die übrigen Brocken auf, sieben Körbe.

8. Y comieron, y se hartaron, y levantaron de los pedazos que habían sobrado, siete espuertas.

8 И ели, и насытились; и набрали оставшихся кусков семь корзин.

9 Ja heitä oli noin neljätuhatta. Ja hän laski heidät luotansa.

9 Mutta syöjiä* oli noin neljä tuhatta. Ja Hän laski heidät luotansa.

9. Ja niitä jotka söivät, oli liki neljätuhatta; ja hän päästi heidät.

9. Ja nijtä cuin söit oli liki neljä tuhatta. Ja hän päästi heidän.

9. Ja oli nijte iotca söit liki nelie tuhatta. Ja hen laski heidet. (Ja oli niitä jotka söit liki neljä tuhatta. Ja hän laski heidät.)

9. ἦσαν δὲ ὡς τετρακισχίλιοι· καὶ ἀπέλυσεν αὐτούς.

9. ησαν δε οι φαγοντες ως τετρακισχιλιοι και απελυσεν αυτους 9. esan de oi fagontes os tetrakischilioi kai apelυsen aυtoυs

9 Now those who ate were approximately four thousand, and he dismissed them. {Mar 8:10-26 & Mat 15:39-16:12 Near Caesarea Philippi Summer 29 AD.}

9. And they that had eaten were about four thousand: and he sent them away.

9. Und ihrer waren bei viertausend, die da gegessen hatten; und er ließ sie von sich.

9. Y eran los que comieron, como cuatro mil; y los despidió.

9 Евших же было около четырех тысяч. И отпустил их.

10 Ja kohta hän astui opetuslapsineen venheeseen ja meni Dalmanutan seuduille.

10 Astuttuaan kohta veneeseen opetuslapsineen Hän meni Dalmanutan* alueelle.

10. Ja hän astui kohta opetuslastensa kanssa haahteen, ja tuli Dalmanutan maan ääriin.

10. JA hän astui cohta Opetuslastens cansa hahten ja tuli Dalmanuthan maan ärijn.

10. Ja cochta hen astui Hachten Opetuslastens cansa/ ia tuli Dalmanuthan maan paickoin. (Ja kohta hän astui haahteen opetuslastensa kanssa/ ja tuli Dalmanuthan maan paikkoihin.)

10. Καὶ ἐμβὰς εὐθὺς εἰς τὸ πλοῖον μετὰ τῶν μαθητῶν αὐτοῦ ἦλθεν εἰς τὰ μέρη Δαλμανουθά.

10. και ευθεως εμβας εις το πλοιον μετα των μαθητων αυτου ηλθεν εις τα μερη δαλμανουθα 10. kai eυtheos emβas eis to ploion meta ton matheton aυtoυ elthen eis ta mere dalmanoυtha

10 And immediately he stepped into the ship with his disciples and came into the parts of Dalmanutha.

10. And straightway he entered into a ship with his disciples, and came into the parts of Dalmanutha.

10. Und alsbald trat er in ein Schiff mit seinen Jüngern und kam in die Gegend von Dalmanutha.

10. Y luego entrando en la nave con sus discípulos, vino a las partes de Dalmanuta.

10 И тотчас войдя в лодку с учениками Своими, прибыл в пределы Далмануфские.

11 Ja fariseukset lähtivät sinne ja rupesivat väittelemään hänen kanssaan ja vaativat häneltä merkkiä taivaasta, kiusaten häntä.

11 Niin fariseukset tulivat ja alkoivat väitellä Hänen kanssaan vaatien Häneltä merkkiä taivaasta, kiusaten Häntä.

11. Ja Pharisealaiset tulivat ja rupesivat kamppailemaan hänen kanssansa, pyytäen häneltä merkkiä taivaasta, kiusaten häntä.

11. Ja Phariseuxet tulit ja rupeisit häneldä kysymän kiusaisit händä pyyten häneldä merckiä Taiwast.

11. Ja vloslexit Phariseuset/ ia rupesit henen cansans campaileman/ kiusasit hende/ pyten henelde mercki Taiuahast. (Ja ulosläksit phariseukset/ ja rupesit hänen kanssansa kamppailemaan/ kiusasit häntä/ pyytäen häneltä merkkiä taiwahasta.)

11. Καὶ ἐξῆλθον οἱ Φαρισαῖοι καὶ ἤρξαντο συζητεῖν αὐτῷ, ζητοῦντες παρ’ αὐτοῦ σημεῖον ἀπὸ τοῦ οὐρανοῦ, πειράζοντες αὐτόν.

11. και εξηλθον οι φαρισαιοι και ηρξαντο συζητειν αυτω ζητουντες παρ αυτου σημειον απο του ουρανου πειραζοντες αυτον 11. kai ekselthon oi farisaioi kai erksanto sυzetein aυto zetoυntes par aυtoυ semeion apo toυ oυranoυ peirazontes aυton

11 And the Pharisees came forth and began to debate together with him, seeking from him a sign from the heaven, testing him.

11. And the Pharisees came forth, and began to question with him, seeking of him a sign from heaven, tempting him.

11. Und die Pharisäer gingen heraus und fingen an, sich mit ihm zu befragen, versuchten ihn und begehrten von ihm ein Zeichen vom Himmel.

11. Y vinieron los Fariseos, y comenzaron a altercar con él, demandándole señal del cielo, tentándole.

11 Вышли фарисеи, начали с Ним спорить и требовали от Него знамения с неба, искушая Его.

12 Niin hän huokasi hengessään ja sanoi: "Miksi tämä sukupolvi vaatii merkkiä? Totisesti minä sanon teille: tälle sukupolvelle ei anneta merkkiä."

12 Huoaten hengessään Hän sanoi: "Miksi tämä sukupolvi vaatii merkkiä? Totisesti sanon teille: tälle sukupolvelle ei anneta merkkiä."

12. Ja hän huokasi hengessänsä ja sanoi: miksi tämä suku merkkiä pyytää? Totisesti sanon minä teille: ei tälle sukukunnalle anneta merkkiä.

12. Ja hän huocais henges ja sanoi: mixi tämä sucu merckiä pyytä ? totisest sanon minä teille: Ei tälle sugulle anneta merckiä.

12. Ja quin hen hoghanut oli Hengesens/ nin hen sanoi/ Mixi teme suku mercki pyte? Totisesta sanon mine teille/ Ei anneta telle Sughulle mercki. (Ja kuin hän hokannut (huomannut) oli hengessänsä/ niin hän sanoi/ Miksi tämä suku merkkiä pyytää? Totisesti sanon minä teille/ Ei anneta tälle suwulle merkkiä.)

12. καὶ ἀναστενάξας τῷ πνεύματι αὐτοῦ λέγει· Τί ἡ γενεὰ αὕτη σημεῖον ἐπιζητεῖ; ἀμὴν λέγω ὑμῖν, εἰ δοθήσεται τῇ γενεᾷ ταύτῃ σημεῖον.

12. και αναστεναξας τω πνευματι αυτου λεγει τι η γενεα αυτη σημειον επιζητει αμην λεγω υμιν ει δοθησεται τη γενεα ταυτη σημειον 12. kai anastenaksas to pneυmati aυtoυ legei ti e genea aυte semeion epizetei amen lego υmin ei dothesetai te genea taυte semeion

12 And having groaned deeply in his spirit, he says, Why is this generation seeking a sign? Assuredly I am saying to you°, (As) if a sign will be given to this generation.

12. And he sighed deeply in his spirit, and saith, Why doth this generation seek after a sign verily I say unto you, There shall no sign be given unto this generation.

12. Und er seufzte in seinem Geist und sprach: Was sucht doch dies Geschlecht Zeichen? Wahrlich, ich sage euch: Es wird diesem Geschlecht kein Zeichen gegeben.

12. Y gimiendo profundamente en su espíritu, dice: ¿Por qué pide señal esta generación? De cierto os digo, que no se dará señal a esta generación.

12 И Он, глубоко вздохнув, сказал: для чегород сей требует знамения? Истинно говорю вам, не дастся роду сему знамение.

