7 luku

Jeesus nuhtelee fariseuksia ja kirjanoppineita ulkokultaisuudesta 1 – 23, parantaa kanaanilaisen vaimon tyttären 24 – 30 ja kuuromykän 31 – 37.

1 Ja fariseukset ja muutamat kirjanoppineet, jotka olivat tulleet Jerusalemista, kokoontuivat hänen luoksensa.

1 Hänen luokseen kokoontui fariseuksia ja joitakin kirjanoppineita, jotka olivat tulleet Jerusalemista.

1. Ja hänen tykönsä kokoontuivat Pharisealaiset ja muutamat kirjanoppineista, jotka Jerusalemista tulleet olivat.

1. JA hänen tygöns cocounsi Phariseuxet ja muutamat Kirjanoppenuista jotca Jerusalemist tullet olit:

1. IA cokounsit henen tygens Phariseuset/ ia mutamat Kirianoppenuista/ iotca Jerusalemist olit tulluet/ (Ja kokoontui hänen tykönsä phariseukset/ ja muutamat kirjanoppineista/ jotka Jerusalemista olit tulleet/)

1. Καὶ συνάγονται πρὸς αὐτὸν οἱ Φαρισαῖοι καί τινες τῶν γραμματέων ἐλθόντες ἀπὸ Ἱεροσολύμων·

1. και συναγονται προς αυτον οι φαρισαιοι και τινες των γραμματεων ελθοντες απο ιεροσολυμων 1. kai sυnagontai pros aυton oi farisaioi kai tines ton grammateon elthontes apo ierosolυmon

1 {Joh 6:22-71 Synagogue in Capernaum.} {Mar 7:1-23 & Mat 15:1-20 & Joh 7:1 Galilee, probably Capernaum Spring 29 AD.}And the Pharisees and some of the scribes are gathered together to (see) him, (after) they came from Jerusalem,

1. Then came together unto him the Pharisees, and certain of the scribes, which came from Jerusalem.

1. Und es kamen zu ihm die Pharisäer und etliche von den Schriftgelehrten, die von Jerusalem gekommen waren.

1. Y SE juntaron a él los Fariseos, y algunos de los escribas que habían venido de Jerusalem.

1 Собрались к Нему фарисеи и некоторые из книжников, пришедшие из Иерусалима,

2 Ja he näkivät, että muutamat hänen opetuslapsistaan söivät leipää epäpuhtailla, se on pesemättömillä, käsillä (,he soimasivat).

2 Nähdessään *muutamien Hänen opetuslastensa syövän* leipää epäpyhin, se on pesemättömin käsin (,he soimasivat).

2. Ja kuin he näkivät muutamat hänen opetuslapsistansa yhteisillä (se on: pesemättömillä) käsillä syövän leipää, laittivat he sitä.

2. Ja cuin he näit muutamat hänen Opetuslapsistans yhteisillä se on pesemättömillä käsillä syöwän leipä laitit he sitä:

2. ia quin he neit mutamat henen Opetuslapsistans ychteitzille käsille/ se on/ pesemettömille söuen leipe/ laitoit he sen. (ja kuin he näit muutamat hänen opetuslapsistansa yhteisillä käsillä/ se on/ pesemättömillä käsillä syöwän leipää/ laitoit he sen.)

2. καὶ ἰδόντες τινὰς τῶν μαθητῶν αὐτοῦ κοιναῖς χερσί, τοῦτ’ ἔστιν ἀνίπτοις, ἐσθίοντας ἄρτους, ἐμέμψαντο·

2. και ιδοντες τινας των μαθητων αυτου κοιναις χερσιν τουτ εστιν ανιπτοις εσθιοντας αρτους εμεμψαντο 2. kai idontes tinas ton matheton aυtoυ koinais chersin toυt estin aniptois esthiontas artoυs emempsanto

2 and having seen some of his disciples eating their bread with common, that is, unwashed hands, they found-fault.

2. And when they saw some of his disciples eat bread with defiled, that is to say, with unwashen, hands, they found fault.

2. Und da sie sahen etliche seiner Jünger mit gemeinen (das ist ungewaschenen) Händen das Brot essen, tadelten sie es.

2. Los cuales viendo a algunos de sus discípulos comer pan con manos comunes, es a saber, por lavar, los condenaban.

2 и, увидев некоторых из учеников Его, евших хлеб нечистыми, то есть неумытыми, руками, укоряли.

