4 luku

Jeesus puhuu vertauksen kylväjästä 1 – 9, vastaa opetuslapsilleen, minkä tähden hän puhuu vertauksilla 10 – 12, selittää vertauksen kylväjästä 13 – 20, sanoo kaiken salatun tulevan ilmi 21 – 23, teroittaa oikean kuulemisen tärkeyttä 24, 25, vertaa Jumalan valtakuntaa maahan kylvettyyn jyvään 26 – 29 ja sinapinsiemeneen 30 – 32, puhuu sanaa muillakin vertauksilla 33, 34 ja asettaa myrskyn järvellä 35 – 41.

1 Ja hän rupesi taas opettamaan järven rannalla. Ja hänen luoksensa kokoontui hyvin paljon kansaa, jonka tähden hän astui venheeseen ja istui siinä järvellä, ja kaikki kansa oli maalla järven rannalla.

1 Jälleen Hän alkoi opettaa järven luona. Ja Hänen luokseen kokoontui suuri kansanjoukko, niin että Hän astui veneeseen ja istui siinä järvellä. Mutta kaikki kansa oli maalla järven rannalla.

1. Ja hän rupesi taas opettamaan meren tykönä, ja paljo kansaa kokoontui hänen tykönsä, niin että hänen piti astuman haahteen ja istuman merellä, ja kaikki kansa oli maalla meren tykönä.

1. JA hän rupeis taas opettaman meren tykönä ja paljo Canssa cocounsi hänen tygöns nijn että hänen piti astuman hahten ja istuman merellä.

1. JA taas rupesi hen opettaman meren tykene ia cokounsi palio Canssa henen tygense/ nin että henen piti astuma' hachtee'/ ia istuma' meren päle. (Ja taas rupesi hän opettamaan meren tykönä ja kokoontui paljon kanssa hänen tykönsä/ niin että hänen piti astuman haahteen/ ja istumaan meren päälle.)

1. Καὶ πάλιν ἤρξατο διδάσκειν παρὰ τὴν θάλασσαν· καὶ συνήχθη πρὸς αὐτὸν ὄχλος πολύς, ὥστε αὐτὸν ἐμβάντα εἰς τὸ πλοῖον καθῆσθαι ἐν τῇ θαλάσσῃ· καὶ πᾶς ὁ ὄχλος πρὸς τὴν θάλασσαν ἐπὶ τῆς γῆς ἦσαν.

1. και παλιν ηρξατο διδασκειν παρα την θαλασσαν και συνηχθη προς αυτον οχλος πολυς ωστε αυτον εμβαντα εις το πλοιον καθησθαι εν τη θαλασση και πας ο οχλος προς την θαλασσαν επι της γης ην 1. kai palin erksato didaskein para ten thalassan kai sυnechthe pros aυton ochlos polυs oste aυton emβanta eis to ploion kathesthai en te thalasse kai pas o ochlos pros ten thalassan epi tes ges en

1 {Mar 4:1-25 & Mat 13:1-23 & Luk 8:4-18 Sea of Galilee.} And again he began to teach beside the sea. And a large crowd was gathered together to him, so-that having stepped onto the ship, he sat in the sea, and all the crowd were (next) to the sea upon the land.

1. And he began again to teach by the sea side: and there was gathered unto him a great multitude, so that he entered into a ship, and sat in the sea; and the whole multitude was by the sea on the land.

1. Und er fing abermals an, zu lehren am Meer. Und es versammelte sich viel Volks zu ihm, also daß er mußte in ein Schiff treten und auf dem Wasser sitzen; und alles Volk stand auf dem Lande am Meer.

1. Y OTRA vez comenzó a ense- ñar junto a la mar, y se juntó a él una gran multitud, tanto que entrándose él en un barco, se sentó en la mar, y toda la multitud estaba en tierra junto a la mar.

1 И опять начал учить при море; и собралось к Нему множество народа, так что Он вошел в лодку и сидел на море, а весь народ был на земле, у моря.

2 Ja hän opetti heitä paljon vertauksilla ja sanoi heille opettaessaan:

2 Niin Hän opetti heitä paljon vertauksin ja sanoi heille opettaessaan:

2. Ja hän opetti heitä paljon vertauksilla, ja sanoi opettaissansa:

2. Ja caicki Canssa jäi maalle meren tygö ja hän opetti heitä paljo wertauxilla ja sanoi saarnasans:

2. Ja caiki Canssa iäi maalle mere' tyge/ Ja hen opetti heite palio werdausten cautta/ Ja hen sanoi heille henen Sarnasans/ (Ja kaikki kansa jäi maalle meren tykö/ Ja hän opetti heitä paljon wertausten kautta/ Ja hän sanoi heille hänen saarnassansa.)

2. καὶ ἐδίδασκεν αὐτοὺς ἐν παραβολαῖς πολλά, καὶ ἔλεγεν αὐτοῖς ἐν τῇ διδαχῇ αὐτοῦ·

2. και εδιδασκεν αυτους εν παραβολαις πολλα και ελεγεν αυτοις εν τη διδαχη αυτου 2. kai edidasken aυtoυs en paraβolais polla kai elegen aυtois en te didache aυtoυ

2 And he was teaching them many things in parables and said to them in his teaching,

2. And he taught them many things by parables, and said unto them in his doctrine,

2. Und er predigte ihnen lange durch Gleichnisse; und in seiner Predigt sprach er zu ihnen:

2. Y les enseñaba por parábolas muchas cosas, y les decía en su doctrina:

2 И учил их притчами много, и в учении Своем говорил им:

3 Kuulkaa! Katso, kylväjä lähti kylvämään.

3 ”Kuulkaa! Katso, kylväjä lähti kylvämään.

3. Kuulkaat: katso, kylväjä meni ulos kylvämään.

3. cuulcat: Cadzo kylwäjä läxi kylwämän.

3. Cwlcat. Catzo vloslexi kylueije kyluemen. (Kuulkaat. Katso ulosläksi kylwäjä kylwämään.)

3. Ἀκούετε· ἰδοὺ ἐξῆλθεν ὁ σπείρων σπεῖραι.

3. ακουετε ιδου εξηλθεν ο σπειρων του σπειραι 3. akoυete idoυ ekselthen o speiron toυ speirai

3 Listen°: behold, the sower went forth to sow,

3. Hearken; Behold, there went out a sower to sow:

3. Höret zu! Siehe, es ging ein Sämann aus, zu säen.

3. Oid: He aquí, el que sembraba salió a sembrar.

3 слушайте: вот, вышел сеятель сеять;

4 Ja hänen kylväessään osa putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät sen.

4 Tapahtui hänen kylväessään, että osa putosi tien viereen, ja (taivaan) linnut tulivat ja söivät sen.

4. Ja kylväissä tapahtui, että muutama lankesi tien oheen, niin tulivat taivaan linnut ja söivät sen.

4. Ja kylwäis tapahdui että muutamat langeisit tien oheen nijn tulit Taiwan linnut ja söit sen.

4. Ja tapachtui kyluetteis/ että monicahda langesit Tien wiereen/ Nin tulit Taiuas alda linnut ia söit sen. (Ja tapahtui kylwettäissä/ että monikahdat lankesit tien wiereen/ Niin tulit taiwas alta linnut ja söit sen.)

4. καὶ ἐγένετο ἐν τῷ σπείρειν ὃ μὲν ἔπεσεν ἐπὶ τὴν ὁδόν, καὶ ἦλθον τὰ πετεινὰ καὶ κατέφαγεν αὐτό·

4. και εγενετο εν τω σπειρειν ο μεν επεσεν παρα την οδον και ηλθεν τα πετεινα του ουρανου και κατεφαγεν αυτο 4. kai egeneto en to speirein o men epesen para ten odon kai elthen ta peteina toυ oυranoυ kai katefagen aυto

4 and it happened, while* he was sowing, some (seed) fell beside the road and the birds came and devoured it.

4. And it came to pass, as he sowed, some fell by the way side, and the fowls of the air came and devoured it up.

4. Und es begab sich, indem er säte, fiel etliches an den Weg; da kamen die Vögel unter dem Himmel und fraßen's auf.

4. Y aconteció sembrando, que una parte cayó junto al camino; y vinieron las aves del cielo, y la tragaron.

4 и, когда сеял, случилось, что иное упало при дороге, и налетели птицы и поклевали то.

5 Ja osa putosi kallioperälle, jossa sillä ei ollut paljon maata, ja se nousi kohta oraalle, kun sillä ei ollut syvää maata.

5 Osa putosi kallioperälle, jossa sillä ei ollut paljoa maata, ja heti se nousi oraalle, koska sillä ei ollut syvää maata.

5. Muutama lankesi kivistöön, jossa ei paljo maata ollut; joka kohta nousi päälle, ettei sillä ollut syvää maata.

5. Muutamat langeisit kiwistöhön josa ei paljo maata ollut joca cohta nousi päälle: sillä ei hänellä ollut sywä maata.

5. Monicadhat langesit Kiuiraunion/ iossa ei ollut palio multa/ ia cochta se ylescasuoi/ sille ettei henelle ollut syue maata/ (Monikahdat lankesit kiwiraunioon/ jossa ei ollut paljon muita/ ja kohta se ylöskaswoi/ sillä ettei hänellä ollut sywää maata/)

5. καὶ ἄλλο ἔπεσεν ἐπὶ τὸ πετρῶδες, ὅπου οὐκ εἶχε γῆν πολλήν, καὶ εὐθέως ἐξανέτειλε διὰ τὸ μὴ ἔχειν βάθος γῆς,

5. αλλο δε επεσεν επι το πετρωδες οπου ουκ ειχεν γην πολλην και ευθεως εξανετειλεν δια το μη εχειν βαθος γης 5. allo de epesen epi to petrodes opoυ oυk eichen gen pollen kai eυtheos eksaneteilen dia to me echein βathos ges

5 But other (seed) fell upon the rocky-area, where it did not have much earth, and immediately it rose up, because it had no depth of earth;

5. And some fell on stony ground, where it had not much earth; and immediately it sprang up, because it had no depth of earth:

5. Etliches fiel in das Steinige, wo es nicht viel Erde hatte; und ging bald auf, darum daß es nicht tiefe Erde hatte.

5. Y otra parte cayó en pedregales, donde no tenía mucha tierra; y luego nació, porque no tenía la tierra profunda.

5 Иное упало на каменистое место , где немного было земли, и скоро взошло, потому что земля была неглубока;

6 Mutta auringon noustua se paahtui, ja kun sillä ei ollut juurta, niin se kuivettui.

6 Mutta auringon noustua se paahtui ja kun sillä ei ollut juurta, se kuivettui.

6. Kuin aurinko nousi, niin se poudittiin; ja ettei sillä ollut juurta, niin se kuivettui.

6. Cosca Auringo coitti nijn se poudittin sillä ei hän ollut juurtunut ja cuiwetui.

6. Coska nyt Auringo ylescoitti/ nin se poudhittijn/ ia sille ettei hen ollut iwrdunut/ nin se quiuettijn. (Koska nyt aurinko ylös koitti/ niin se poudittiin/ ja sillä ettei hän ollut juurtunut/ niin se kuiwettiin.)