13 Ja hän jätti heidät ja astui taas venheeseen ja lähti pois toiselle rannalle.

13 Ja Hän jätti heidät, astui taas veneeseen ja meni toiselle puolelle.

13. Ja hän jätti heidät, ja astui taas haahteen, ja meni ylitse.

13. Ja hän jätti heidän ja astui taas hahteen ja meni ylidze meren.

13. Ja hen iätti heijen/ ia taas hachten astui/ ia meni ylitze meren. (Ja hän jätti heidän/ ja taas haahteen astui/ ja meni ylitse meren.)

13. καὶ ἀφεὶς αὐτοὺς εἰς τὸ πλοῖον ἀπῆλθε πάλιν.

13. και αφεις αυτους εμβας παλιν εις το πλοιον απηλθεν εις το περαν 13. kai afeis aυtoυs emβas palin eis to ploion apelthen eis to peran

13 And having left them, he again stepped onto a ship, (and) went away to the (area) beyond-that.

13. And he left them, and entering into the ship again departed to the other side.

13. Und er ließ sie und trat wiederum in das Schiff und fuhr herüber.

13. Y dejándoles, volvió a entrar en la nave, y se fué a la otra parte.

13 И, оставив их, опять вошел в лодку и отправился на ту сторону.

14 Ja he olivat unhottaneet ottaa mukaansa leipää, eikä heillä ollut muassaan venheessä enempää kuin yksi leipä.

14 Mutta he olivat unohtaneet ottaa leipiä mukaansa, eikä heillä ollut veneessä mukanaan kuin yksi leipä.

14. Ja he olivat unohtaneet ottaa leipiä, eikä ollut heillä enempi kuin yksi leipä haahdessa myötänsä.

14. JA he olit unohtanet otta leipä cansans eikä ollut heillä enä cuin yxi leipä hahdes myötäns.

14. Ja he olit wnochtaneet Leipe cansans otta/ Ja ei ollut heille enä ychte Leipe Hahdes mötens. (Ja he olit unohtaneet leipää kanssansa ottaa/ Ja ei ollut heillä enää yhtään leipää haahdessa myötänsä.)

14. Καὶ ἐπελάθοντο λαβεῖν ἄρτους, καὶ εἰ μὴ ἕνα ἄρτον οὐκ εἶχον μεθ’ ἑαυτῶν ἐν τῷ πλοίῳ.

14. και επελαθοντο {VAR2: οι μαθηται } λαβειν αρτους και ει μη ενα αρτον ουκ ειχον μεθ εαυτων εν τω πλοιω 14. kai epelathonto {VAR2: oi mathetai } laβein artoυs kai ei me ena arton oυk eichon meth eaυton en to ploio

14 And they forgot to take bread, and they did not have (any bread,) except one loaf in the ship with them.

14. Now the disciples had forgotten to take bread, neither had they in the ship with them more than one loaf.

14. Und sie hatten vergessen, Brot mit sich zu nehmen, und hatten nicht mehr mit sich im Schiff denn ein Brot.

14. Y los discípulos se habían olvidado de tomar pan, y no tenían sino un pan consigo en la nave.

14 При сем ученики Его забыли взять хлебов и кроме одного хлеба не имели с собою в лодке.

15 Ja hän käski heitä sanoen: "Varokaa ja kavahtakaa fariseusten hapatusta ja Herodeksen hapatusta".

15 Ja Hän käski heitä sanoen: "Varokaa ja kavahtakaa fariseusten hapatusta ja Herodeksen hapatusta."

15. Ja hän käski heitä, sanoen: katsokaat ja karttakaat teitänne Pharisealaisten hapatuksesta ja Herodeksen hapatuksesta.

15. Ja hän käski heitä sanoden: cadzocat ja carttacat Phariseusten hapatuxest ja Herodexen hapatuxest.

15. Ja hen käski heite sanoden/ Catzocat ia carttacat Phariseusten Hapatoxest/ ia Herodesen Hapatoxest. (Ja hän käski heitä sanoen/ Katsokaat ja karttakaat phariseusten hapatuksesta/ ja Herodeksen hapatuksesta.)

15. καὶ διεστέλλετο αὐτοῖς λέγων· Ὁρᾶτε, βλέπετε ἀπὸ τῆς ζύμης τῶν Φαρισαίων καὶ τῆς ζύμης Ἡρῴδου.

15. και διεστελλετο αυτοις λεγων ορατε βλεπετε απο της ζυμης των φαρισαιων και της ζυμης ηρωδου 15. kai diestelleto aυtois legon orate βlepete apo tes zυmes ton farisaion kai tes zυmes erodoυ

15 And he ordered them, saying, Behold° (and) beware° (stay) away from the leaven of the Pharisees and the leaven of Herod.

15. And he charged them, saying, Take heed, beware of the leaven of the Pharisees, and of the leaven of Herod.

15. Und er gebot ihnen und sprach: Schauet zu und sehet euch vor vor dem Sauerteig der Pharisäer und vor dem Sauerteig des Herodes.

15. Y les mandó, diciendo: Mirád, guardáos de la levadura de los Fariseos, y de la levadura de Heródes.

15 А Он заповедал им, говоря: смотрите, берегитесь закваски фарисейской и закваски Иродовой.

16 Niin he puhuivat keskenään siitä, ettei heillä ollut leipää.

16 Niin he puhuivat keskenään *sanoen: "Meillä kun ei* ole leipiä."

16. Ja he ajattelivat keskenänsä, sanoen: ei meillä ole leipiä.

16. Ja he ajattelit keskenäns sanoden: ei meillä ole leipä.

16. Ja he aijattelit sinne ia tenne/ sanoden keskenens/ Se se on/ ettei meille ole Leipe. (Ja he ajattelit sinne ja tänne/ sanoen keskenänsä/ Se se on/ ettei meillä ole leipää.)

16. καὶ διελογίζοντο πρὸς ἀλλήλους λέγοντες ὅτι Ἄρτους οὐκ ἔχομεν.

16. και διελογιζοντο προς αλληλους λεγοντες οτι αρτους ουκ εχομεν 16. kai dielogizonto pros alleloυs legontes oti artoυs oυk echomen

16 And they were reasoning with one another, saying, (It is) because we have no bread.

16. And they reasoned among themselves, saying, It is because we have no bread.

16. Und sie gedachten hin und her und sprachen untereinander: Das ist's, daß wir nicht Brot haben.

16. Y discurrían entre sí, diciendo: Es porque no tenemos pan.

16 И, рассуждая между собою, говорили: это значит , что хлебов нет у нас.

17 Kun Jeesus huomasi sen, sanoi hän heille: "Mitä puhutte siitä, ettei teillä ole leipää? Ettekö vielä käsitä ettekä ymmärrä? Onko teidän sydämenne paatunut?

17 Huomattuaan tämän Jeesus sanoi heille: "Miksi puhutte, ettei teillä ole leipiä? Ettekö vielä käsitä ettekä ymmärrä? Onko sydämenne (vielä) paatunut?

17. Ja kun Jesus sen ymmärsi, sanoi hän heille: mitä te ajattelette, ettei teillä ole leipää? ettekö te vielä huomaitse, ettekä ymmärrä? vieläkö teillä nyt on paatunut sydän?

17. Ja cuin Jesus sen ymmärsi sanoi hän heille: mitä te kyselettä ettei teillä ole leipä ? ettäkö te wielä ymmärrä ? wieläkö teillä nyt on cowettu sydän ?

17. Ja quin Iesus sen ymmersi sanoi hen heille/ Mite te sijs tutkistelette ettei teille Leipe ole? Ettekö te wiele nyt homaitze ia ymmerdhä? Wielekö teille nyt on soghaistu sydhen? (Ja kuin Jesus sen ymmärsi sanoi hän heille/ MItä te siist tutkiskelette ettei teillä leipää ole? Ettekö te wielä nyt huomaitse ja ymmärrä? Wieläkö teillä nyt on sokaistu sydän?)