3 Sillä eivät fariseukset eivätkä ketkään juutalaiset syö, ennenkuin ovat tarkoin pesseet kätensä, noudattaen vanhinten perinnäissääntöä,

3 Eivät näet fariseukset eivätkä ketkään juutalaiset syö, elleivät huolellisesti pese käsiään, seuraten vanhinten perinnäissääntöä.

3. Sillä pharisealaiset ja kaikki Juudalaiset ei syö, ellei he usein pese käsiänsä, pitäin vanhimpain säätyä.

3. Sillä ei Phariseuxet eikä Judalaiset syö ellei he usein pese käsiäns pitäin wanhembain säätyjä ja cuin he Turuldakin tulewat ei he syö pesemätä.

3. Sille Phariseuset ia caicki Juttaat/ eiuet söö ellei he wsein pese käsijens/ pitedhen wanhembain säty/ ia quin he turulda tuleuat/ eiuet he söö pesemete. (Sillä phariseukset ja kaikki juuttaat/ eiwät syö ellei he usein pese käsiänsä/ pitäen wanhempain säätyä/ ja kuin he turuilta tulewat/ eiwät he syö pesemättä.)

3. οἱ γὰρ Φαρισαῖοι καὶ πάντες οἱ Ἰουδαῖοι, ἐὰν μὴ πυγμῇ νίψωνται τὰς χεῖρας, οὐκ ἐσθίουσι, κρατοῦντες τὴν παράδοσιν τῶν πρεσβυτέρων·

3. οι γαρ φαρισαιοι και παντες οι ιουδαιοι εαν μη πυγμη νιψωνται τας χειρας ουκ εσθιουσιν κρατουντες την παραδοσιν των πρεσβυτερων 3. oi gar farisaioi kai pantes oi ioυdaioi ean me pυgme nipsontai tas cheiras oυk esthioυsin kratoυntes ten paradosin ton presβυteron

3 For* the Pharisees and all the Jews, if they do not wash their hands (scrubbing) with (the) fist, do not eat, holding-fast the tradition of the elders;

3. For the Pharisees, and all the Jews, except they wash their hands oft, eat not, holding the tradition of the elders.

3. (Denn die Pharisäer und alle Juden essen nicht, sie waschen denn die Hände manchmal, und halten also die Aufsätze der Ältesten;

3. Porque los Fariseos, y todos los Judíos, teniendo la tradición de los ancianos, si muchas veces no se lavan las manos, no comen;

3 Ибо фарисеи и все Иудеи, держась предания старцев, не едят, не умыв тщательно рук;

4 ja torilta tultuaan he eivät syö, ennenkuin ovat itseään vedellä vihmoneet; ja paljon muuta on, mitä he ovat ottaneet noudattaakseen, niinkuin maljain ja kiviastiain ja vaskiastiain pesemisiä.

4 Ja torilta tultuaan he eivät syö, elleivät peseydy. On paljon muutakin, mitä he ovat ottaneet seuratakseen, kuten maljain ja kannujen ja vaskiastiain (ja vuoteitten) pesemisiä.

4. Ja kuin he turulta tulevat, ei he syö pesemättä. Ja monta muuta on, jotka he ovat ottaneet pitääksensä, jota on: juoma-astiain, kivi-astiain, ja vaski-astiain ja pöytäin pesemiset.

4. Ja he otit paljo muutakin pitäxens cuin on: juomaastiain kiwiastiain ja waskiastiain ja pöytäin pesemiset.

4. Ja palio muita ouat/ quin he otit pitexens/ quin on/ Jomaastioiten/ ia emberiten ia cupariastioiten/ ia Peutedhen pesemiset. (Ja paljon muita owat/ kuin he otit pitääksensä/ kuin on/ Juoma-astioitten/ ja ämpärien ja kupariastioiden/ ja pöytäiden pesemiset.)