6. ἡλίου δὲ ἀνατείλαντος ἐκαυματίσθη, καὶ διὰ τὸ μὴ ἔχειν ῥίζαν ἐξηράνθη·

6. ηλιου δε ανατειλαντος εκαυματισθη και δια το μη εχειν ριζαν εξηρανθη 6. elioυ de anateilantos ekaυmatisthe kai dia to me echein rizan ekseranthe

6 now (after) the sun rose, it was burnt, and it dried up because it had no root.

6. But when the sun was up, it was scorched; and because it had no root, it withered away.

6. Da nun die Sonne aufging, verwelkte es, und dieweil es nicht Wurzel hatte verdorrte es.

6. Mas, salido el sol, se quemó; y por cuanto no tenía raíz se secó.

6 когда же взошло солнце, увяло и, как не имело корня, засохло.

7 Ja osa putosi orjantappuroihin; ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat sen, eikä se tehnyt hedelmää.

7 Osa putosi orjantappuroihin, ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat sen, eikä tehnyt hedelmää.

7. Ja muutama lankesi orjantappuroihin, ja orjantappurat kävivät ylös ja tukahuttivat sen, eikä kantanut hedelmää.

7. Ja muutamat langeisit orjantappuroihin ja orjantappurat caswoit ja tucahutit ne eikä candanet hedelmätä.

7. Ja mwtamat langesit Oriantappuroijn/ ia ne Oriantappurat ylescasuoit/ ia läkeytit ne/ ia ei candanut hedelmete. (Ja muutamat lankesit orjantappuroihin/ ja ne orjantappurat ylös kaswoit/ ja läkähdytit ne/ ja ei kantanut hedelmätä.)

7. καὶ ἄλλο ἔπεσεν εἰς τὰς ἀκάνθας, καὶ ἀνέβησαν αἱ ἄκανθαι καὶ συνέπνιξαν αὐτό, καὶ καρπὸν οὐκ ἔδωκε·

7. και αλλο επεσεν εις τας ακανθας και ανεβησαν αι ακανθαι και συνεπνιξαν αυτο και καρπον ουκ εδωκεν 7. kai allo epesen eis tas akanthas kai aneβesan ai akanthai kai sυnepniksan aυto kai karpon oυk edoken

7 And other (seed) fell into the thorns, and the thorns shot-up and choked it, and it gave no fruit.

7. And some fell among thorns, and the thorns grew up, and choked it, and it yielded no fruit.

7. Und etliches fiel unter die Dornen; und die Dornen wuchsen empor und erstickten's, und es brachte keine Frucht.

7. Y otra parte cayó en espinas; y crecieron las espinas, y la ahogaron, y no dió fruto.

7 Иное упало в терние, и терние выросло, и заглушило семя , и оно не дало плода.

8 Ja osa putosi hyvään maahan; ja se nousi oraalle, kasvoi ja antoi sadon ja kantoi kolmeenkymmeneen ja kuuteenkymmeneen ja sataan jyvään asti."

8 Mutta osa putosi hyvään maahan, ja se nousi oraalle ja kasvoi ja teki hedelmää ja kantoi mikä kolmekymmentä, mikä kuusikymmentä ja mikä sata jyvää."

8. Ja muutama lankesi hyvään maahan, ja kantoi hedelmän, joka kävi ylös ja kasvoi. Ja muutama kantoi kolmenkymmenen kertaiset, ja muutama kuudenkymmenen kertaiset, ja muutama sadan kertaiset.

8. Ja muutamat langeisit hywän maahan ja se candoi hedelmän joca enäni ja caswoi. Ja muutamat caswoit colmenkymmenen kertaiset ja muutamat cuudenkymmenen kertaiset ja muutamat sadan kertaiset:

8. Ja mwtamat langesit hyuen mahan/ ia se cannoi hedhelmen/ ioca ylespuhckesi ia casuoi. Ja mwtamat edhestoit colmenkymenkerdhaiset/ ia mwtamat cwsikymenkerdhaiset/ ia mwtamat sadhankerdhaiset/ (Ja muutamat lankesit hywään maahan/ ja se kantoi hedelmän/ joka ylöspuhkesi ja kaswoi. Ja muutamat edestoit kolmenkymmenkertaiset/ ja muutamat kuusikymmenkertaiset/ ja muutamat sadankertaiset/)

8. καὶ ἄλλο ἔπεσεν εἰς τὴν γῆν τὴν καλήν καὶ ἐδίδου καρπὸν ἀναβαίνοντα καὶ αὐξανόμενα, καὶ ἔφερεν ἓν τριάκοντα καὶ ἓν ἑξήκοντα καὶ ἓν ἑκατόν.

8. και αλλο επεσεν εις την γην την καλην και εδιδου καρπον αναβαινοντα και αυξανοντα και εφερεν εν τριακοντα και εν εξηκοντα και εν εκατον 8. kai allo epesen eis ten gen ten kalen kai edidoυ karpon anaβainonta kai aυksanonta kai eferen en triakonta kai en eksekonta kai en ekaton

8 And other (seed) fell into the good soil and it was giving fruit, shooting-up and growing, and it was bringing (forth) by thirty (times), and by sixty (times), and by a hundred (times as much.)

8. And other fell on good ground, and did yield fruit that sprang up and increased; and brought forth, some thirty, and some sixty, and some an hundred.

8. Und etliches fiel auf ein gutes Land und brachte Frucht, die da zunahm und wuchs; etliches trug dreißigfältig und etliches sechzigfältig und etliches hundertfältig.

8. Y otra parte cayó en buena tierra, y dió fruto, que subió y creció; y llevó uno a treinta, y otro a sesenta, y otro a ciento.

8 И иное упало на добрую землю и дало плод, который взошел и вырос, и принесло иное тридцать, иноешестьдесят, и иное сто.

9 Ja hän sanoi: "Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon".

9 Ja Hän sanoi (heille): "Jolla on korvat kuulla, hän kuulkoon!"

9. Ja hän sanoi heille: jolla on korvat kuulla, se kuulkaan.

9. Ja hän sanoi heille: Jolla on corwat cuulla hän cuulcan.

9. ia hen sanoi heille. Jolla coruat on cwlla/ hen cwlcaan. (ja hän sanoi heille. Jolla korwat on kuulla/ hän kuulkaan.)

9. καὶ ἔλεγεν αὐτοῖς· Ὁ ἔχων ὦτα ἀκούειν ἀκουέτω.

9. και ελεγεν αυτοις ο εχων ωτα ακουειν ακουετω 9. kai elegen aυtois o echon ota akoυein akoυeto

9 And he said, He who has ears to hear, let him hear.

9. And he said unto them, He that hath ears to hear, let him hear.

9. Und er sprach zu ihnen: Wer Ohren hat, zu hören, der höre!

9. Entónces les dijo: El que tiene oidos para oir, oiga.

9 И сказал им: кто имеет уши слышать, да слышит!

10 Ja kun hän oli jäänyt yksin, niin ne, jotka olivat hänen ympärillään, ynnä ne kaksitoista kysyivät häneltä näitä vertauksia.

10 Mutta kun Hän oli yksin, kysyivät ne kaksitoista ja ne, jotka olivat Hänen ympärillään Häneltä *tätä vertausta*.

10. Mutta kuin hän yksinänsä oli, kysyivät ne, jotka hänen ympärillänsä kahdentoistakymmenen kanssa olivat, häneltä sitä vertausta.

10. JA cuin hän rupeis yxinäns oleman nijn ne jotca hänen ymbärilläns cahden toistakymmenen cansa olit kysyit häneldä sijtä wertauxest.

10. Ja quin hen rupesi yxinens oleman/ nin ne/ iotca henen ymberillens olit cahde'toistakymenen cansa kysyit henelde/ sijte werdauxest/ (Ja kuin hän rupesi yksinänsä olemaan/ niin ne/ jotka hänen ympärillänsä olit kahdentoistakymmenen kanssa kysyit häneltä/ siitä wertauksesta/)

10. Ὃτε δὲ ἐγένετο κατὰ μόνας, ἠρώτησαν αὐτὸν οἱ περὶ αὐτὸν σὺν τοῖς δώδεκα τὴν παραβολήν.

10. οτε δε εγενετο καταμονας ηρωτησαν αυτον οι περι αυτον συν τοις δωδεκα την παραβολην 10. ote de egeneto katamonas erotesan aυton oi peri aυton sυn tois dodeka ten paraβolen

10 And when he happened (to be) alone, those who were around him together with the twelve, asked (about) the parable.

10. And when he was alone, they that were about him with the twelve asked of him the parable.

10. Und da er allein war, fragten ihn um dies Gleichnis, die um ihn waren, mitsamt den Zwölfen.

10. Y cuando estuvo solo le preguntaron, los que estaban al rededor de él con los doce, de la parábola.

10 Когда же остался без народа, окружающие Его, вместе с двенадцатью, спросили Его о притче.