17. καὶ γνοὺς ὁ Ἰησοῦς λέγει αὐτοῖς· Τί διαλογίζεσθε ὅτι ἄρτους οὐκ ἔχετε; οὔπω νοεῖτε οὐδὲ συνίετε; ἔτι πεπωρωμένην ἔχετε τὴν καρδίαν ὑμῶν;

17. και γνους ο ιησους λεγει αυτοις τι διαλογιζεσθε οτι αρτους ουκ εχετε ουπω νοειτε ουδε συνιετε ετι πεπωρωμενην εχετε την καρδιαν υμων 17. kai gnoυs o iesoυs legei aυtois ti dialogizesthe oti artoυs oυk echete oυpo noeite oυde sυniete eti peporomenen echete ten kardian υmon

17 And Jesus having known (it) and says to them, Why are you° reasoning (so), because you° have no bread? Do you° still not perceive, nor understand? Do you° still have your° heart hardened?

17. And when Jesus knew it, he saith unto them, Why reason ye, because ye have no bread perceive ye not yet, neither understand have ye your heart yet hardened

17. Und Jesus merkte das und sprach zu ihnen: Was bekümmert ihr euch doch, daß ihr nicht Brot habt? Vernehmet ihr noch nichts und seid noch nicht verständig? Habt ihr noch ein erstarrtes Herz in euch?

17. Y como Jesús lo entendió, les dice: ¿Qué discurrís, porque no tenéis pan? ¿No consideráis, ni entendéis? ¿Aun tenéis endurecido vuestro corazón?

17 Иисус, уразумев, говорит им: что рассуждаете о том,что нет у вас хлебов? Еще ли не понимаете и не разумеете? Еще ли окаменено у вас сердце?

18 Silmät teillä on, ettekö näe? Ja korvat teillä on, ettekö kuule? Ja ettekö muista:

18 Teillä on silmät, ettekö näe? Ja teillä on korvat, ettekö kuule? Ja ettekö muista?

18. Silmät teillä on ja ette näe? ja korvat teillä on, ja ette kuule? ettekö myös muista?

18. Silmät teillä on ja et te näe corwat teillä on ja et te cuule:

18. Silmet teille on/ ia ette te näghe/ ia Coruat teille on/ ia ette te cwle/ (Silmä teillä on/ ja ette te näe/ ja korwat teillä on/ ja ette te kuule/)

18. ὀφθαλμοὺς ἔχοντες οὐ βλέπετε, καὶ ὦτα ἔχοντες οὐκ ἀκούετε; καὶ οὐ μνημονεύετε;

18. οφθαλμους εχοντες ου βλεπετε και ωτα εχοντες ουκ ακουετε και ου μνημονευετε 18. ofthalmoυs echontes oυ βlepete kai ota echontes oυk akoυete kai oυ mnemoneυete

18 Having eyes, do you° not see? Having ears, do you° not hear? And do you° not remember?

18. Having eyes, see ye not? and having ears, hear ye not? and do ye not remember?

18. Ihr habt Augen, und sehet nicht, und habt Ohren, und höret nicht, und denket nicht daran,

18. ¿Teniendo ojos no veis, y teniendo oidos no oís? ¿Y no os acordáis?

18 Имея очи, не видите? имея уши, неслышите? и не помните?

19 kun minä mursin ne viisi leipää viidelletuhannelle, kuinka monta vakan täyttä palasia te keräsitte?" He sanoivat hänelle: "Kaksitoista".

19 Kun mursin viisi leipää viidelle tuhannelle, kuinka monta vakan täyttä palasia keräsitte?" He sanoivat Hänelle: "Kaksitoista."

19. Kuin minä viisi leipää mursin viidelletuhannelle, kuinka monta täysinäistä koria te tähteitä korjasitte? He sanoivat: kaksitoistakymmentä.

19. Ettäkö te muista cosca minä wijsi leipä mursin wijdelle tuhannelle ihmiselle cuinga monda täysinäistä coria te silloin tähteitä corjaisitta.

19. Ja ettekö te muista/ coska mine wijsi Leipe mursin/ widen tuhanen Inhimisen/ quin monda Corgia te teunens techteite ylesotitta? (Ja ettekö te muista/ koska minä wiisi leipää mursin/ wiiden tuhannen ihmisen/ kuin monta koria te täynnänsä tähteitä ylös otitte?)

19. ὅτε τοὺς πέντε ἄρτους ἔκλασα εἰς τοὺς πεντακισχιλίους, καὶ πόσους κοφίνους κλασμάτων πλήρεις ἤρατε; λέγουσιν αὐτῷ· Δώδεκα.

19. οτε τους πεντε αρτους εκλασα εις τους πεντακισχιλιους ποσους κοφινους πληρεις κλασματων ηρατε λεγουσιν αυτω δωδεκα 19. ote toυs pente artoυs eklasa eis toυs pentakischilioυs posoυs kofinoυs plereis klasmaton erate legoυsin aυto dodeka

19 When I broke the five loaves *for the five thousand, how-many baskets full of broken pieces did you° lift up? They say to him, Twelve.

19. When I brake the five loaves among five thousand, how many baskets full of fragments took ye up They say unto him, Twelve.

19. da ich fünf Brote brach unter fünftausend: wie viel Körbe voll Brocken hobt ihr da auf? Sie sprachen: Zwölf.

19. Cuando rompí los cinco panes entre cinco mil, ¿cuántas espuertas llenas de los pedazos alzasteis? Y ellos dijeron: Doce.

19 Когда Я пять хлебов преломил для пяти тысяч человек , сколько полных коробов набрали вы кусков? Говорят Ему:двенадцать.

20 Ja kun minä mursin ne seitsemän leipää neljälletuhannelle, kuinka monta vasun täyttä palasia te keräsitte? He sanoivat: "Seitsemän".

20 ”Ja kun seitsemän [leipää] neljälle tuhannelle, kuinka monta vasun täyttä palasia keräsitte?” He sanoivat: "Seitsemän."

20. Niin myös kuin minä ne seitsemän mursin neljälletuhannelle, kuinka monta täysinäistä koria tähteitä te korjasitte? he sanoivat: seitsemän.

20. He sanoit: caxitoistakymmendä. Nijn myös cosca minä ne seidzemen mursin neljälle tuhannelle cuinga monda täysinäistä coria tähteitä te silloin corjaisitta ? he sanoit: seidzemen.

20. Nin he sanoit/ Caxitoistakymende. Nin mös coska mine ne seitzemen murssin/ Nelien tuhanen seas/ Quin monda Corgia teunens tehde muruia te silloin ylesotitta? Nin he sanoit/ Seitzemen. (Niin he sanoit/ Kaksitoistakymmentä. Niin myös koska minä ne seitsemän mursin/ Neljän tuhannen seassa/ Kuin monta koria täynnänsä tähdemuruja te silloin ylös otitte? Niin he sanoit/ Seitsemän.)

20. ὅτε δὲ τοὺς ἑπτὰ εἰς τοὺς τετρακισχιλίους, πόσων σπυρίδων πληρώματα κλασμάτων ἤρατε; οἱ δὲ εἶπον· Ἑπτά.

20. οτε δε τους επτα εις τους τετρακισχιλιους ποσων σπυριδων πληρωματα κλασματων ηρατε οι δε ειπον επτα 20. ote de toυs epta eis toυs tetrakischilioυs poson spυridon pleromata klasmaton erate oi de eipon epta

20 Now when the seven to the four thousand, how-many baskets full of broken pieces did you° lift up? Now they said, Seven.

20. And when the seven among four thousand, how many baskets full of fragments took ye up And they said, Seven.

20. Da ich aber sieben brach unter die viertausend, wieviel Körbe voll Brocken hobt ihr da auf? Sie sprachen: Sieben.

20. Y cuando los siete panes entre cuatro mil, ¿cuántas espuertas llenas de los pedazos alzasteis? Y ellos dijeron: Siete.

20 А когда семь для четырех тысяч, сколько корзин набрали вы оставшихся кусков. Сказали: семь.