4. καὶ ἀπὸ ἀγορᾶς, ἐὰν μὴ βαπτίσωνται, οὐκ ἐσθίουσι· καὶ ἄλλα πολλά ἐστιν ἃ παρέλαβον κρατεῖν, βαπτισμοὺς ποτηρίων καὶ ξεστῶν καὶ χαλκίων καὶ κλινῶν·

4. και απο αγορας εαν μη βαπτισωνται ουκ εσθιουσιν και αλλα πολλα εστιν α παρελαβον κρατειν βαπτισμους ποτηριων και ξεστων και χαλκιων και κλινων 4. kai apo agoras ean me βaptisontai oυk esthioυsin kai alla polla estin a parelaβon kratein βaptismoυs poterion kai kseston kai chalkion kai klinon

4 and (when coming) from the marketplace, they do not eat if they do not immerse* {bathe} themselves (first), and there are many other things which they took to holding-fast, (like) immersions* {Or, O.T. ceremonial washings} of cups and pint pitchers and brass kettles and cots.

4. And when they come from the market, except they wash, they eat not. And many other things there be, which they have received to hold, as the washing of cups, and pots, brasen vessels, and of tables.

4. und wenn sie vom Markt kommen, essen sie nicht, sie waschen sich denn. Und des Dinges ist viel, das sie zu halten haben angenommen, von Trinkgefäßen und Krügen und ehernen Gefäßen und Tischen zu waschen.)

4. Y volviendo de la plaza, si no se lavaren, no comen; y otras muchas cosas hay que han recibido para guardar, como el lavar de las copas, y de los jarros, y de los vasos de metal, y de los lechos.

4 и, придя с торга, не едят не омывшись. Есть и многое другое, чего они приняли держаться: наблюдать омовение чаш, кружек, котлов и скамей.

5 Niin fariseukset ja kirjanoppineet kysyivät häneltä: "Miksi sinun opetuslapsesi eivät vaella vanhinten perinnäissäännön mukaan, vaan syövät leipää epäpuhtailla käsillä?"

5 Niin fariseukset ja kirjanoppineet kysyivät Häneltä: "Mikseivät sinun opetuslapsesi vaella vanhinten perinnäissäännön mukaan, vaan syövät leipää pesemättömin* käsin?"

5. Sitte kysyivät Pharisealaiset ja kirjanoppineet häneltä: miksi ei sinun opetuslapses vaella vanhinpain säädyn jälkeen, vaan syövät pesemättömillä käsillä leipää?

5. Sijtte kysyit Phariseuxet ja Kirjanoppenet hänelle: mixei sinun Opetuslapses waella wanhembain säädyis mutta syöwät pesemättömillä käsillä leipä ?

5. Sijtte kysyit henelle Phariseuset ia Kirianoppenuet/ Mixei sinun Opetuslapses waella wanhembadhen sädhyn ielkin/ mutta pesemettemille käsille söuet Leiuen? (Sitten kysyit häneltä phariseukset ja kirjanoppineet/ Miksei sinun opetuslapsesi waella wanhempaiden säädyn jälkeen/ mutta pesemättömillä käsillä syöwät leiwän?)

5. ἔπειτα ἐπερωτῶσιν αὐτὸν οἱ Φαρισαῖοι καὶ οἱ γραμματεῖς· Διατί οὐ περιπατοῦσιν οἱ μαθηταί σου κατὰ τὴν παράδοσιν τῶν πρεσβυτέρων, ἀλλ’ ἀνίπτοις χερσὶν ἐσθίουσι τὸν ἄρτον;

5. επειτα επερωτωσιν αυτον οι φαρισαιοι και οι γραμματεις δια τι οι μαθηται σου ου περιπατουσιν κατα την παραδοσιν των πρεσβυτερων αλλα ανιπτοις χερσιν εσθιουσιν τον αρτον 5. epeita eperotosin aυton oi farisaioi kai oi grammateis dia ti oi mathetai soυ oυ peripatoυsin kata ten paradosin ton presβυteron alla aniptois chersin esthioυsin ton arton

5 Thereafter, the Pharisees and the scribes ask him, Why are your disciples not walking according to the tradition of the elders, but eat their bread with unwashed hands?

5. Then the Pharisees and scribes asked him, Why walk not thy disciples according to the tradition of the elders, but eat bread with unwashen hands?

5. Da fragten ihn nun die Pharisäer und Schriftgelehrten: Warum wandeln deine Jünger nicht nach den Aufsätzen der Ältesten, sondern essen das Brot mit ungewaschenen Händen?

5. Y le preguntaron los Fariseos y los escribas: ¿Por qué tus discípulos no andan conforme a la tradición de los ancianos, mas comen pan con las manos por lavar?

5 Потом спрашивают Его фарисеи и книжники: зачем ученики Твои не поступают по преданию старцев, но неумытыми руками едят хлеб?