11 Niin hän sanoi heille: "Teille on annettu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa,

11 Niin Hän sanoi heille: "Teidän on annettu ymmärtää* Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa,

11. Ja hän sanoi heille: teille on annettu tuta Jumalan valtakunnan salaisuus; mutta niille, jotka ulkona ovat, tapahtuvat kaikki vertausten kautta:

11. Ja hän sanoi heille: Teille on annettu tuta Jumalan waldacunnan salaisudet: mutta nijlle jotca vlcona owat tapahtuwat caicki wertauxen cautta

11. ia hen sanoi heille/ Teille on annettu tuta Jumalan Waldakunnan salaus/ mutta nijlle/ iotca vlcon ouat/ Wertauxen cautta/ caiki tapachtuuat/ (ja hän sanoi heille/ Teille on annettu tuta Jumalan waltakunnan salaus/ mutta niille/ jotka ulkona owat/ wertauksen kautta/ kaikki tapahtuwat/)

11. καὶ ἔλεγεν αὐτοῖς· Ὑμῖν δέδοται γνῶναι τὰ μυστήρια τῆς βασιλείας τοῦ Θεοῦ· ἐκείνοις δὲ τοῖς ἔξω ἐν παραβολαῖς τὰ πάντα γίνεται,

11. και ελεγεν αυτοις υμιν δεδοται γνωναι το μυστηριον της βασιλειας του θεου εκεινοις δε τοις εξω εν παραβολαις τα παντα γινεται 11. kai elegen aυtois υmin dedotai gnonai to mυsterion tes βasileias toυ theoυ ekeinois de tois ekso en paraβolais ta panta ginetai

11 And he said to them, You° have been given to know the mystery of the kingdom of God, but to those who are outside, all things happen in parables;

11. And he said unto them, Unto you it is given to know the mystery of the kingdom of God: but unto them that are without, all these things are done in parables:

11. Und er sprach zu ihnen: Euch ist's gegeben, das Geheimnis des Reiches Gottes zu wissen; denen aber draußen widerfährt es alles nur durch Gleichnisse,

11. Y les dijo: A vosotros es dado saber el misterio del reino de Dios; mas a los que están fuera, por parábolas se les hace todo;

11 И сказал им: вам дано знать тайныЦарствия Божия, а тем внешним все бывает в притчах;

12 että he näkemällä näkisivät, eivätkä huomaisi, ja kuulemalla kuulisivat, eivätkä ymmärtäisi, niin etteivät kääntyisi ja saisi anteeksi".

12 jotta he näkemällä näkisivät, eivätkä käsittäisi ja kuulemalla kuulisivat eivätkä ymmärtäisi, jotteivät kääntyisi ja saisi (syntejä) anteeksi.”

12. Että he nähden näkisivät ja ei huomaitsisi, ja kuullen kuulisivat ja ei ymmärtäisi: ettei he joskus palajaisi, ja heille annettaisiin synnit anteeksi.

12. Että he näkewäisillä silmillä näkewät ja ei sijttekän tunne ja cuulewaisilla corwilla cuulewat ja ei sijttekän ymmärrä ettei he joscus palajais ja heille annetaisin synnit andexi.

12. senpäle että heidhen pite näkeueisil silmille näkemen/ ia ei sitteken tundeman/ ia cwleuaisilla Coruilla cwleman/ ia ei sitteken ymmertemen/ ettei he ioskus palaiaisi/ ia heiden synnit andexiannetaisi. (sen päälle että heidän pitää näkewäisin silmillä näkemän/ ja ei sittenkään tunteman/ ja kuulewaisilla korwilla kuuleman/ ja ei sittenkään ymmärtämän/ ettei he joskus palaisi/ ja heidän synnit anteeksi annettaisiin.)

12. ἵνα βλέποντες βλέπωσι καὶ μὴ ἴδωσι, καὶ ἀκούοντες ἀκούωσι καὶ μὴ συνιῶσι, μήποτε ἐπιστρέψωσι καὶ ἀφεθῇ αὐτοῖς τὰ ἁμαρτήματα.

12. ινα βλεποντες βλεπωσιν και μη ιδωσιν και ακουοντες ακουωσιν και μη συνιωσιν μηποτε επιστρεψωσιν και αφεθη αυτοις τα αμαρτηματα 12. ina βlepontes βleposin kai me idosin kai akoυontes akoυosin kai me sυniosin mepote epistrepsosin kai afethe aυtois ta amartemata

12 in order that seeing, they may see and (yet) may not know, and hearing, they may hear and (yet) may not understand; lest they should turn again and (their) sins might be forgiven them.

12. That seeing they may see, and not perceive; and hearing they may hear, and not understand; lest at any time they should be converted, and their sins should be forgiven them.

12. auf daß sie es mit sehenden Augen sehen, und doch nicht erkennen, und mit hörenden Ohren hören, und doch nicht verstehen, auf daß sie sich nicht dermaleinst bekehren und ihre Sünden ihnen vergeben werden.

12. Para que viendo, vean y no vean; y oyendo, oigan y no entiendan; porque no se conviertan, y les sean perdonados sus pecados.

12 так что они своими глазами смотрят, и не видят; своими ушами слышат, и не разумеют, да не обратятся, и прощены будут им грехи.

13 Ja hän sanoi heille: "Ette käsitä tätä vertausta; kuinka sitten voitte ymmärtää kaikki muut vertaukset?

13 Ja Hän sanoi heille: "Ette käsitä tätä vertausta. Kuinka sitten voitte ymmärtää kaikki vertaukset?

13. Ja sanoi heille: ettekö te tiedä tätä vertausta? ja kuinka te kaikki vertaukset ymmärtäisitte?

13. Ja sanoi heille: Ettekö te ymmärrä tätä wertausta cuinga sijs te tahdotte muut wertauxet ymmärtä.

13. Ja sanoi heille/ Eikö te ymmerdä tetä Wertausta? Ja quinga sijs te tahdotta caiki wertauxet ymmerte? (Ja sanoi heille/ eikö te ymmärrä tätä wertausta? ja kuinka siis te tahdotte kaikki wertaukset ymmärtää?)

13. καὶ λέγει αὐτοῖς· Οὐκ οἴδατε τὴν παραβολὴν ταύτην, καὶ πῶς πάσας τὰς παραβολὰς γνώσεσθε;

13. και λεγει αυτοις ουκ οιδατε την παραβολην ταυτην και πως πασας τας παραβολας γνωσεσθε 13. kai legei aυtois oυk oidate ten paraβolen taυten kai pos pasas tas paraβolas gnosesthe

13 And he says to them, Do you° not know this parable? And how will you° know all the parables?

13. And he said unto them, Know ye not this parable and how then will ye know all parables

13. Und er sprach zu ihnen: Verstehet ihr dies Gleichnis nicht, wie wollt ihr denn die andern alle verstehen?

13. Y les dijo: ¿No sabéis esta parábola? ¿Cómo pues entenderéis todas las parábolas?

13 И говорит им: не понимаете этой притчи? Как же вам уразуметь все притчи?

14 Kylväjä kylvää sanan.

14 Kylväjä kylvää sanan.

14. Kylväjä kylvää sanan.

14. Kylwäjä kylwä sanan mutta nämät owat ne jotca tien wieres owat:

14. Se Kylueije sanan kyluepi. (Se kylwäjä sanan kylwääpi.)

14. ὁ σπείρων τὸν λόγον σπείρει.

14. ο σπειρων τον λογον σπειρει 14. o speiron ton logon speirei

14 The sower is sowing the word.

14. The sower soweth the word.

14. Der Sämann sät das Wort.

14. El que siembra siembra la palabra.

14 Сеятель слово сеет.

15 Mitkä tien oheen putosivat, ovat ne, joihin sana kylvetään, mutta kun he sen kuulevat, niin saatana heti tulee ja ottaa pois heihin kylvetyn sanan.

15 Nämä vastaavat* niitä, jotka ovat tien vieressä, jonne sana kylvetään, ja kun he kuulevat, saatana tulee heti ja ottaa pois heidän sydämiinsä kylvetyn sanan.

15. Mutta nämä ovat, ne jotka tien vieressä ovat: kussa sana kylvetään, ja kuin he sen ovat kuulleet, tulee kohta saatana ja ottaa pois sanan, joka heidän sydämiinsä kylvetty oli.

15. Cusa sana kylwetän ja cuin he sen owat cuullet tule Satan ja otta pois sanan joca heidän sydämijns kylwetty oli.

15. Mutta nemet ouat ne quin Tien wieresse ouat/ cussa sana kyluetten/ ia quin he sen ouat cwlluet/ cochta tulepi Sathanas/ ia poisotta Sanan ioca kyluetty oli heidhen Sydhemihins. (Mutta nämät owat ne kuin tien wieressä owat/ kussa sana kylwettiin/ ja kuin he sen owat kuulleet/ kohta tuleepi satanas/ ja pois ottaa sanan joka kylwetty oli heidän sydämihinsä.)

15. οὗτοι δέ εἰσιν οἱ παρὰ τὴν ὁδὸν ὅπου σπείρεται ὁ λόγος, καὶ ὅταν ἀκούσωσιν εὐθὺς ἔρχεται ὁ σατανᾶς καὶ αἴρει τὸν λόγον τὸν ἐσπαρμένον ἐν ταῖς καρδίαις αὐτῶν.

15. ουτοι δε εισιν οι παρα την οδον οπου σπειρεται ο λογος και οταν ακουσωσιν ευθεως ερχεται ο σατανας και αιρει τον λογον τον εσπαρμενον εν ταις καρδιαις αυτων 15. oυtoi de eisin oi para ten odon opoυ speiretai o logos kai otan akoυsosin eυtheos erchetai o satanas kai airei ton logon ton esparmenon en tais kardiais aυton

15 Now these are those beside the road, wherever the word is sown, and whenever they hear, immediately the Adversary comes and takes away the word which has been sown in their hearts.

15. And these are they by the way side, where the word is sown; but when they have heard, Satan cometh immediately, and taketh away the word that was sown in their hearts.

15. Diese sind's aber, die an dem Wege sind: Wo das Wort gesät wird und sie es gehört haben, so kommt alsbald der Satan und nimmt weg das Wort, das in ihr Herz gesät war.

15. Y estos son los de junto al camino, en los que la palabra es sembrada; mas después que la oyeron, luego viene Satanás, y quita la palabra que fué sembrada en sus corazones.

15 Посеянное при дороге означает тех, в которых сеется слово, но к которым , когда услышат, тотчас приходит сатана ипохищает слово, посеянное в сердцах их.