21 Niin hän sanoi heille: "Ettekö vieläkään ymmärrä?"

21 Niin Hän sanoi heille: "Kuinka ette käsitä?"*"

21. Ja hän sanoi heille: miksi ette siis ymmärrä?

21. Ja hän sanoi heille: mixet te sijs ymmärrä ?

21. Ja sanoi hen heille/ Mixei te sijs ymmerdhä? (Ja sanoi hän heille/ Miksei te siis ymmärrä?)

21. καὶ ἔλεγεν αὐτοῖς· Οὔπω συνίετε;

21. και ελεγεν αυτοις πως ου συνιετε 21. kai elegen aυtois pos oυ sυniete

21 And he said to them, How do you° not yet understand?

21. And he said unto them, How is it that ye do not understand

21. Und er sprach zu ihnen: Wie vernehmet ihr denn nichts?

21. Y les dijo: ¿Cómo aun no entendéis?

21 И сказал им: как же не разумеете?

22 Ja he tulivat Beetsaidaan. Ja hänen tykönsä tuotiin sokea, ja he pyysivät, että hän koskisi häneen.

22 Sitten *Hän tuli* Beetsaidaan. Ja Hänen luokseen tuotiin sokea, ja he pyysivät Häntä koskettamaan häneen.

22. Ja hän tuli Betsaidaan, ja he toivat sokian ja rukoilivat häntä, että hän rupeais häneen.

22. JA hän tuli Bethsaidaan ja he toit yhden sokian ja rucoilit händä että hän rupeis häneen.

22. Ja hen tuli Bethsaidan/ Ja he edhestoit yhden Sokian/ ia rucolit hende/ että hen rupeis henehen. (Ja hän tuli Bethsaidaan/ Ja he edestoit yhden sokean/ ja rukoilit häntä/ että hän rupeisi häneen.)

22. Καὶ ἔρχεται εἰς Βηθσαϊδά, καὶ φέρουσιν αὐτῷ τυφλὸν καὶ παρακαλοῦσιν αὐτὸν ἵνα αὐτοῦ ἅψηται.

22. και ερχεται εις {VAR1: βηθσαιδαν } {VAR2: βηθσαιδα } και φερουσιν αυτω τυφλον και παρακαλουσιν αυτον ινα αυτου αψηται 22. kai erchetai eis {VAR1: βethsaidan } {VAR2: βethsaida } kai feroυsin aυto tυflon kai parakaloυsin aυton ina aυtoυ apsetai

22 And he comes to Bethsaida. And they bring to him a blind man and plead with him in order that he might touch him.

22. And he cometh to Bethsaida; and they bring a blind man unto him, and besought him to touch him.

22. Und er kam gen Bethsaida. Und sie brachten zu ihm einen Blinden und baten ihn, daß er ihn anrührte.

22. Y vino a Betsaida, y le traen un ciego, y le ruegan que le tocase.

22 Приходит в Вифсаиду; и приводят к Нему слепого и просят, чтобы прикоснулся к нему.

23 Niin hän tarttui sokean käteen, talutti hänet kylän ulkopuolelle, sylki hänen silmiinsä ja pani kätensä hänen päälleen ja kysyi häneltä: "Näetkö mitään?"

23 Tarttuen sokeaa käteen, Hän talutti hänet kylän ulkopuolelle, sylkäisi hänen silmiinsä, pani kätensä* hänen päälleen ja kysyi häneltä: ”Näkikö hän mitään.”

23. Ja hän tarttui sokian käteen, ja vei ulos hänen kylästä, ja sylki hänen silmiinsä, ja pani kätensä hänen päällensä, ja kysyi häneltä, josko hän jotakin näkis.

23. Ja hän rupeis sen sokian käteen ja ulos wei hänen kyläst: ja sylki hänen silmijns ja pani kätens hänen päällens ja kysyi hänelle jos hän jotakin näkis.

23. Ja hen rupesi sen Sokian käten/ ia vloswei henen Kylest/ ia sylki henen Silmijns/ ia pani kätens henen pälens/ ia kysyi henelle/ Jos hen iotaki näkis. (Ja hän rupesi sen sokean käteen/ ja ulos wei hänen kylästä/ ja sylki hänen silmiinsä/ ja pani kätensä hänen päällensä/ ja kysyi häneltä/ Jos hän jotakin näkisi.)

23. καὶ ἐπιλαβόμενος τῆς χειρὸς τοῦ τυφλοῦ ἐξήγαγεν αὐτὸν ἔξω τῆς κώμης, καὶ πτύσας εἰς τὰ ὄμματα αὐτοῦ, ἐπιθεὶς τὰς χεῖρας αὐτῷ ἐπηρώτα αὐτόν εἴ τι βλέπει.

23. και επιλαβομενος της χειρος του τυφλου εξηγαγεν αυτον εξω της κωμης και πτυσας εις τα ομματα αυτου επιθεις τας χειρας αυτω επηρωτα αυτον ει τι βλεπει 23. kai epilaβomenos tes cheiros toυ tυfloυ eksegagen aυton ekso tes komes kai ptυsas eis ta ommata aυtoυ epitheis tas cheiras aυto eperota aυton ei ti βlepei

23 And grabbing the blind man by the hand, he led him outside the village, and having spit into his eyes and laid his hands upon him, he asked him if he sees anything.

23. And he took the blind man by the hand, and led him out of the town; and when he had spit on his eyes, and put his hands upon him, he asked him if he saw ought.

23. Und er nahm den Blinden bei der Hand und führte ihn hinaus vor den Flecken; spützte in seine Augen und legte seine Hände auf ihn und fragte ihn, ob er etwas sähe?

23. Entónces tomando al ciego de la mano, le sacó fuera de la aldea, y escupiendo en sus ojos, y poniéndole las manos encima, le preguntó, si veía algo.

23 Он, взяв слепого за руку, вывел его вон из селения и, плюнув ему на глаза, возложил на него руки и спросил его: видит ли что?

24 Tämä katsahti ylös ja sanoi: "Näen ihmiset, sillä minä erotan käveleviä, ne ovat puiden näköisiä".

24 Katsoen ylös tämä sanoi: "Näen käveleviä ihmisiä, koska näen niin kuin puita."

24. Niin hän katsoi ylös ja sanoi: minä näen ihmiset niinkuin puut käyskentelevän.

24. Nijn hän cadzoi ylös ja sanoi: Minä näen ihmiset käyskendelewän nijncuin minä puita näkisin.

24. Nin hen catzoi yles ia sanoi/ Mine näen Inhimiset keuxendeluen ninquin näkisin puudh. (Niin hän katsoi ylös ja sanoi/ Minä näen ihmiset käyskentelewän niin kuin näkisin puut.)

24. καὶ ἀναβλέψας ἔλεγε· Βλέπω τοὺς ἀνθρώπους ὡς δένδρα περιπατοῦντας.

24. και αναβλεψας ελεγεν βλεπω τους ανθρωπους {VAR1: οτι } ως δενδρα {VAR1: ορω } περιπατουντας 24. kai anaβlepsas elegen βlepo toυs anthropoυs {VAR1: oti } os dendra {VAR1: oro } peripatoυntas

24 And having looked up, he said, I see men, because I behold (them) like walking trees.

24. And he looked up, and said, I see men as trees, walking.

24. Und er sah auf und sprach: Ich sehe Menschen gehen, als sähe ich Bäume.

24. Y él mirando, dijo: Veo los hombres como árboles que andan.

24 Он, взглянув, сказал: вижу проходящих людей, как деревья.

25 Sitten hän taas pani kätensä hänen silmilleen; ja nyt mies näki tarkkaan ja oli parantunut ja näki kaikki aivan selvästi.

25 Sitten Hän jälleen pani kätensä* hänen silmilleen ja kehoitti häntä katsomaan ylös. Ja hän oli parantunut ja näki kaikki selvästi.

25. Sitte hän taas pani kätensä hänen silmäinsä päälle, ja antoi hänen taas katsoa. Ja se tuli parannetuksi, niin että hän näki kaikki kaukaa ja selkiästi.

25. Sijtte hän taas pani kätens hänen silmäins päälle ja andoi hänen taas cadzoa. Ja se tuli paratuxi nijn että hän näki caicki selkiäst.