6 Mutta hän sanoi heille: "Oikein Esaias on ennustanut teistä, ulkokullatuista, niinkuin kirjoitettu on: 'Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana;

6 Mutta Hän (vastasi ja) sanoi heille: "Oikein Jesaja on ennustanut teistä tekopyhistä, niin kuin on kirjoitettu: Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on kaukana minusta.

6. Mutta hän vastaten sanoi heille: Jesaias on hyvästi teistä ulkokullaisista ennustanut, niinkuin kirjoitettu on: tämä kansa kunnioittaa minua huulilla, vaan heidän sydämensä on kaukana minusta.

6. Nijn hän sanoi heille: Esaias on hywästi teistä ulcocullaisista ennustanut nijncuin kirjoitettu on: Tämä Canssa cunnioidze minua huulilla mutta heidän sydämens on caucana minusta.

6. Nin hen wastaten sanoi heille/ Hyuesti ombi Esaias noitunut teiste vlcokullatuista/ ninquin Kirioitettu on. Teme Canssa hwlilla minua cu'nioitze/ mutta heiden Sydheme's ombi taambana minusta. (Niin hän wastaten sanoi heille/ Hywästi ompi Esaias noitunut teistä ulkokullatuista/ niinkuin kirjoitettu on. Tämä kansa huulilla minua kunnioitsee/ mutta heidän sydämensä ompi taampana minusta.)

6. ὁ δὲ εἶπεν αὐτοῖς ὅτι Καλῶς προεφήτευσεν Ἡσαΐας περὶ ὑμῶν τῶν ὑποκριτῶν, ὡς γέγραπται· οὗτος ὁ λαὸς τοῖς χείλεσί με τιμᾷ, ἡ δὲ καρδία αὐτῶν πόρρω ἀπέχει ἀπ’ ἐμοῦ·

6. ο δε αποκριθεις ειπεν αυτοις οτι καλως προεφητευσεν ησαιας περι υμων των υποκριτων ως γεγραπται ουτος ο λαος τοις χειλεσιν με τιμα η δε καρδια αυτων πορρω απεχει απ εμου 6. o de apokritheis eipen aυtois oti kalos proefeteυsen esaias peri υmon ton υpokriton os gegraptai oυtos o laos tois cheilesin me tima e de kardia aυton porro apechei ap emoυ

6 But he answered and said to them, Isaiah prophesied well concerning you° hypocrites, as it has been written, ‘This people are honoring me with their lips, but their heart is distant, faraway from me.

6. He answered and said unto them, Well hath Esaias prophesied of you hypocrites, as it is written, This people honoureth me with their lips, but their heart is far from me.

6. Er aber antwortete und sprach zu ihnen: Wohl fein hat von euch Heuchlern Jesaja geweissagt, wie geschrieben steht: "Dies Volk ehrt mich mit den Lippen, aber ihr Herz ist ferne von mir.

6. Y respondiendo él, les dijo: Hipócritas, bien profetizó de vosotros Isaías, como está escrito: Este pueblo con los labios me honra, mas su corazon léjos está de mí.

6 Он сказал им в ответ: хорошо пророчествовал о вас, лицемерах, Исаия, как написано: люди сии чтут Меня устами, сердце же их далеко отстоитот Меня,

7 mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä'.

7 Mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeina ihmisten käskyjä.

7. Mutta turhaan he minua palvelevat, opettain sitä oppia, joka on ihmisten käskyjä.

7. Turhan he minua palwelewat opettain sitä oppia cuin on ihmisten käsky.

7. Mutta he turhaan minua palueleuat opettaden site oppi/ quin on Inhimisten käsky/ (Mutta he turhaan minua palwelewat opettaen sitä oppia/ kuin on ihmisten käsky/)

7. μάτην δὲ σέβονταί με, διδάσκοντες διδασκαλίας ἐντάλματα ἀνθρώπων.

7. ματην δε σεβονται με διδασκοντες διδασκαλιας ενταλματα ανθρωπων 7. maten de seβontai me didaskontes didaskalias entalmata anthropon

7 But they are worshiping me in futility, teaching (as their) teachings– the commandments of men.’ {Isa 29:13}

7. Howbeit in vain do they worship me, teaching for doctrines the commandments of men.

7. Vergeblich aber ist's, daß sie mir dienen, dieweil sie lehren solche Lehre die nichts ist denn Menschengebot.

7. Mas en vano me honran, enseñando como doctrinas, mandamientos de hombres.

7 но тщетно чтут Меня, уча учениям, заповедям человеческим.