16 Ja mitkä kallioperälle kylvettiin, ovat niinikään ne, jotka, kun kuulevat sanan, heti ottavat sen ilolla vastaan,

16 Nämä taas vastaavat* niin ikään niitä, jotka on kylvetty kallioperälle. Sanan kuullessaan he heti ottavat sen ilolla vastaan,

16. Ja ne ovat senkaltaiset, jotka kivistöön kylvetyt ovat: kuin he sanan kuulleet ovat, ottavat he sen kohta ilolla vastaan:

16. Ja muutamat owat sencaltaiset jotca kiwistöhön kylwetyt owat: cosca he sanan cuullet owat ottawat he sen cohta ilolla wastan

16. Ja mwtamad ouat sencaltaiset/ iotca Kiuiraunion Kylwetydh owat/ coska he sarnan cwlleet ouat/ cochta he ilon cansa site wastan rupeuat/ (Ja muutamat owat senkaltaiset/ jotka kiwiraunioon kylwetyt owat/ koska he saarnan kuulleet owat/ kohta he ilon kanssa sitä wastaan rupeewat/)

16. καὶ οὗτοι ὁμοίως εἰσὶν οἱ ἐπὶ τὰ πετρώδη σπειρόμενοι, οἳ ὅταν ἀκούσωσι τὸν λόγον, εὐθὺς μετὰ χαρᾶς λαμβάνουσιν αὐτόν,

16. και ουτοι εισιν ομοιως οι επι τα πετρωδη σπειρομενοι οι οταν ακουσωσιν τον λογον ευθεως μετα χαρας λαμβανουσιν αυτον 16. kai oυtoi eisin omoios oi epi ta petrode speiromenoi oi otan akoυsosin ton logon eυtheos meta charas lamβanoυsin aυton

16 And likewise, these are those who are sown upon the rocky-areas, who, whenever they hear the word, they immediately receive it with joy;

16. And these are they likewise which are sown on stony ground; who, when they have heard the word, immediately receive it with gladness;

16. Also auch die sind's, bei welchen aufs Steinige gesät ist: wenn sie das Wort gehört haben, nehmen sie es alsbald mit Freuden auf,

16. Y asimismo estos son los que son sembrados en pedregales; los que cuando han oido la palabra, luego la reciben con gozo;

16 Подобным образом и посеянное на каменистом местеозначает тех, которые, когда услышат слово, тотчас с радостью принимают его,

17 mutta heillä ei ole juurta itsessään, vaan he kestävät ainoastaan jonkun aikaa; kun sitten tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, niin he kohta lankeavat pois.

17 mutta heissä ei ole juurta itsessään, vaan he ovat hetkellisiä. Kun sitten syntyy ahdistus tai vaino sanan vuoksi, niin he heti lankeavat pois.

17. Ja ei ole heissä juurta, mutta ovat ajalliset; sitte kuin murhe taikka vaino tulee sanan tähden, niin he kohta pahenevat.

17. Ja ei ole heisä juurta mutta owat ajalliset waan cosca murhe taicka waiwa sattu sanan tähden nijn he cohta pahenewat.

17. ia ei ole heisse iwrta mutta ouat aijaliset/ Sitte coska mureh taicka waiua sattu sanan tedhen/ nin he cochta pahaneuat. (ja ei ole heissä juurta mutta owat ajalliset/ Sitten koska murhe taikka waiwa sattuu sanan tähden/ niin he kohta pahenewat.)

17. καὶ οὐκ ἔχουσι ῥίζαν ἐν ἑαυτοῖς, ἀλλὰ πρόσκαιροί εἰσιν· εἶτα γενομένης θλίψεως ἢ διωγμοῦ διὰ τὸν λόγον, εὐθὺς σκανδαλίζονται.

17. και ουκ εχουσιν ριζαν εν εαυτοις αλλα προσκαιροι εισιν ειτα γενομενης θλιψεως η διωγμου δια τον λογον ευθεως σκανδαλιζονται 17. kai oυk echoυsin rizan en eaυtois alla proskairoi eisin eita genomenes thlipseos e diogmoυ dia ton logon eυtheos skandalizontai

17 and they have no root in themselves, but are temporary. Thereafter, (after) affliction or persecution happened (to them) because of the word, immediately they stumble.

17. And have no root in themselves, and so endure but for a time: afterward, when affliction or persecution ariseth for the word's sake, immediately they are offended.

17. und haben keine Wurzel in sich, sondern sind wetterwendisch; wenn sich Trübsal oder Verfolgung um des Wortes willen erhebt, so ärgern sie sich alsbald.

17. Mas no tienen raíz en sí, ántes son temporales; que en levantándose la tribulación, o la persecución por causa de la palabra, luego se escandalizan.

17 но не имеют в себе корня и непостоянны; потом, когда настанет скорбь или гонение за слово, тотчас соблазняются.

18 Ja toisia ovat orjantappuroihin kylvetyt; nämä ovat ne, jotka kuulevat sanan,

18 Ja nämä* vastaavat niitä, jotka on kylvetty orjantappuroihin. He ovat niitä, jotka kuuntelevat sanaa.

18. Ja muutamat ovat, jotka orjantappuroihin kylvetyt ovat: ne kuulevat sanan,

18. Ja muutamat owat jotca orjantappuroihin kylwetyt owat:

18. Ja mwtamadh ouat iotca Oriantappuroihin ouat kyluetyt/ (Ja muutamat owat jotka orjantappuroihin owat kylwetyt/)

18. καὶ οὗτοί εἰσιν οἱ εἰς τὰς ἀκάνθας σπειρόμενοι, οἱ τὸν λόγον ἀκούοντες,

18. και ουτοι εισιν οι εις τας ακανθας σπειρομενοι {VAR1: ουτοι εισιν } οι τον λογον ακουοντες 18. kai oυtoi eisin oi eis tas akanthas speiromenoi {VAR1: oυtoi eisin } oi ton logon akoυontes

18 And these are those who are sown into the thorns; those who hear the word,

18. And these are they which are sown among thorns; such as hear the word,

18. Und diese sind's, bei welchen unter die Dornen gesät ist: die das Wort hören,

18. Y estos son los que son sembrados entre espinas; los que oyen la palabra;

18 Посеянное в тернии означает слышащих слово,

19 mutta maailman huolet ja rikkauden viettelys ja muut himot pääsevät valtaan ja tukahuttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi.

19 Mutta tämän maailmanajan huolet rikkauden viettelys ja muita asioita koskevat himot pääsee valtaan ja tukahuttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi.

19. Ja tämän maailman suru, ja rikkauden viettelys ja muut himot tulevat ja tukahuttavat sanan, ja saatetaan hedelmättömäksi.

19. Ne cuulewat sanan tämän mailman suru ja rickauden wiettelys ja muut himot tulewat ja tucahuttawat sanan ja saatetan hedelmättömäxi.

19. Ne ouat iotca sanan cwleuat/ ia temen mailman surut/ ia rickaudhen wiettelus/ ia muidhen rijstain himodh siselemeneuet/ ia läkäyttewet sanan ia se saatetan hedhelmettömexi. (Ne owat jotka sanan kuulewat/ ja tämän maailman surut/ ja rikkauden wiettelys/ ja muiden riistain himot sisälle menewät/ ja läkähdyttäwät sanan ja se saatetaan hedelmättömäksi.)

19. καὶ αἱ μέριμναι τοῦ αἰῶνος τούτου καὶ ἡ ἀπάτη τοῦ πλούτου καὶ αἱ περὶ τὰ λοιπὰ ἐπιθυμίαι εἰσπορευόμεναι συμπνίγουσι τὸν λόγον, καὶ ἄκαρπος γίνεται.

19. και αι μεριμναι του αιωνος τουτου και η απατη του πλουτου και αι περι τα λοιπα επιθυμιαι εισπορευομεναι συμπνιγουσιν τον λογον και ακαρπος γινεται 19. kai ai merimnai toυ aionos toυtoυ kai e apate toυ ploυtoυ kai ai peri ta loipa epithυmiai eisporeυomenai sυmpnigoυsin ton logon kai akarpos ginetai

19 and the anxieties of this age, and the deception of riches, and the lusts concerning (all) the rest (of the worldly things) travel into (their hearts), are choking the word, and it becomes unfruitful.

19. And the cares of this world, and the deceitfulness of riches, and the lusts of other things entering in, choke the word, and it becometh unfruitful.

19. und die Sorgen dieser Welt und der betrügerische Reichtum und viele andere Lüste gehen hinein und ersticken das Wort, und es bleibt ohne Frucht.

19. Mas las congojas de este siglo, y el engaño de las riquezas, y las codicias que hay en las otras cosas, entrando ahogan la palabra, y viene a quedar sin fruto.

19 но в которых заботы века сего, обольщение богатством и другие пожелания,входя в них, заглушают слово, и оно бывает без плода.

20 Ja mitkä hyvään maahan kylvettiin, ovat ne, jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan ja kantavat hedelmän, mikä kolmikymmen-, mikä kuusikymmen- ,mikä satakertaisen."

20 Nämä taas vastaavat* niitä, jotka on kylvetty hyvään maahan, kuuntelevat sanaa ja ottavat sen vastaan ja kantavat hedelmää, mikä kolmekymmentä, mikä kuusikymmentä, mikä sata jyvää."

20. Ja ne ovat, jotka hyvään maahan kylvetyt ovat: jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan, ja hedelmän kantavat, muutama kolminkymmenin, ja muutama kuusinkymmenin, ja muutama sadoin kerroin.

20. Ja muutamat owat jotca hywän maahan kylwetyt owat ne cuulewat sanan ja ottawat sen wastan ja hedelmöidzewät muutamat colmenkymmenin ja muutamat cuusinkymmenin ja muutamat sadoin kerroin.

20. Ja mwtamadh ouat iotca hyueen Mahan ouat kyluetydh/ Ne ouat iotca sarnan cwleuat/ ia wastanrupeuat/ ia hedhelmeitzeuet/ Nin ette mwtamadh candauat colmenkymenin/ ia mwtamat cusinkymenin/ ia mwtamat Sadhoin kerdhoin. (Ja muutamat owat jotka hywään maahan owat kylwetyt/ Ne owat jotka saarnan kuulewat/ ja wastaan rupeawat/ ja hedelmäitsewät/ Niin että muutamat kantawat kolmenkymmenen/ ja muutamat kuusinkymmenen/ ja muutamat sadoin kerroin.)

20. καὶ οὗτοί εἰσιν οἱ ἐπὶ τὴν γῆν τὴν καλὴν σπαρέντες, οἵτινες ἀκούουσι τὸν λόγον καὶ παραδέχονται, καὶ καρποφοροῦσιν ἓν τριάκοντα καὶ ἓν ἑξήκοντα καὶ ἓν ἑκατόν.