25. Sijtte hen taas pani Kädhens henen Silmeins päle/ ia teki henen näkemähen. Ja tuli paratuxi/ nin että hen selkeste caiki wastwdhest näki. (Sitten hän taas pani kätensä hänen silmäinsä päälle/ ja teki hänen näkemään. Ja tuli paratuksi/ niin että hän selkeästi kaikki wastuudesta näki.)

25. εἶτα πάλιν ἐπέθηκε τὰς χεῖρας ἐπὶ τοὺς ὀφθαλμοὺς αὐτοῦ καὶ ἐποίησεν αὐτὸν ἀναβλέψαι, καὶ ἀποκατεστάθη, καὶ ἀνέβλεψε τηλαυγῶς ἅπαντας.

25. ειτα παλιν επεθηκεν τας χειρας επι τους οφθαλμους αυτου και εποιησεν αυτον αναβλεψαι και αποκατεσταθη και ενεβλεψεν τηλαυγως απαντας 25. eita palin epetheken tas cheiras epi toυs ofthalmoυs aυtoυ kai epoiesen aυton anaβlepsai kai apokatestathe kai eneβlepsen telaυgos apantas

25 Thereafter he laid (his) hands upon his eyes again, and he made* him to look at (him). And he was restored and looked at all (men) distinctly.

25. After that he put his hands again upon his eyes, and made him look up: and he was restored, and saw every man clearly.

25. Darnach legte er abermals die Hände auf seine Augen und hieß ihn abermals sehen; und er ward wieder zurechtgebracht, daß er alles scharf sehen konnte.

25. Luego le puso otra vez las manos sobre sus ojos, y le hizo que mirase; y quedó restituido, y vió de léjos y claramente a todos.

25 Потом опять возложил руки на глаза ему и велел ему взглянуть. И он исцелел и стал видеть все ясно.

26 Ja hän lähetti hänet hänen kotiinsa sanoen: "Älä edes poikkea kylään." (äläkä kerro kenellekään kyläläiselle)."

26 Niin Jeesus* lähetti hänet hänen kotiinsa sanoen: "Älä mene edes kylään (äläkä kerro kenellekään kyläläiselle)."

26. Ja hän lähetti hänen kotiansa, sanoen: älä mene kylään sisälle, älä myös kellenkään tätä kylässä sano.

26. Ja hän lähetti hänen cotians sanoden: älä kylään mene älä myös kellengän tätä siellä sano.

26. Ja hen lehetti henen Cotians sanoden/ Ele Kyleen mene/ ele mös kellengen tete sielle sano. (Jä hän lähetti hänen kotiansa sanoen/ Älä kylään mene/ älä myös kellenkään tätä siellä sano.)

26. καὶ ἀπέστειλεν αὐτὸν εἰς οἶκον αὐτοῦ λέγων· Μηδὲ εἰς τὴν κώμην εἰσέλθῃς μηδὲ εἴπῃς τινὶ ἐν τῇ κώμῃ.

26. και απεστειλεν αυτον εις τον οικον αυτου λεγων μηδε εις την κωμην εισελθης μηδε ειπης τινι εν τη κωμη 26. kai apesteilen aυton eis ton oikon aυtoυ legon mede eis ten komen eiselthes mede eipes tini en te kome

26 And he sent him away to his house, saying, Neither enter into the village, nor say (anything) to anyone in the village. {Mar 8:27-30 & Mat 16:13-20 & Luk 9:18-21 Caesarea Philippi.}

26. And he sent him away to his house, saying, Neither go into the town, nor tell it to any in the town.

26. Und er schickte ihn heim und sprach: Gehe nicht hinein in den Flecken und sage es auch niemand drinnen.

26. Y le envió a su casa, diciendo: No entres en la aldea, ni lo digas a nadie en la aldea.

26 И послал его домой, сказав: не заходи в селение и не рассказывай никому в селении.

27 Ja Jeesus lähti opetuslapsinensa Filippuksen Kesarean kyliin. Ja tiellä hän kysyi opetuslapsiltaan ja sanoi heille: "Kenen ihmiset sanovat minun olevan?"

27 Sitten Jeesus ja Hänen opetuslapsensa lähtivät Filippuksen Kesarean kyliin. Tiellä Hän kysyi opetuslapsiltaan sanoen heille: "Kenen ihmiset sanovat minun olevan?"

27. Ja Jesus meni ulos ja hänen opetuslapsensa Kesarean kyliin, joka kutsutaan Philippi; ja hän kysyi tiellä opetuslapsiltansa, sanoen heille: kenenkä sanovat ihmiset minun olevan?

27. JA Jesus meni Opetuslastens cansa nijhin kylijn Cesarean tygö joca cudzutan Philippi. Ja hän kysyi tiellä Opetuslapsillens sanoden: kenengä sanowat ihmiset minun olewan ?

27. Ja IesuS vloslexi ia henen Opetuslapsens nihin Kylihin Cesarean tyge/ ioca cutzuttan Philippi. Ja tielle hen kysyi Opetuslapsillens sanoden heille/ Kenengä sanouat Inhimiset minun oleuan? (Ja Jesus ulos äksi ja hänen opetuslapsensa niihin kyliin Kesarean tykö/ joka kutsutaan Philippi. Ja tiellä hän kysyi opetuslapsiltansa sanoen heille/ Kenenkä sanowat ihmiset minun olewan?)

27. Καὶ ἐξῆλθεν ὁ Ἰησοῦς καὶ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ εἰς τὰς κώμας Καισαρείας τῆς Φιλίππου· καὶ ἐν τῇ ὁδῷ ἐπηρώτα τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ λέγων αὐτοῖς· Τίνα με λέγουσιν οἱ ἄνθρωποι εἶναι;

27. και εξηλθεν ο ιησους και οι μαθηται αυτου εις τας κωμας καισαρειας της φιλιππου και εν τη οδω επηρωτα τους μαθητας αυτου λεγων αυτοις τινα με λεγουσιν οι ανθρωποι ειναι 27. kai ekselthen o iesoυs kai oi mathetai aυtoυ eis tas komas kaisareias tes filippoυ kai en te odo eperota toυs mathetas aυtoυ legon aυtois tina me legoυsin oi anthropoi einai

27 And Jesus went forth and his disciples, into the villages of Caesarea Philippi, and on the road he asked his disciples, saying to them, Who do men say that I am?

27. And Jesus went out, and his disciples, into the towns of Caesarea Philippi: and by the way he asked his disciples, saying unto them, Whom do men say that I am

27. Und Jesus ging aus mit seinen Jüngern in die Märkte der Stadt Cäsarea Philippi. Und auf dem Wege fragte er seine Jünger und sprach zu ihnen: Wer sagen die Leute, daß ich sei?

27. Y salió Jesús y sus discípulos por las aldeas de Cesarea de Filipo. Y en el camino preguntó a sus discípulos, diciéndoles: ¿Quién dicen los hombres que soy yo?

27 И пошел Иисус с учениками Своими в селения Кесарии Филипповой. Дорогою Он спрашивал учеников Своих: за кого почитают Меня люди?

28 He vastasivat hänelle sanoen: "Johannes Kastajan, ja toiset Eliaan, toiset taas jonkun profeetoista".

28 Niin he vastasivat, [Hänelle sanoen]: "Johannes Kastajan, toiset Elian ja toiset jonkun profeetoista."

28. Niin he vastasivat: Johannes Kastajan, ja muutamat Eliaan, vaan muutamat jonkun prophetaista.

28. He wastaisit: Johannes Castajan muutamat Elian muutamat jongun Prophetaista.

28. Nin he wastasit/ Johannesen castaian/ ia mutamat Eliam/ mutamat taas yhden Prophetain lughusta. (Niin he wastasit/ Johannes Kastajan/ ja muutaman Elian/ muutamat taas yhden prophetain luwusta.)

28. οἱ δὲ ἀπεκρίθησαν· Ἰωάννην τὸν βαπτιστήν, καὶ ἄλλοι Ἠλίαν, ἄλλοι δὲ ἕνα τῶν προφητῶν.