8 Te hylkäätte Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöä." (Kannujen ja maljain pesemisiä, ja muuta sellaista te paljon harjoitatte.)"

8 (Sillä) te hylkäätte Jumalan käskyn ja seuraatte ihmisten perinnäissääntöä. (Kannujen ja maljain pesemisiä, ja muuta sellaista te paljon harjoitatte.)"

8. Sillä te hylkäätte Jumalan käskyn, ja pidätte ihmisten säädyn, kivi-astiain ja juoma-astiain pesemiset, ja muita senkaltaisia te paljon teette.

8. Te hyljätte Jumalan käskyt ja pidätte ihmisten säädyt kiwiastiain ja juomaastiain pesemisestä ja teettä monda muuta sencaltaista.

8. Te ylenannatta Jumalan käskyt/ ia pidhette Inhimisten Sädhyt/ emberiten ia iomaistiain pesemiseste/ ia semmotoista monda mwta te teette. (Te ylenannatte Jumalan käskyt/ ja palwelette ihmisten säädyt/ ämpärien ja juoma-astiain pesemisestä/ ja semmoisia monta muuta te teette.)

8. ἀφέντες γὰρ τὴν ἐντολὴν τοῦ Θεοῦ κρατεῖτε τὴν παράδοσιν τῶν ἀνθρώπων, βαπτισμοὺς ξεστῶν καὶ ποτηρίων, καὶ ἄλλα παρόμοια τοιαῦτα πολλὰ ποιεῖτε.

8. αφεντες γαρ την εντολην του θεου κρατειτε την παραδοσιν των ανθρωπων βαπτισμους ξεστων και ποτηριων και αλλα παρομοια τοιαυτα πολλα ποιειτε 8. afentes gar ten entolen toυ theoυ krateite ten paradosin ton anthropon βaptismoυs kseston kai poterion kai alla paromoia toiaυta polla poieite

8 For* (after) you° left the commandment of God, you° are holding-fast the tradition of men, (like) immersions* of pint pitchers and cups, and you° practice many other such similar things.

8. For laying aside the commandment of God, ye hold the tradition of men, as the washing of pots and cups: and many other such like things ye do.

8. Ihr verlasset Gottes Gebot, und haltet der Menschen Aufsätze von Krügen und Trinkgefäßen zu waschen; und desgleichen tut ihr viel.

8. Porque dejando el mandamiento de Dios, tenéis la tradición de los hombres: como el lavar de los jarros, y de las copas; y hacéis muchas otras cosas semejantes a estas.

8 Ибо вы, оставив заповедь Божию, держитесь предания человеческого, омовения кружек и чаш, и делаете многое другое, сему подобное.

9 Ja hän sanoi heille: "Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn noudattaaksenne omaa perinnäissääntöänne.

9 Ja Hän sanoi heille: "Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn seurataksenne omaa perinnäissääntöänne.

9. Ja hän sanoi heille: hyvin te hylkäätte Jumalan käskyn, että te teidän säätynne pitäisitte.

9. Ja hän sanoi heille: aiwa peräti te hyljätte Jumalan käskyn ja teidän säätyn te pidätte

9. Ja hen sanoi heille/ Ratki hyuesti te poisheitette JUMALAN käskyn/ ia teiden Sädhyn te pidhette/ (Ja hän sanoi heille/ Ratki hywästi te pois heitätte JUMALAN käskyn/ ja teidän säädyn te pidätte/)

9. καὶ ἔλεγεν αὐτοῖς· Καλῶς ἀθετεῖτε τὴν ἐντολὴν τοῦ Θεοῦ ἵνα τὴν παράδοσιν ὑμῶν τηρήσητε.

9. και ελεγεν αυτοις καλως αθετειτε την εντολην του θεου ινα την παραδοσιν υμων τηρησητε 9. kai elegen aυtois kalos atheteite ten entolen toυ theoυ ina ten paradosin υmon teresete

9 And he said to them, You° reject well the commandment of God, in order that you° may keep your° tradition.

9. And he said unto them, Full well ye reject the commandment of God, that ye may keep your own tradition.

9. Und er sprach zu ihnen: Wohl fein habt ihr Gottes Gebote aufgehoben, auf daß ihr eure Aufsätze haltet.

9. Les decía también: Bien invalidáis el mandamiento de Dios para guardar vuestra tradición.

9 И сказал им: хорошо ли, что вы отменяете заповедь Божию, чтобы соблюсти свое предание?