20. και ουτοι εισιν οι επι την γην την καλην σπαρεντες οιτινες ακουουσιν τον λογον και παραδεχονται και καρποφορουσιν εν τριακοντα και εν εξηκοντα και εν εκατον 20. kai oυtoi eisin oi epi ten gen ten kalen sparentes oitines akoυoυsin ton logon kai paradechontai kai karpoforoυsin en triakonta kai en eksekonta kai en ekaton

20 And these are those who were sown upon the good soil; who hear the word and accept it, and bear-fruit, by thirty (times) and by sixty (times) and by a hundred (times).

20. And these are they which are sown on good ground; such as hear the word, and receive it, and bring forth fruit, some thirtyfold, some sixty, and some an hundred.

20. Und diese sind's, bei welchen auf ein gutes Land gesät ist: die das Wort hören und nehmen's an und bringen Frucht, etliche dreißigfältig und etliche sechzigfältig und etliche hundertfältig.

20. Y estos son los que fueron sembrados en buena tierra; los que oyen la palabra, y la reciben, y hacen fruto, uno a treinta, otro a sesenta, otro a ciento.

20 А посеянное на доброй земле означает тех, которые слушают слово и принимают, и приносят плод, один в тридцать, другой в шестьдесят, иной во сто крат.

21 Ja hän sanoi heille: "Eihän lamppua oteta esiin, pantavaksi vakan alle tai vuoteen alle? Eiköhän lampunjalkaan pantavaksi?

21 Ja Hän sanoi heille: "Ei kai *lamppua tuoda* pantavaksi vakan alle tai vuoteen alle? Eikö lampunjalkaan pantavaksi?

21. Ja hän sanoi heille: sytytetäänkö kynttilä pantaa vakan alle eli pöydän alle? eikö, että se pantaisiin kynttilänjalkaan.

21. JA hän sanoi heille: sytytetängö kyntilä panda wacan ala eli pöydän ala ? waan kyntiläjalcaan.

21. Ja sanoi hen heille/ Sytytetengö Kyntele sitewarten että se wacan ala pannan/ eli woten ala? Eikö että se pannan kynttelijalgan päle? (Ja sanoi hän heille/ Sytytetäänkö kynttilä sitä warten että se wakan alle pannaan/ eli wuoteen alle? Eikö että se pannaan kynttiläjalan päälle?)

21. Καὶ ἔλεγεν αὐτοῖς· Μήτι ἔρχεται ὁ λύχνος ἵνα ὑπὸ τὸν μόδιον τεθῇ ἢ ὑπὸ τὴν κλίνην; οὐχ ἵνα ἐπὶ τὴν λυχνίαν ἐπιτεθῇ;

21. και ελεγεν αυτοις μητι ο λυχνος ερχεται ινα υπο τον μοδιον τεθη η υπο την κλινην ουχ ινα επι την λυχνιαν επιτεθη 21. kai elegen aυtois meti o lυchnos erchetai ina υpo ton modion tethe e υpo ten klinen oυch ina epi ten lυchnian epitethe

21 And he said to them, Why not come (with) the lamp in order that it might be placed under a peck-container or under the bed? No, (you bring it) in order that it might be placed upon the lamp-stand.

21. And he said unto them, Is a candle brought to be put under a bushel, or under a bed and not to be set on a candlestick

21. Und er sprach zu ihnen: Zündet man auch ein Licht an, daß man es unter einen Scheffel oder unter einen Tisch setze? Mitnichten, sondern daß man's auf einen Leuchter setze.

21. Díjoles también: ¿Viene la luz para ser puesta debajo de un almud, o debajo de la cama? ¿No viene para ser puesta en el candelero?

21 И сказал им: для того ли приносится свеча, чтобы поставить ее под сосуд или под кровать? не для того ли, чтобы поставить ее на подсвечнике?

22 Sillä ei mikään ole salattuna muuta varten, kuin että se tulisi ilmi, eikä kätkettynä muuta varten, kuin tullakseen julki.

22 Sillä mikään ei ole salassa paitsi tullakseen ilmi, eikä mikään ole kätkettynä paitsi tullakseen julki.

22. Sillä ei ole mitään peitetty, jota ei ilmoiteta, eikä ole salaista, vaan että se julki tulis.

22. Sillä ei ole mitän peitetty joca ei ilmoiteta eikä ole salaista jota ei julisteta.

22. Sille ettei ole miten peitetty/ quin ei ilmoiteta/ ia ei ole Salaista/ quin ei iulghisteta. (Sillä ettei ole mitään peitetty/ kuin ei ilmoiteta/ ja ei ole salaista/ kuin ei julkisteta.)

22. οὐ γάρ ἐστι κρυπτὸν ὃ ἐὰν μὴ φανερωθῇ, οὐδὲ ἐγένετο ἀπόκρυφον, ἀλλ’ ἵνα ἔλθῃ εἰς φανερόν.

22. ου γαρ εστιν τι κρυπτον ο εαν μη φανερωθη ουδε εγενετο αποκρυφον αλλ ινα εις φανερον ελθη 22. oυ gar estin ti krυpton o ean me fanerothe oυde egeneto apokrυfon all ina eis faneron elthe

22 For* there is not anything hidden, (that) it should not be made manifest, nor (has anything) secret happened, but in order that it should come into apparent (view).

22. For there is nothing hid, which shall not be manifested; neither was any thing kept secret, but that it should come abroad.

22. Denn es ist nichts verborgen, das es nicht offenbar werde, und ist nichts Heimliches, das nicht hervorkomme.

22. Porque no hay nada oculto que no haya de ser manifestado; ni secreto, que no haya de venir en descubierto.

22 Нет ничего тайного, что не сделалось бы явным, и ничего не бывает потаенного, что не вышло бы наружу.

23 Jos jollakin on korvat kuulla, hän kuulkoon."

23 Jos kenellä on korvat kuulla, hän kuulkoon!"

23. Jos jollakin on korvat kuulla, se kuulkaan.

23. Jolla on corwat cuulla hän cuulcan.

23. Jolla coruat on cwleman/ hen cwlkan. (Jolla korwat on kuuleman/ hän kuulkaan.)

23. εἴ τις ἔχει ὦτα ἀκούειν, ἀκουέτω.

23. ει τις εχει ωτα ακουειν ακουετω 23. ei tis echei ota akoυein akoυeto

23 If anyone has ears to hear, let him hear.

23. If any man have ears to hear, let him hear.

23. Wer Ohren hat, zu hören, der höre!

23. Si alguno tiene oidos para oir, oiga.

23 Если кто имеет уши слышать, да слышит!

24 Ja hän sanoi heille: "Ottakaa vaari siitä, mitä kuulette; millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan, vieläpä teille lisätäänkin.

24 Myös Hän sanoi heille: "Ottakaa vaari siitä, mitä kuulette. Millä mitalla te mittaatte, mitataan teille, vieläpä lisätään teille, (jotka kuulette).

24. Ja hän sanoi heille: katsokaat, mitä te kuulette. Jolla mitalla te mittaatte, pitää teille mitattaman, ja vielä lisätään teille, jotka kuulette.

24. Ja hän sanoi heille: cadzocat mitä te cuuletta. Jolla mitalla te mittatte sillä muut teille mittawat ja wielä lisäten jotca tämän cuuletta:

24. Ja hen sanoi heille/ Catzocat mite te cwletta. Jolla mitalla te mittatta/ sille mwdh teille mittauat/ ia wiele liseteen teille iotca temen cwletta/ (Ja hän sanoi heille/ Katsokaat mitä te kuulette. Jolla mitalla te mittaatte/ sillä muut teille mittaawat/ ja wielä lisätään teille jotka tämän kuulette/)

24. Καὶ ἔλεγεν αὐτοῖς· Βλέπετε τί ἀκούετε. ἐν ᾧ μέτρῳ μετρεῖτε, μετρηθήσεται ὑμῖν, καὶ προστεθήσεται ὑμῖν τοῖς ἀκούουσιν.

24. και ελεγεν αυτοις βλεπετε τι ακουετε εν ω μετρω μετρειτε μετρηθησεται υμιν και προστεθησεται υμιν τοις ακουουσιν 24. kai elegen aυtois βlepete ti akoυete en o metro metreite metrethesetai υmin kai prostethesetai υmin tois akoυoυsin

24 And he said to them, Beware° what you° are hearing; in what measure, you° measure, it will be measured to you°, and to you° who hear, (more) will be added.

24. And he said unto them, Take heed what ye hear: with what measure ye mete, it shall be measured to you: and unto you that hear shall more be given.

24. Und er sprach zu ihnen: Sehet zu, was ihr höret! Mit welcherlei Maß ihr messet, wird man euch wieder messen, und man wird noch zugeben euch, die ihr dies hört.

24. Díjoles también: Mirád lo que oís: Con la medida que medís, os medirán otros; y será añadido a vosotros los que oís.

24 И сказал им: замечайте, что слышите: какою мерою мерите, такою отмерено будет вам и прибавлено будет вам, слушающим.

25 Sillä sille jolla on, sille annetaan; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on."

25 Jolla näet on, sille annetaan, ja jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on."

25. Sillä jolla on, hänelle annetaan; ja jolla ei ole, sekin, mitä hänellä on, otetaan häneltä pois.

25. Sillä jolla on hänelle annetan ja jolla ei ole sekin cuin hänellä on otetan häneldä pois.

25. Sille iolla ombi/ henelle annetan/ Ja iolla ei ole/ sekin mös quin henelle on/ se henelde poisotetan. (Sillä jolla ompi/ hänelle annetaan/ Ja jolla ei ole/ sekin myös kuin hänellä on/ se häneltä pois otetaan.)

25. ὃς γὰρ ἂν ἔχῃ, δοθήσεται αὐτῷ· καὶ ὃς οὐκ ἔχει, καὶ ὃ ἔχει ἀρθήσεται ἀπ’ αὐτοῦ.

25. ος γαρ αν εχη δοθησεται αυτω και ος ουκ εχει και ο εχει αρθησεται απ αυτου 25. os gar an eche dothesetai aυto kai os oυk echei kai o echei arthesetai ap aυtoυ

25 For* whoever has, to him will be given, and he who does not have, then what he has will be taken from him. {Mar 4:26-29; no parallel.}

25. For he that hath, to him shall be given: and he that hath not, from him shall be taken even that which he hath.

25. Denn wer da hat, dem wird gegeben; und wer nicht hat, von dem wird man nehmen, auch was er hat.

25. Porque al que tiene, le será dado; y al que no tiene, aun lo que tiene le será quitado.

25 Ибо кто имеет, тому дано будет, а кто не имеет, у того отнимется и то, что имеет.