28. οι δε απεκριθησαν ιωαννην τον βαπτιστην και αλλοι ηλιαν αλλοι δε ενα των προφητων 28. oi de apekrithesan ioannen ton βaptisten kai alloi elian alloi de ena ton profeton

28 Now they answered, John the Immerser* and others, Elijah, but others, One of the prophets.

28. And they answered, John the Baptist: but some say, Elias; and others, One of the prophets.

28. Sie antworteten: Sie sagen du seiest Johannes der Täufer; etliche sagen, du seiest Elia; etliche, du seiest der Propheten einer.

28. Y ellos respondieron: Juan el Bautista; y otros: Elías; y otros: Alguno de los profetas.

28 Они отвечали: за Иоанна Крестителя; другие же - за Илию; а иные - за одного из пророков.

29 Niin hän kysyi heiltä: "Kenenkä te sanotte minun olevan?" Pietari vastasi ja sanoi hänelle: "Sinä olet Kristus".

29 Niin Hän *sanoi heille*: "Entä kenen te sanotte minun olevan?" Pietari vastasi ja sanoi Hänelle: ”Sinä olet Kristus."

29. Ja hän sanoi heille: kenenkäs te sanotte minun olevan? Pietari vastasi ja sanoi hänelle: sinä olet Kristus.

29. Ja hän sanoi heille: kenengästä te sanotta minun olewan ? Petari wastais ja sanoi hänelle: sinä olet Christus.

29. Ja hen sanoi heille/ Mutta kenengä te sanotta minun oleuan? Nin Petari wastasi ia sanoi henelle/ Sine olet se CHRISTUS. (Ja hän sanoi heille/ Mutta kenenkä te sanotte minun olewan? Niin Petari wastasi ja sanoi hänelle/ Sinä olet se KRISTUS.)

29. καὶ αὐτὸς λέγει αὐτούς· Ὑμεῖς δὲ τίνα με λέγετε εἶναι; ἀποκριθεὶς δὲ ὁ Πέτρος λέγει αὐτῷ· Σὺ εἶ ὁ Χριστός.

29. και αυτος λεγει αυτοις υμεις δε τινα με λεγετε ειναι αποκριθεις δε ο πετρος λεγει αυτω συ ει ο χριστος 29. kai aυtos legei aυtois υmeis de tina me legete einai apokritheis de o petros legei aυto sυ ei o christos

29 And he asked them, But who do you° say that I am? Now Peter answering, says to him, You are the Christ.

29. And he saith unto them, But whom say ye that I am And Peter answereth and saith unto him, Thou art the Christ.

29. Und er sprach zu ihnen: Ihr aber, wer sagt ihr, daß ich sei? Da antwortete Petrus und sprach zu ihm: Du bist Christus!

29. Entónces él les dice: ¿Y vosotros, quién decís que soy yo? Y respondiendo Pedro le dice: Tú eres el Cristo.

29 Он говорит им: а вы за кого почитаете Меня? Петр сказал Ему в ответ: Ты Христос.

30 Ja hän varoitti vakavasti heitä puhumasta kenellekään hänestä.

30 Niin Hän varoitti heitä puhumasta kenellekään Hänestä*.

30. Ja hän haasti heitä kellenkään hänestä sanomasta.

30. Ja hän haasti heitä kellengän hänestä sanomast.

30. Ja hen hastoi heite/ ettei he kellekä sanoisi heneste. (Ja hän haastoi heitä/ ettei he kellekään sanoisi hänestä.)

30. καὶ ἐπετίμησεν αὐτοῖς ἵνα μηδενὶ λέγωσι περὶ αὐτοῦ.

30. και επετιμησεν αυτοις ινα μηδενι λεγωσιν περι αυτου 30. kai epetimesen aυtois ina medeni legosin peri aυtoυ

30 And he rebuked them in order that they should speak to no one concerning him. {Mar 8:31-9:1 & Mat 16:21-28 & Luk 9:22-27 Caesarea Philippi.}

30. And he charged them that they should tell no man of him.

30. Und er bedrohte sie, daß sie niemand von ihm sagen sollten.

30. Y mandóles con rigor que a ninguno dijesen esto de él.

30 И запретил им, чтобы никому не говорили о Нем.

31 Ja hän alkoi opettaa heille, että Ihmisen Pojan piti kärsimän paljon ja joutuman vanhinten ja ylipappien ja kirjanoppineiden hyljittäväksi ja tuleman tapetuksi, ja kolmen päivän perästä nouseman ylös.

31 Ja Hän alkoi opettaa heille, että Ihmisen Pojan täytyy kärsiä paljon ja joutua vanhinten ja ylipappien ja kirjanoppineitten hylkäämäksi ja tulla tapetuksi, mutta kolmen päivän kuluttua Hänen pitää nousta ylös.

31. Ja hän rupesi heitä opettamaan, että Ihmisen Pojan pitää paljo kärsimän, ja hyljättämän vanhimmilta ja ylimmäisiltä papeilta ja kirjanoppineilta, ja tapettaman, ja kolmantena päivänä ylösnouseman.

31. Ja hän rupeis heitä opettaman ja sanoi: ihmisen Poica on paljo kärsiwä ja hyljätän wanhimmilda ja ylimmäisildä Papeilda ja Kirjanoppeneilda ja tapetan ja colmandena päiwänä hän ylösnouse: nijn hän puhui tämän puhen julkisest.

31. Ja hen rupesi heite opettaman/ ette Inhimisen Poian pite palio kerssimen/ ia poishyliettemen Wanhimilda ia ylimeisilde Papeilda/ ia Kirianoppenuilda/ ia tapettaman/ ia colmen peiuen peräst ylesnousema'. Nin iulkisesta hen sen Puhen puhui. (Ja hän rupesi heitä opettaman/ että Ihmisen Pojan pitää paljon kärsimän/ ja pois hyljättämän wanhimmilta ja ylimmäisiltä papeilta/ ja kirjanoppineilta/ ja tapettaman/ ja kolmen päiwän perästä ylösnouseman. Niin julkisesti hän sen puheen puhui.)

31. Καὶ ἤρξατο διδάσκειν αὐτοὺς ὅτι δεῖ τὸν υἱὸν τοῦ ἀνθρώπου πολλὰ παθεῖν, καὶ ἀποδοκιμασθῆναι ἀπὸ τῶν πρεσβυτέρων καὶ τῶν ἀρχιερέων καὶ τῶν γραμματέων, καὶ ἀποκτανθῆναι καὶ μετὰ τρεῖς ἡμέρας ἀναστῆναι·

31. και ηρξατο διδασκειν αυτους οτι δει τον υιον του ανθρωπου πολλα παθειν και αποδοκιμασθηναι απο των πρεσβυτερων και αρχιερεων και γραμματεων και αποκτανθηναι και μετα τρεις ημερας αναστηναι 31. kai erksato didaskein aυtoυs oti dei ton υion toυ anthropoυ polla pathein kai apodokimasthenai apo ton presβυteron kai archiereon kai grammateon kai apoktanthenai kai meta treis emeras anastenai

31 And he began to teach them, that it is essential (for) the Son of Man to suffer many things and to be rejected* from the elders and the high-priests and the scribes, and be killed, and to rise* up after three days.

31. And he began to teach them, that the Son of man must suffer many things, and be rejected of the elders, and of the chief priests, and scribes, and be killed, and after three days rise again.

31. Und er hob an sie zu lehren: Des Menschen Sohn muß viel leiden und verworfen werden von den Ältesten und Hohenpriestern und Schriftgelehrten und getötet werden und über drei Tage auferstehen.

31. Y comenzó a enseñarles, que era menester que el Hijo del hombre padeciese mucho, y ser reprobado de los ancianos, y de los príncipes de los sacerdotes, y de los escribas, y ser muerto, y resucitar después de tres dias.

31 И начал учить их, что Сыну Человеческому много должно пострадать, быть отвержену старейшинами, первосвященниками и книжниками, и быть убиту, и в третий день воскреснуть.