10 Sillä Mooses on sanonut: 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi', ja: 'Joka kiroaa isäänsä tai äitiänsä, sen pitää kuolemalla kuoleman'.

10 Sillä Mooses on sanonut: 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi' ja: Joka herjaa isäänsä tai äitiään, se kuolemalla kuolkoon.

10. Sillä Moses sanoi: kunnioita isääs ja äitiäs! ja joka kiroilee isää eli äitiä, hänen pitää kuolemalla kuoleman.

10. Sillä Moses sanoi: sinun pitä cunnioidzeman Isäs ja äitiäs ja joca kiroile Isäns ja äitiäns hänen pitä totisest cuoleman.

10. Sille Moses sanoi/ Sinun pite cunnioitzeman sinun Ises ia Eites/ ia cuca kirole Isens eli eitens/ colemalla henen pite coleman. (Sillä Moses sanoi/ Sinun pitää kunnioitseman sinun isääsi ja äitiäsi/ ja kuka kiroilee isänsä eli äitinsä/ kuolemalla hänen pitää kuoleman.)

10. Μωϋσῆς γὰρ εἶπε· τίμα τὸν πατέρα σου καὶ τὴν μητέρα σου· καί· ὁ κακολογῶν πατέρα ἢ μητέρα θανάτῳ τελευτάτω·

10. μωσης γαρ ειπεν τιμα τον πατερα σου και την μητερα σου και ο κακολογων πατερα η μητερα θανατω τελευτατω 10. moses gar eipen tima ton patera soυ kai ten metera soυ kai o kakologon patera e metera thanato teleυtato

10 For* Moses said, ‘Honor your father and your mother.’ {Exo 20:12 & Deu 5:16} And, ‘He who is speaking evil of father or mother, let him be ended (by the sentence of) death.’ {Exo 21:17 & Lev 20:9}

10. For Moses said, Honour thy father and thy mother; and, Whoso curseth father or mother, let him die the death:

10. Denn Mose hat gesagt: "Du sollst deinen Vater und deine Mutter ehren," und "Wer Vater oder Mutter flucht, soll des Todes sterben."

10. Porque Moisés dijo: Honra a tu padre y a tu madre; y: El que maldijere al padre o a la madre muera de muerte.

10 Ибо Моисей сказал: почитай отца своего и мать свою; и: злословящий отца или мать смертью да умрет.

11 Mutta te sanotte, että jos ihminen sanoo isälleen tai äidilleen: 'Se, minkä sinä olisit saava minulta hyväksesi, on korban' — se on uhrilahja —

11 Mutta te sanotte: ihminen sanoo isälleen tai äidilleen: "Se on korban" — toisin sanoen uhrilahja — minkä olisit minulta saava

11. Mutta te sanotte: jos ihminen sanoo isälle taikka äidille: korban, (se on uhrattu) jolla sinua piti minulta autettaman.

11. Mutta te sanotta: jos jocu sano Isällens taicka äitillens Corban se on Jumalalle on se annettu cuin sinun olis pitänyt minulda tarpexes saaman hän teke hywin

11. Mutta te sanotta/ Jocu Inhiminen machta sanoa Isellens taicka eitillens/ * (Corban/ se on sanottu/ JUMALALLE se on annettu/ mitke sinun pideis minunlda tarpexes saaman. Mutta te sanotte/ Joku ihminen mahtaa sanoa isällensä taikka äitillensä/ Corban/ se on sanottu/ JUMALALLE se on annettu/ mitkä sinun pitäisi minulta tarpeeksesi saaman.)

11. ὑμεῖς δὲ λέγετε· ἐὰν εἴπῃ ἄνθρωπος τῷ πατρὶ ἢ τῇ μητρί, κορβᾶν, ὅ ἐστι, δῶρον, ὃ ἐὰν ἐξ ἐμοῦ ὠφεληθῇς,

11. υμεις δε λεγετε εαν ειπη ανθρωπος τω πατρι η τη μητρι κορβαν ο εστιν δωρον ο εαν εξ εμου ωφεληθης 11. υmeis de legete ean eipe anthropos to patri e te metri korβan o estin doron o ean eks emoυ ofelethes

11 But you° say, If a man says to (his) father or (his) mother, Whatever you might be profited from me is Corban. (That is, a gift).