26 Ja hän sanoi: "Niin on Jumalan valtakunta, kuin jos mies kylvää siemenen maahan;

26 Vielä hän sanoi: "Niin on Jumalan valtakunta kuin jos mies kylvää siemenen maahan,

26. Ja hän sanoi: niin on Jumalan valtakunta kuin jos ihminen heittäis siemenen maahan,

26. JA hän sanoi: nijn on Jumalangin waldacunda jos ihminen heittäis siemenen maahan

26. Ja hen sanoi/ Nin Jumalan Waldakunda on/ quin ios Inhiminen heitteis siemenen mahan/ (Ja hän sanoi/ Niin Jumalan waltakunta on/ kuin jos ihminen heittäisi siemenen maahan/)

26. Καὶ ἔλεγεν· Οὕτως ἐστὶν ἡ βασιλεία τοῦ Θεοῦ, ὡς ἂν ἄνθρωπος βάλῃ τὸν σπόρον ἐπὶ τῆς γῆς,

26. και ελεγεν ουτως εστιν η βασιλεια του θεου ως εαν ανθρωπος βαλη τον σπορον επι της γης 26. kai elegen oυtos estin e βasileia toυ theoυ os ean anthropos βale ton sporon epi tes ges

26 And he said, So is the kingdom of God, as if a man cast seed upon the earth;

26. And he said, So is the kingdom of God, as if a man should cast seed into the ground;

26. Und er sprach: Das Reich Gottes hat sich also, als wenn ein Mensch Samen aufs Land wirft

26. Decía mas: Así es el reino de Dios, como si un hombre echase simiente en la tierra;

26 И сказал: Царствие Божие подобно тому, как если человек бросит семя в землю,

27 ja hän nukkuu, ja hän nousee, öin ja päivin; ja siemen orastaa ja kasvaa, hän ei itse tiedä, miten.

27 ja hän nukkuu ja nousee yötä päivää, ja siemen kasvaa ja tekee vartta, eikä hän tiedä miten.

27. Ja makais, ja nousis yöllä ja päivällä: ja siemen puhkeais ulos ja kasvais ylös, koska ei hän tiedäkään.

27. Ja macais ja nousis yöllä ja päiwällä ja laiho wihotais ja caswais cosca ei hän tiedäckän.

27. ia macais/ ia ylesnousis öte ia peiue/ ia se Laiho wihottais/ ia casuais coska ei hen tiedhecken. (ja makaisi / ja ylös nousisi yötä ja päiwää/ ja se laiho wihottaisi / ja kaswaisi koska ei hän tiedäkään.)

27. καὶ καθεύδῃ καὶ ἐγείρηται νύκτα καὶ ἡμέραν, καὶ ὁ σπόρος βλαστάνῃ καὶ μηκύνηται ὡς οὐκ οἶδεν αὐτός.

27. και καθευδη και εγειρηται νυκτα και ημεραν και ο σπορος βλαστανη και μηκυνηται ως ουκ οιδεν αυτος 27. kai katheυde kai egeiretai nυkta kai emeran kai o sporos βlastane kai mekυnetai os oυk oiden aυtos

27 and he should sleep and should arise night and day, and the seed may sprout and should lengthen, he does not know how.

27. And should sleep, and rise night and day, and the seed should spring and grow up, he knoweth not how.

27. und schläft und steht auf Nacht und Tag; und der Same geht auf und wächst, daß er's nicht weiß.

27. Y durmiese y se levantase de noche y de día, y la simiente brotase y creciese como él no sabe.

27 и спит, и встает ночью и днем; икак семя всходит и растет, не знает он,

28 Sillä itsestään maa tuottaa viljan: ensin korren, sitten tähkän, sitten täyden jyvän tähkään.

28 Sillä itsestään maa antaa sadon, ensin korren, sitten tähkän, sitten täyden jyvän tähkään.

28. Sillä maa kantaa hedelmän itsestänsä, ensin oraan, sitte tähkäpään, ja niin täyden jyvän tähkäpäässä.

28. Sillä maa hedelmöidze idzestäns ensin oraxen sijtte tähkäpään ja nijn täyden jywän tähkäpääs.

28. Sille ette maa mielellens hedhelmeitzepi/ ensin Oraxen/ sijtten tehckepäen/ sijtte teudhen iyuen tehckepäes. (Sillä että maa mielellänsä hedelmöitsee/ ensin oraksen/ sitten tähkäpään/ sitten täyden jywän tähkäpäässä.)

28. αὐτομάτη ἡ γῆ καρποφορεῖ, πρῶτον χόρτον, εἶτα στάχυν, εἶτα πλήρη σῖτον ἐν τῷ στάχυϊ.

28. αυτοματη γαρ η γη καρποφορει πρωτον χορτον ειτα σταχυν ειτα πληρη σιτον εν τω σταχυι 28. aυtomate gar e ge karpoforei proton chorton eita stachυn eita plere siton en to stachυi

28 For* the earth is bearing-fruit by herself; first the blade, thereafter the top, then the full grain in the top.

28. For the earth bringeth forth fruit of herself; first the blade, then the ear, after that the full corn in the ear.

28. Denn die Erde bringt von selbst zum ersten das Gras, darnach die Ähren, darnach den vollen Weizen in den Ähren.

28. Porque la tierra de suyo frutifica, primero yerba, luego espiga, después grano lleno en la espiga.

28 ибо земля сама собою производит сперва зелень, потом колос, потом полное зерно в колосе.

29 Mutta kun hedelmä on kypsynyt, lähettää hän kohta sinne sirpin, sillä elonaika on käsissä."

29 Mutta kun sato on kypsynyt, hän lähettää heti sirpin, sillä elon aika on tullut."

29. Mutta kuin hedelmä tulee edes, lähettää hän kohta sinne sirpin; sillä elonaika on läsnä.

29. Mutta cosca hedelmä kypsy lähettä hän cohta sirpin sillä elon aica on läsnä.

29. Mutta coska hedhelme edhestulepi/ cochta hen sirpin Lehette/ sille että Elonaica ombi Lesse. (Mutta koska hedelmä edestuleepi/ kohta hän sirpin lähettää/ sillä että elonaika ompi läsnä.)

29. ὅταν δὲ παραδῷ ὁ καρπός, εὐθέως ἀποστέλλει τὸ δρέπανον, ὅτι παρέστηκεν ὁ θερισμός.

29. οταν δε παραδω ο καρπος ευθεως αποστελλει το δρεπανον οτι παρεστηκεν ο θερισμος 29. otan de parado o karpos eυtheos apostellei to drepanon oti paresteken o therismos

29 But whenever the fruit gives (way), immediately he sends forth the sickle, because the harvest is standing (ready). {Mat 13:24-30.}{Mar 4:30-34 & Mat 13:31-35.}

29. But when the fruit is brought forth, immediately he putteth in the sickle, because the harvest is come.

29. Wenn sie aber die Frucht gebracht hat, so schickt er bald die Sichel hin; denn die Ernte ist da.

29. Y cuando el fruto fuere producido, luego se mete la hoz, porque la siega es llegada.

29 Когда же созреет плод, немедленно посылает серп, потомучто настала жатва.

30 Ja hän sanoi: "Mihin vertaamme Jumalan valtakunnan, eli mitä vertausta siitä käytämme?

30 Jälleen Hän sanoi: "Mihin vertaisimme Jumalan valtakuntaa eli millä vertauksella esittäisimme* sen?

30. Ja hän sanoi: mihinkä me Jumalan valtakunnan vertaamme? eli millä vertauksella me sen vertaamme?

30. JA hän sanoi: keneen me Jumalan waldacunnan wertamme ? eli millä wertauxella me sen wertamme ?

30. Ja hen sanoi/ Kelle me werdhoittamme Jumalan Waldakunnan? Taicka minge wertauxen cansa me sen werdautam? (Ja hän sanoi/ Kelle me wertautamme Jumalan waltakunnan? Taikka minkä wertauksen kanssa me sen wertautamme?)

30. Καὶ ἔλεγε· Πῶς ὁμοιώσωμεν τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ, ἢ ἐν τίνι παραβολῇ παραβάλωμεν αὐτὴν;

30. και ελεγεν τινι ομοιωσωμεν την βασιλειαν του θεου η εν ποια παραβολη παραβαλωμεν αυτην 30. kai elegen tini omoiosomen ten βasileian toυ theoυ e en poia paraβole paraβalomen aυten

30 And he said, To what may be similar to the kingdom of God? Or in what parable may we put it (in comparison)?

30. And he said, Whereunto shall we liken the kingdom of God or with what comparison shall we compare it

30. Und er sprach: Wem wollen wir das Reich Gottes vergleichen, und durch welch Gleichnis wollen wir es vorbilden?

30. También decía: ¿A qué haremos semejante el reino de Dios? ¿o con qué parábola le compararémos?

30 И сказал: чему уподобим Царствие Божие? или какою притчею изобразим его?

31 Se on niinkuin sinapinsiemen, joka, kun se kylvetään maahan, on pienin kaikista siemenistä maan päällä;

31 Se on niin kuin sinapinsiemen, joka maahan kylvettynä on vähäisin kaikista siemenistä maan päällä.

31. Niinkuin sinapin siemeneen: kuin se maahan kylvetään, on se vähin kaikkia siemeniä, mitä maassa on;

31. Se on nijncuin sinapin siemen cosca se kylwetän nijn on se wähin caickia siemenitä cuin maasa on

31. Se ombi ninquin Sinapin iyue/ coska se mahan kyluetän/ nin se ombi wehin caikia siemenite iotca maasa ouat/ (Se ompi niinkuin sinapin jywä/ koska se maahan kylwetään/ niin se ompi wähin kaikkia siemeniä jotka maassa owat/)

31. ὡς κόκκον σινάπεως, ὃς ὅταν σπαρῇ ἐπὶ τῆς γῆς, μικρότερος πάντων τῶν σπερμάτων ἐστὶ τῶν ἐπὶ τῆς γῆς·

31. ως κοκκω σιναπεως ος οταν σπαρη επι της γης μικροτερος παντων των σπερματων εστιν των επι της γης 31. os kokko sinapeos os otan spare epi tes ges mikroteros panton ton spermaton estin ton epi tes ges

31 (It is) like a kernel of a mustard-seed, which, whenever it is sown upon the earth, (though) it is least (compared to) all the seeds that are upon the earth,

31. It is like a grain of mustard seed, which, when it is sown in the earth, is less than all the seeds that be in the earth:

31. Gleichwie ein Senfkorn, wenn das gesät wird aufs Land, so ist's das kleinste unter allen Samen auf Erden;

31. Es como el grano de la mostaza, que cuando es sembrado en tierra es el más pequeño de todas las simientes que hay en la tierra;

31 Оно - как зерно горчичное, которое, когда сеется в землю, есть меньше всех семян на земле;

32 mutta kun se on kylvetty, niin se nousee ja tulee suurimmaksi kaikista vihanneskasveista ja tekee suuria oksia, niin että taivaan linnut voivat tehdä pesänsä sen varjoon."