32 Ja tämän hän puhui peittelemättä. Silloin Pietari otti hänet erilleen ja rupesi häntä nuhtelemaan.

32 Hän puhui asian avoimesti. Silloin Pietari otti Hänet erilleen ja alkoi nuhdella Häntä.

32. Ja hän puhui sen puheen julki rohkiasti. Ja Pietari otti hänen tykönsä, rupesi häntä nuhtelemaan.

32. Ja Petari otti hänen tygöns rupeis händä nuhteleman.

32. Ja Petari otti henen tygens/ rupesi hende rangaitzeman. (Ja Petari otti hänen tykönsä/ rupesi häntä rangaitseman.)

32. καὶ παρρησίᾳ τὸν λόγον ἐλάλει. καὶ προσλαβόμενος αὐτὸν ὁ Πέτρος ἤρξατο ἐπιτιμᾶν αὐτῷ.

32. και παρρησια τον λογον ελαλει και προσλαβομενος αυτον ο πετρος ηρξατο επιτιμαν αυτω 32. kai parresia ton logon elalei kai proslaβomenos aυton o petros erksato epitiman aυto

32 And he was speaking the word frankly. And Peter took him and began to rebuke him.

32. And he spake that saying openly. And Peter took him, and began to rebuke him.

32. Und er redete das Wort frei offenbar. Und Petrus nahm ihn zu sich, fing an, ihm zu wehren.

32. Y claramente decía esta palabra. Entónces Pedro le tomó, y le comenzó a reñir.

32 И говорил о сем открыто. Но Петр, отозвав Его, начал прекословить Ему.

33 Mutta hän kääntyi, katsoi opetuslapsiinsa ja nuhteli Pietaria sanoen: "Mene pois minun edestäni, saatana, sillä sinä et ajattele sitä, mikä on Jumalan, vaan sitä, mikä on ihmisten".

33 Mutta Hän kääntyi, katsoi opetuslapsiinsa ja nuhteli Pietaria sanoen: ”Mene taakseni, saatana, sillä sinä et ajattele sitä, mikä on Jumalan, vaan mikä on ihmisten."

33. Mutta hän käänsi itsensä ja katsoi opetuslastensa puoleen, nuhteli Pietaria, sanoen: mene pois minun tyköäni, saatana; sillä et sinä ymmärrä niitä, mitkä Jumalan ovat, vaan niitä, mitkä ihmisten ovat.

33. Mutta hän käänsi idzens ja cadzoi Opetuslastens puoleen nuhteli Petarita sanoden: mene pois minun tyköni Satan sillä et sinä ymmärrä mitkä Jumalan owat waan mitä ihmisten on.

33. Mutta hen känsijn/ ia catzoi Opetuslapsijns pein nuchteli Petarita sanoden. Mene minun ielkeni sine Sathanas/ sille ettei sine ymmerdhä mitke JUMALAN ouat/ waan mite Inhimisten ouat. (Mutta hän käänsi/ ja katsoi opetuslapsiinsa päin nuhteli Petaria sanoen. Mene minun jälkeeni sinä sathanas/ sillä ettei sinä ymmärrä mitkä JUMALAN owat/ waan mitä ihmisten owat.)

33. ὁ δὲ ἐπιστραφεὶς καὶ ἰδὼν τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ ἐπετίμησε τῷ Πέτρῳ λέγων· Ὕπαγε ὀπίσω μου, σατανᾶ· ὅτι οὐ φρονεῖς τὰ τοῦ Θεοῦ, ἀλλὰ τὰ τῶν ἀνθρώπων.

33. ο δε επιστραφεις και ιδων τους μαθητας αυτου επετιμησεν τω πετρω λεγων υπαγε οπισω μου σατανα οτι ου φρονεις τα του θεου αλλα τα των ανθρωπων 33. o de epistrafeis kai idon toυs mathetas aυtoυ epetimesen to petro legon υpage opiso moυ satana oti oυ froneis ta toυ theoυ alla ta ton anthropon

33 But he turned again, and saw his disciples, (and) rebuked Peter, saying, Go behind me, adversary, because you are not mindful of the things of God, but the things of men.

33. But when he had turned about and looked on his disciples, he rebuked Peter, saying, Get thee behind me, Satan: for thou savourest not the things that be of God, but the things that be of men.

33. Er aber wandte sich um und sah seine Jünger an und bedrohte Petrus und sprach: Gehe hinter mich, du Satan! denn du meinst nicht, was göttlich, sondern was menschlich ist.

33. Y él, volviéndose, y mirando a sus discípulos, riñó a Pedro, diciendo: Apártate de mí, Satanás; porque no sabes las cosas que son de Dios, sino las que son de los hombres.

33 Он же, обратившись и взглянув на учеников Своих, воспретил Петру, сказав: отойди от Меня, сатана, потому что тыдумаешь не о том, что Божие, но что человеческое.

34 Ja hän kutsui tykönsä kansan ynnä opetuslapsensa ja sanoi heille: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.

34 Kutsuttuaan luokseen kansan ja opetuslapsensa Hän sanoi heille: *"Jokainen, joka* tahtoo minun jäljessäni kulkea, kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.

34. Ja hän kutsui tykönsä kansan ja opetuslapsensa, ja sanoi heille: kuka ikänä tahtoo tulla minun perässäni, hän kieltäköön itsensä, ja ottakoon ristinsä, ja seuratkoon minua.

34. Ja hän cudzui tygöns Canssan ja Opetuslapsens ja sanoi heille: cuca minua tahto seurata hän kieldäkän idzens ja ottacan ristins päällens ja seuratcan minua.

34. Ja hen cutzui tygens Ca'ssan ynne Opetuslaste's cansa/ ia sanoi heille/ Cuca minua tachto seurata hen poiskielken itzens/ ia ottacan henen Ristins pälens ia seuratkan minua. (Ja hän kutsui tykönsä kansan ynnä opetuslastensa kanssa/ ja sanoi heille/ Kuka minua tahtoo seurata hän pois kielkään itsensä/ ja ottakaan hänen ristinsä päällensä ja seuratkaan minua.)

34. Καὶ προσκαλεσάμενος τὸν ὄχλον σὺν τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ εἶπεν αὐτοῖς· Ὅστις θέλει ὀπίσω μου ἀκολουθεῖν, ἀπαρνησάσθω ἑαυτὸν καὶ ἀράτω τὸν σταυρὸν αὐτοῦ, καὶ ἀκολουθείτω μοι.

34. και προσκαλεσαμενος τον οχλον συν τοις μαθηταις αυτου ειπεν αυτοις οστις θελει οπισω μου ελθειν απαρνησασθω εαυτον και αρατω τον σταυρον αυτου και ακολουθειτω μοι 34. kai proskalesamenos ton ochlon sυn tois mathetais aυtoυ eipen aυtois ostis thelei opiso moυ elthein aparnesastho eaυton kai arato ton staυron aυtoυ kai akoloυtheito moi

34 And having called the crowd together with his disciples to him, he said to them, Whoever wishes to follow after me, let him deny himself, and lift up his cross and follow me.

34. And when he had called the people unto him with his disciples also, he said unto them, Whosoever will come after me, let him deny himself, and take up his cross, and follow me.

34. Und er rief zu sich das Volk samt seinen Jüngern und sprach zu ihnen: Wer mir will nachfolgen, der verleugne sich selbst und nehme sein Kreuz auf sich und folge mir nach.

34. Y llamando a la multitud con sus discípulos, les dijo: Cualquiera que quisiere venir en pos de mí, niéguese a sí mismo, y tome su cruz, y sígame.

34 И, подозвав народ с учениками Своими, сказал им: кто хочет идти за Мною, отвергнись себя, и возьми крест свой, и следуй за Мною.

35 Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun ja evankeliumin tähden, hän pelastaa sen.

35 Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän menettää sen. Mutta joka menettää elämänsä minun ja ilosanoman vuoksi, hän pelastaa sen,

35. Sillä kuka ikänä tahtoo henkensä vapahtaa, hän hukuttaa sen; mutta joka ikänä henkensä hukuttaa minun ja evankeliumin tähden, hän vapahtaa sen.

35. Sillä cuca ikänäns tahto hengens hucutta minun ja Evangeliumin tähden se hänen wapahta:

35. Sille että cucaikenens tachto Hengens wapatta/ se hucutta sen. Mutta cucaikenens Hengens hucutta minun ia Euangeliumin tedhen/ se henen wapatta. (Sillä että kuka ikänänsä tahtoo henkensä wapahtaa/ se hukuttaa sen. Mutta kuka ikänänsä henkensä hukuttaa minun ja ewankeliumin tähden/ se hänen wapahtaa.)

35. ὃς γὰρ ἂν θέλῃ τὴν ψυχὴν αὐτοῦ σῶσαι, ἀπολέσει αὐτήν· ὃς δ’ ἂν ἀπολέσῃ τὴν ἑαυτοῦ ψυχὴν ἕνεκεν ἐμοῦ καὶ τοῦ εὐαγγελίου, οὗτος σώσει αὐτήν.

35. ος γαρ αν θελη την ψυχην αυτου σωσαι απολεσει αυτην ος δ αν απολεση την ψυχην αυτου ενεκεν εμου και του ευαγγελιου ουτος σωσει αυτην 35. os gar an thele ten psυchen aυtoυ sosai apolesei aυten os d an apolese ten psυchen aυtoυ eneken emoυ kai toυ eυaggelioυ oυtos sosei aυten

35 For* whoever wishes to save his life will be losing it, and whoever loses his life because of me and (because) of the good-news, this one will be saving it.

35. For whosoever will save his life shall lose it; but whosoever shall lose his life for my sake and the gospel's, the same shall save it.

35. Denn wer sein Leben will behalten, der wird's verlieren; und wer sein Leben verliert um meinet-und des Evangeliums willen, der wird's behalten.

35. Porque el que quisiere salvar su vida, la perderá; y el que perdiere su vida por causa de mí y del evangelio, éste la salvará.

35 Ибо кто хочет душу свою сберечь, тот потеряет ее, а кто потеряет душу свою ради Меня и Евангелия, тот сбережет ее.

36 Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi vahingon sielullensa?

36 Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän saisi haltuun koko maailman, mutta saisi vahingon sielullensa?

36. Sillä mitä se auttaa ihmistä, jos hän voittais kaiken maailman, ja sais sielullensa vahingon?

36. Sillä mitä se autta ihmistä jos hän woitais caiken mailman ja sais sielullens wahingon ?

36. Sille mite se autta Inhimisen/ ios hen woittais caiken mailman/ ia sapi henen Hengens wahingon? (Sillä mitä se auttaa ihmisen/ jos hän woittaisi kaiken maailman/ ja sapi hänen henkensä wahingon?)

36. τί γὰρ ὠφελήσει ἄνθρωπον ἐὰν κερδήσῃ τὸν κόσμον ὅλον, καὶ ζημιωθῇ τὴν ψυχὴν αὐτοῦ;

36. τι γαρ ωφελησει ανθρωπον εαν κερδηση τον κοσμον ολον και ζημιωθη την ψυχην αυτου 36. ti gar ofelesei anthropon ean kerdese ton kosmon olon kai zemiothe ten psυchen aυtoυ

36 For* what will it profit a man, if he gained the whole world and should forfeit his soul?

36. For what shall it profit a man, if he shall gain the whole world, and lose his own soul?

36. Was hülfe es dem Menschen, wenn er die ganze Welt gewönne, und nähme an seiner Seele Schaden?

36. Porque ¿qué aprovechará al hombre si grangeare todo el mundo, y pierde su alma?

36 Ибо какая польза человеку, если он приобретет весьмир, а душе своей повредит?

37 Sillä mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi?

37 Tai* mitä ihminen voi antaa sielunsa lunnaiksi?

37. Eli mitä ihminen antaa sielunsa lunastukseksi?

37. Eli mitä ihminen anda sieluns lunastuxexi ?

37. Eli mite Inhiminen on andaua iolla hen taita Hengens lunasta? (Eli mitä ihminen on antawa jolla hän taitaa henkensä lunastaa?)

37. ἢ τί δώσει ἄνθρωπος ἀντάλλαγμα τῆς ψυχῆς αὐτοῦ;

37. η τι δωσει ανθρωπος ανταλλαγμα της ψυχης αυτου 37. e ti dosei anthropos antallagma tes psυches aυtoυ

37 Or what will a man give (in) exchange for his soul?

37. Or what shall a man give in exchange for his soul?

37. Oder was kann der Mensch geben, damit er seine Seele löse.

37. ¿O qué recompensa dará el hombre por su alma?

37 Или какой выкуп даст человек за душу свою?

38 Sillä joka häpeää minua ja minun sanojani tässä avionrikkojassa ja syntisessä sukupolvessa, sitä myös Ihmisen Poika on häpeävä, kun hän tulee Isänsä kirkkaudessa pyhien enkelien kanssa."

38 Sillä joka häpeää minua ja sanojani tässä avion rikkovassa ja syntisessä sukupolvessa, häntä myös Ihmisen Poika häpeää tullessaan Isänsä kirkkaudessa pyhien enkelten kanssa."

38. Sillä joka häpee minua ja minun sanojani tässä huorintekiässä ja syntisessä suvussa, sitä myös pitää Ihmisen Pojan häpeemän, koska hän tulee Isänsä kunniassa pyhäin enkelien kanssa.

38. Mutta joca häpe minua ja minun sanani täsa pahas ja syndises sugus sitä myös pitä ihmisen Pojan häpemän cosca hän tule Isäns cunnias pyhäin Engelitten cansa.

38. Mutta ioca häpepi minua ia minun Sanani tesse hooralises ia synnises sughusa/ site mös pite Inhimisen Poian häpiemen/ coska hen tulepi henen Isens cunniasa pyhein Engelittein cansa. (Mutta joka häpeepi minua ja minun sanaani tässä huorallisessa ja syntisessä suwussa/ sitä myös pitää Ihmisen Pojan häpeämän/ koska hän tuleepi hänen Isänsä kunniassa pyhäin enkelitten kanssa.)

38. ὃς γὰρ ἐὰν ἐπαισχυνθῇ με καὶ τοὺς ἐμοὺς λόγους ἐν τῇ γενεᾷ ταύτῃ τῇ μοιχαλίδι καὶ ἁμαρτωλῷ, καὶ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ἐπαισχυνθήσεται αὐτὸν ὅταν ἔλθῃ ἐν τῇ δόξῃ τοῦ πατρὸς αὐτοῦ μετὰ τῶν ἀγγέλων τῶν ἁγίων.

38. ος γαρ αν επαισχυνθη με και τους εμους λογους εν τη γενεα ταυτη τη μοιχαλιδι και αμαρτωλω και ο υιος του ανθρωπου επαισχυνθησεται αυτον οταν ελθη εν τη δοξη του πατρος αυτου μετα των αγγελων των αγιων 38. os gar an epaischυnthe me kai toυs emoυs logoυs en te genea taυte te moichalidi kai amartolo kai o υios toυ anthropoυ epaischυnthesetai aυton otan elthe en te dokse toυ patros aυtoυ meta ton aggelon ton agion

38 For* whoever is ashamed of me and of my words in this generation, the adulteress and sinner, the Son of Man will also be ashamed of him, whenever he comes in the glory of his Father with the holy messengers. [Mark 9]

38. Whosoever therefore shall be ashamed of me and of my words in this adulterous and sinful generation; of him also shall the Son of man be ashamed, when he cometh in the glory of his Father with the holy angels.

38. Wer sich aber mein und meiner Worte schämt unter diesem ehebrecherischen und sündigen Geschlecht, des wird sich auch des Menschen Sohn schämen, wenn er kommen wird in der Herrlichkeit seines Vaters mit den heiligen Engeln.

38. Porque el que se avergonzare de mí y de mis palabras en esta generación adulterina y pecadora, el Hijo del hombre se avergonzará de él, cuando vendrá en la gloria de su Padre con los santos ángeles.

38 Ибо кто постыдится Меня и Моих слов в роде сем прелюбодейном и грешном, того постыдится и СынЧеловеческий, когда приидет в славе Отца Своего со святымиАнгелами.