32 Mutta kun se on kylvetty, se nousee ja tulee kaikkia vihanneskasveja suuremmaksi ja tekee suuria oksia, niin että taivaan linnut voivat tehdä sen varjoon pesänsä."

32. Ja kuin hän kylvetty on, niin hän nousee, ja tulee suuremmaksi kaikkia kaaleja, ja tekee suuret oksat, niin että taivaan linnut hänen varjonsa alle taitavat pesät tehdä.

32. Ja cuin hän kylwetty on nijn hän nouse ja tule suremmaxi cuin caicki ruohot ja teke suuret oxat nijn että Taiwan linnut hänen warjons alla pesiä tekewät.

32. Ja quin hen kyluetty on/ nin hen ylesnouse/ ia tule swremaxi quin iocu Caali/ ia teke swret Oxat/ nin ette Linnut Taiuas alla henen warions alla pesiuet. (Ja kuin hän kylwetty on/ niin hän ylös nousee/ ja tulee suuremmaksi kuin joku kaali/ ja tekee suuret oksat/ niin että taiwaan linnun taiwasalla hänen warjonsa alla pesiwät.)

32. καὶ ὅταν σπαρῇ, ἀναβαίνει καὶ γίνεται μεῖζων πάντων τῶν λαχάνων, καὶ ποιεῖ κλάδους μεγάλους, ὥστε δύνασθαι ὑπὸ τὴν σκιὰν αὐτοῦ τὰ πετεινὰ τοῦ οὐρανοῦ κατασκηνοῦν.

32. και οταν σπαρη αναβαινει και γινεται παντων των λαχανων μειζων και ποιει κλαδους μεγαλους ωστε δυνασθαι υπο την σκιαν αυτου τα πετεινα του ουρανου κατασκηνουν 32. kai otan spare anaβainei kai ginetai panton ton lachanon meizon kai poiei kladoυs megaloυs oste dυnasthai υpo ten skian aυtoυ ta peteina toυ oυranoυ kataskenoυn

32 yet whenever it is sown, it shoots-up and becomes greater (than) all the herbs and produces great branches; so-that the birds of the heaven are able to nest under its shadow.

32. But when it is sown, it groweth up, and becometh greater than all herbs, and shooteth out great branches; so that the fowls of the air may lodge under the shadow of it.

32. und wenn es gesät ist, so nimmt es zu und wird größer denn alle Kohlkräuter und gewinnt große Zweige, also daß die Vögel unter dem Himmel unter seinem Schatten wohnen können.

32. Mas cuando fuere sembrado, sube, y se hace la mayor de todas las legumbres; y hace grandes ramas, de tal manera que las aves del cielo puedan hacer nidos debajo de su sombra.

32 а когда посеяно, всходит и становится больше всех злаков, и пускает большие ветви, так что под тенью его могут укрываться птицы небесные.

33 Monilla tämänkaltaisilla vertauksilla hän puhui heille sanaa, sen mukaan kuin he kykenivät kuulemaan;

33 Monin tällaisin vertauksin Hän puhui heille sanaa, sen mukaan kuin he kykenivät kuuntelemaan.

33. Ja sen muotoisilla monilla vertauksilla puhui hän heille sanan, sen perästä kuin he voivat kuulla.

33. Ja semmuotoisella monella wertauxella puhui hän heille: sen peräst cuin he woit cuulla

33. Ja semmotoisille monella wertauxella puhui hen heille Sarnan/ semperäst quin he woisit cwlla/ (Ja semmosilla monella wertauksella puhuin hän heille saarnan/ sen perästä kuin he woisit kuulla/)

33. Καὶ τοιαύταις παραβολαῖς πολλαῖς ἐλάλει αὐτοῖς τὸν λόγον, καθὼς ἠδύναντο ἀκούειν,

33. και τοιαυταις παραβολαις πολλαις ελαλει αυτοις τον λογον καθως ηδυναντο ακουειν 33. kai toiaυtais paraβolais pollais elalei aυtois ton logon kathos edυnanto akoυein

33 And he was speaking the word to them with many such parables, as they were able to hear it.

33. And with many such parables spake he the word unto them, as they were able to hear it.

33. Und durch viele solche Gleichnisse sagte er ihnen das Wort, nach dem sie es hören konnten.

33. Y con muchas tales parábolas les hablaba la palabra, conforme a lo que podían oir.

33 И таковыми многими притчами проповедывал им слово, сколько они могли слышать.

34 ja ilman vertausta hän ei puhunut heille. Mutta opetuslapsillensa hän selitti kaikki, kun he olivat yksikseen.

34 Ja ilman vertausta Hän ei puhunut heille. Mutta yksityisesti Hän selitti kaiken opetuslapsilleen.

34. Mutta ei hän ilman vertausta mitään heille puhunut, vaan selitti kaikki opetuslapsillensa erinänsä.

34. Mutta ei hän ilman wertauxita mitän heille puhunut waan hän selitti caicki Opetuslapsillens erinäns.

34. mutta ilman werdauxita ei hen miten heille puhunut/ waan erinens hen caiki Opetuslapsillens vlgostoimitti. (mutta ilman wertauksia ei hän mitäään heille puhunut/ waan erinänsä hän kaikki opetuslapsillensa ulos toimitti.)

34. χωρὶς δὲ παραβολῆς οὐκ ἐλάλει αὐτοῖς τὸν λόγον· κατ’ ἰδίαν δὲ τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ ἐπέλυε πάντα.

34. χωρις δε παραβολης ουκ ελαλει αυτοις κατ ιδιαν δε τοις μαθηταις αυτου επελυεν παντα 34. choris de paraβoles oυk elalei aυtois kat idian de tois mathetais aυtoυ epelυen panta

34 But he was not speaking to them without a parable, but privately he was interpreting all things for his disciples. {Mat 13:36-53.}{Mar 4:35-41 & Mat:8:18-27 & Luk 8:22-25 Sea of Galilee.}

34. But without a parable spake he not unto them: and when they were alone, he expounded all things to his disciples.

34. Und ohne Gleichnis redete er nichts zu ihnen; aber insonderheit legte er's seinen Jüngern alles aus.

34. Y sin parábola no les hablaba; mas a sus discípulos en particular declaraba todo.

34 Без притчи же не говорил им, а ученикам наедине изъяснял все.

35 Ja sinä päivänä hän illan tultua sanoi heille: "Lähtekäämme yli toiselle rannalle".

35 Sinä päivänä Hän illan tultua sanoi heille: "Lähtekäämme yli toiselle rannalle."

35. Ja hän sanoi heille sinä päivänä, kuin ehtoo tuli: menkäämme ylitse.

35. JA sen päiwän ehtona sanoi hän heille: mengäm ylidze.

35. Ja saman Peiuen Echtona sanoi hen heille/ Mengem ylitze toiseen ra'taan. (Ja saman päiwän ehtoona sanoi hän heille/ Menkäämme ylitse toiseen rantaan.)

35. Καὶ λέγει αὐτοῖς ἐν ἐκείνῃ τῇ ἡμέρᾳ ὀψίας γενομένης· Διέλθωμεν εἰς τὸ πέραν.

35. και λεγει αυτοις εν εκεινη τη ημερα οψιας γενομενης διελθωμεν εις το περαν 35. kai legei aυtois en ekeine te emera opsias genomenes dielthomen eis to peran

35 And (after) it became evening in that day, he says to them, We should go through to the (area) beyond-that.

35. And the same day, when the even was come, he saith unto them, Let us pass over unto the other side.

35. Und an demselben Tage des Abends sprach er zu ihnen: Laßt uns hinüberfahren.

35. Y les dijo aquel día, cuando fué tarde: Pasemos a la otra parte.

35 Вечером того дня сказал им: переправимся на ту сторону.

36 Niin he laskivat kansan luotaan ja ottivat hänet mukaansa, niinkuin hän venheessä oli; ja muitakin venheitä oli hänen seurassaan.

36 Laskettuaan kansan luotaan he ottavat Hänet mukaansa niin kuin Hän veneessä oli. Ja muitakin veneitä oli Hänen seurassaan.

36. Ja he laskivat kansan, ja ottivat hänen, kuin hän oli haahdessa; oli myös muita venheitä hänen kanssansa.

36. Ja he laskit Canssan ja otit hänen cuin hän oli hahdes: oli myös muita haaxia hänen cansans.

36. Ja he laskit Canssan/ ia otit henen Hahden cansa/ iosa hen io sisell oli/ ia oli mös muita Haaxia henen cansans. (Ja he laskit kansan/ ja otit hänen haahden kanssa/ jossa hän jo sisällä oli/ ja oli myös muita haaksia hänen kanssansa.)

36. καὶ ἀφέντες τὸν ὄχλον παραλαμβάνουσιν αὐτὸν ὡς ἦν ἐν τῷ πλοίῳ· καὶ ἄλλα δὲ πλοῖα ἦν μετ’ αὐτοῦ.

36. και αφεντες τον οχλον παραλαμβανουσιν αυτον ως ην εν τω πλοιω και αλλα δε πλοιαρια ην μετ αυτου 36. kai afentes ton ochlon paralamβanoυsin aυton os en en to ploio kai alla de ploiaria en met aυtoυ

36 And having left the crowd, they take him with (them), as he was in the ship. But also other small-boats were with him.

36. And when they had sent away the multitude, they took him even as he was in the ship. And there were also with him other little ships.

36. Und sie ließen das Volk gehen und nahmen ihn, wie er im Schiff war; und es waren mehr Schiffe bei ihm.

36. Y enviada la multitud, le tomaron así como estaba en la nave, y había también con él otros barquichuelos.

36 И они, отпустив народ, взяли Его с собою, как Он был в лодке; с Ним были и другие лодки.

37 Ja nousi kova myrskytuuli, ja aallot syöksyivät venheeseen, niin että venhe jo täyttyi.

37 Niin nousi ankara myrskytuuli, ja aallot vyöryivät veneeseen, niin että se* jo täyttyi.

37. Ja suuri tuulispää nousi ja aallot löivät sisälle haahteen, niin että se jo täytettiin.

37. Ja suuri tuulispää nousi ja allot löit hahten nijn että se täytettin.

37. Ja nousi swri Tuulispä/ ia Aldhot löit siselle Hachten/ nin ette se io teutettin. (Ja nousi suuri tuulispää/ ja aallot löit sisälle haahteen/ niin että se jo täytettiin.)

37. καὶ γίνεται λαῖλαψ ἀνέμου μεγάλη, τὰ δὲ κύματα ἐπέβαλλεν εἰς τὸ πλοῖον, ὥστε ἤδη αὐτὸ βυθίζεσθαι.

37. και γινεται λαιλαψ ανεμου μεγαλη τα δε κυματα επεβαλλεν εις το πλοιον ωστε αυτο ηδη γεμιζεσθαι 37. kai ginetai lailaps anemoυ megale ta de kυmata epeβallen eis to ploion oste aυto ede gemizesthai

37 And there becomes a great gale of wind, and the waves were putting (water) into the ship, so-that the ship now was being filled (with water).

37. And there arose a great storm of wind, and the waves beat into the ship, so that it was now full.

37. Und es erhob sich ein großer Windwirbel und warf Wellen in das Schiff, also daß das Schiff voll ward.

37. Y se levantó una grande tempestad de viento, y echaba las ondas en la nave, de tal manera que ya se llenaba.

37 И поднялась великая буря; волны били в лодку, так что она уже наполнялась водою .

38 Ja itse hän oli peräkeulassa ja nukkui nojaten päänaluseen. Ja he herättivät hänet ja sanoivat hänelle: "Opettaja, etkö välitä siitä, että me hukumme?"

38 Mutta Hän itse oli veneen perässä nukkuen päänalusta vasten. Niin he herättivät Hänet ja sanoivat Hänelle: "Opettaja, etkö välitä siitä, että me hukumme?"

38. Ja hän oli perällä ja makasi päänalaisen päällä. Ja he herättivät hänen ja sanoivat hänelle: Mestari, etkös sitä tottele, että me hukumme?

38. Ja hän oli perällä ja macais päänalaisen päällä. Ja he herätit hänen ja sanoit hänelle: Mestari etkös tottele että me hucumme ?

38. Ja hen oli Peräs ia macasi Penalaisen päle. Ja he heräytit henen ia sanoit henelle/ Mestari etkös tottele että me hukuma? (Ja hän oli perässä ja makasi päänalaisen päällä. Ja he heräytit hänen ja sanoit hänelle/ Mestari etkös tottele että me hukumme?)

38. καὶ ἦν αὐτὸς ἐπὶ τῇ πρύμνῃ ἐπὶ τὸ προσκεφάλαιον καθεύδων· καὶ διεγείρουσιν αὐτὸν καὶ λέγουσιν αὐτῷ· Διδάσκαλε, οὐ μέλει σοι ὅτι ἀπολλύμεθα;

38. και ην αυτος επι τη πρυμνη επι το προσκεφαλαιον καθευδων και διεγειρουσιν αυτον και λεγουσιν αυτω διδασκαλε ου μελει σοι οτι απολλυμεθα 38. kai en aυtos epi te prυmne epi to proskefalaion katheυdon kai diegeiroυsin aυton kai legoυsin aυto didaskale oυ melei soi oti apollυmetha

38 And he himself was upon the stern, sleeping upon the cushion, and they awaken him and say to him, Teacher, do you not care that we are perishing?

38. And he was in the hinder part of the ship, asleep on a pillow: and they awake him, and say unto him, Master, carest thou not that we perish?

38. Und er war hinten auf dem Schiff und schlief auf einem Kissen. Und sie weckten ihn auf und sprachen zu ihm: Meister, fragst du nichts darnach, daß wir verderben?

38. Y él estaba en la popa durmiendo sobre un cabezal; y le despertaron, y le dicen: ¿Maestro, no te importa nada que perezcamos?

38 А Он спал на корме на возглавии. Его будят и говорят Ему: Учитель! неужели Тебе нужды нет, что мы погибаем?

39 Ja herättyään hän nuhteli tuulta ja sanoi järvelle: "Vaikene, ole hiljaa". Niin tuuli asettui, ja tuli aivan tyven.

39 Herättyään Hän nuhteli tuulta ja sanoi järvelle: "Vaikene, ole hiljaa." Niin tuuli asettui ja tuli aivan tyyni.

39. Ja kuin hän herätettiin, nuhteli hän tuulta ja sanoi merelle: vaikene, ole ääneti. Niin tuuli asettui ja tuli juuri tyveneksi.

39. Ja cuin hän herätettin nuhteli hän tuulda ja sanoi merelle: waickene ja asetu.

39. Ja quin hen ylesherätetty oli/ nuchteli hen Tuulda/ ia sanoi merelle/ Waickene ia asetu/ (Ja kuin hän ylösherätetty oli/ nuhteli hän tuulta/ ja sanoi merelle/ Waikene ja asetu/)

39. καὶ διεγερθεὶς ἐπετίμησε τῷ ἀνέμῳ καὶ εἶπε τῇ θαλάσσῃ· Σιώπα, πεφίμωσο. καὶ ἐκόπασεν ὁ ἄνεμος, καὶ ἐγένετο γαλήνη μεγάλη.

39. και διεγερθεις επετιμησεν τω ανεμω και ειπεν τη θαλασση σιωπα πεφιμωσο και εκοπασεν ο ανεμος και εγενετο γαληνη μεγαλη 39. kai diegertheis epetimesen to anemo kai eipen te thalasse siopa pefimoso kai ekopasen o anemos kai egeneto galene megale

39 And he was awakened and rebuked the wind, and said to the sea, Be silent. Hush. And the wind paused and there became a great calm.

39. And he arose, and rebuked the wind, and said unto the sea, Peace, be still. And the wind ceased, and there was a great calm.

39. Und er stand auf und bedrohte den Wind und sprach zu dem Meer: Schweig und verstumme! Und der Wind legte sich, und es ward eine große Stille.

39. Y levantándose él, riñó al viento, y dijo a la mar: Calla, enmudece. Y cesó el viento; y fué hecha grande bonanza.

39 И, встав, Он запретил ветру и сказал морю: умолкни, перестань. И ветер утих, и сделалась великая тишина.

40 Ja hän sanoi heille: "Miksi olette niin pelkureita? Kuinka teillä ei ole uskoa?"

40 Ja Hän sanoi heille: "Miksi olette niin pelokkaita? Kuinka teillä ei ole uskoa?"

40. Ja hän sanoi heille: mitä te niin pelkurit olette? Kuinka ei teillä ole uskoa?

40. Nijn tuuli asetui ja tuli juuri tywenexi. Ja hän sanoi heille: mitä te pelkätte ? Cuinga se tule ettei teillä ole vsco ? Ja he peljästyit sangen suurest ja sanoit keskenäns: cuca tämä on ? sillä tuuli ja meri owat hänelle cuuliaiset.

40. Nin Tuuli asettui ia tuli swri tyuen. Ja hen sanoi heille/ Mite te oletta nin palio pelkeueiset? Quinga se tule ettei teille ole vsko? (Niin tuuli asettui ja tuli suuri tywen. Ja hän sanoi heille/ Mitä te olette niin paljon pelkääwäiset? Kuinka se tulee ettei teillä ole usko?)

40. καὶ εἶπεν αὐτοῖς· Τί δειλοί ἐστε οὕτω; πῶς οὐκ ἔχετε πίστιν;

40. και ειπεν αυτοις τι δειλοι εστε ουτως πως ουκ εχετε πιστιν 40. kai eipen aυtois ti deiloi este oυtos pos oυk echete pistin

40 And he said to them, Why are you° so cowardly? How do you° not have faith?

40. And he said unto them, Why are ye so fearful how is it that ye have no faith

40. Und er sprach zu ihnen: Wie seid ihr so furchtsam? Wie, daß ihr keinen Glauben habt?

40. Y a ellos dijo: ¿Por qué estáis tan medrosos? ¿Cómo es que no tenéis fé?

40 И сказал им: что вы так боязливы? как у вас нет веры?

41 Ja suuri pelko valtasi heidät, ja he sanoivat toisillensa: "Kuka onkaan tämä, kun sekä tuuli että meri häntä tottelevat?"

41 Mutta he pelkäsivät hyvin suuresti ja sanoivat toisilleen: "Kuka tämä onkaan, koska sekä tuuli että meri Häntä tottelevat?"

41. Ja he peljästyivät sangen suuresti ja sanoivat keskenänsä: kuka tämä on? sillä tuuli ja meri ovat hänelle kuuliaiset.

41. Ja he peliestyit sangen/ ia sanoit keskenens/ Cuca teme on/ sille seke Tuuli ia meri henen ouat cwliaiset? (ja he peljästyit sangen/ ja sanoit keskenänsä/ Kuka tämä on/ sillä sekä tuuli ja meri hänen owat kuuliaiset?)

41. καὶ ἐφοβήθησαν φόβον μέγαν καὶ ἔλεγον πρὸς ἀλλήλους· Τίς ἄρα οὗτός ἐστιν, ὅτι καὶ ὁ ἄνεμος καὶ ἡ θάλασσα ὑπακούουσιν αὐτῷ;

41. και εφοβηθησαν φοβον μεγαν και ελεγον προς αλληλους τις αρα ουτος εστιν οτι και ο ανεμος και η θαλασσα υπακουουσιν αυτω 41. kai efoβethesan foβon megan kai elegon pros alleloυs tis ara oυtos estin oti kai o anemos kai e thalassa υpakoυoυsin aυto

41 And they feared (with) a great fear, and were saying to one another, Who then is this, that even the wind and the sea are obeying* him?

41. And they feared exceedingly, and said one to another, What manner of man is this, that even the wind and the sea obey him?

41. Und sie fürchteten sich sehr und sprachen untereinander: Wer ist der? denn Wind und Meer sind ihm gehorsam.

41. Y temieron con gran temor, y decían el uno al otro: ¿Quién es éste, que aun el viento y la mar le obedecen?

41 И убоялись страхом великим и говорили между собою: кто же Сей, что и ветер и море повинуются Ему?