11. But ye say, If a man shall say to his father or mother, It is Corban, that is to say, a gift, by whatsoever thou mightest be profited by me; he shall be free.

11. Ihr aber lehret: Wenn einer spricht zu Vater oder Mutter "Korban," das ist, "es ist Gott gegeben," was dir sollte von mir zu Nutz kommen, der tut wohl.

11. Y vosotros decís: Si el hombre dijere a su padre o a su madre: El Corbán (que quiere decir, don mío) a tí aprovechará; quedará libre.

11 А вы говорите: кто скажет отцу или матери: корван, то есть дар Богу то, чем бы ты от меня пользовался,

12 ja niin te ette enää salli hänen antaa mitään avustusta isälleen tai äidilleen.

12 — ja niin te ette salli hänen enää tehdä mitään isälleen tai äidilleen.

12. Ja ette salli hänen mitään tehdä isällensä taikka äidillensä.

12. Ja nijn et te salli hänen mitän tehdä Isällens taicka äitillens:

12. Ja nin sijtte ette te salli henen miteken tekemeen Isens taicka eitens/ (Ja niin sitten ette salli hänen mitään tekemään isänsä taikka äitinsä/)

12. καί οὐκέτι ἀφίετε αὐτὸν οὐδὲν ποιῆσαι τῷ πατρὶ αὐτοῦ ἢ τῇ μητρί αὐτοῦ,

12. και ουκετι αφιετε αυτον ουδεν ποιησαι τω πατρι αυτου η τη μητρι αυτου 12. kai oυketi afiete aυton oυden poiesai to patri aυtoυ e te metri aυtoυ

12 And (so) you° no longer allow him to do anything for his father or his mother,

12. And ye suffer him no more to do ought for his father or his mother;

12. Und so laßt ihr hinfort ihn nichts tun seinem Vater oder seiner Mutter

12. Y no le dejáis más hacer nada por su padre, o por su madre;

12 тому вы уже попускаете ничего не делать для отца своего или матери своей,

13 Te teette Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissäännöllänne, jonka olette säätäneet. Ja paljon muuta samankaltaista te teette."

13 Te teette Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissäännöllänne, jonka olette säätäneet. Ja paljon muuta saman kaltaista te teette."

13. Ja hylkäätte Jumalan sanan teidän säädyllänne, jonka te säätäneet olette, ja senkaltaisia paljon te teette.

13. Ja ricotta Jumalan käskyn teidän säädyillän cuin te säätänet oletta. Ja sencaltaista te teettä monda muuta.

13. ia nin te turmeletta JUMALAN Sanan teiden sädhynne cautta/ ionga te sätenyet oletta. Ja semmotoista monda mwta te teette. (ja niin te turmelette JUMALAN sanan teidän säätynne kautta/ jonka te säätänyt olette. Ja semmoista monta muuta te teette.)

13. ἀκυροῦντες τὸν λόγον τοῦ Θεοῦ τῇ παραδόσει ὑμῶν ᾗ παρεδώκατε· καὶ παρόμοια τοιαῦτα πολλὰ ποιεῖτε.

13. ακυρουντες τον λογον του θεου τη παραδοσει υμων η παρεδωκατε και παρομοια τοιαυτα πολλα ποιειτε 13. akυroυntes ton logon toυ theoυ te paradosei υmon e paredokate kai paromoia toiaυta polla poieite

13 invalidating the word of God (which you° gave up) by your° tradition, and you° practice many such similar things.

13. Making the word of God of none effect through your tradition, which ye have delivered: and many such like things do ye.

13. und hebt auf Gottes Wort durch eure Aufsätze, die ihr aufgesetzt habt; und desgleichen tut ihr viel.

13. Invalidando la palabra de Dios con vuestra tradición que disteis; y muchas cosas hacéis semejantes a estas.

13 устраняя слово Божие преданием вашим, которое вы установили; и делаете многое сему подобное.

14 Ja hän kutsui taas kansan tykönsä ja sanoi heille: "Kuulkaa minua kaikki ja ymmärtäkää:

14 Kutsuttuaan *luokseen kaiken* kansan Hän sanoi heille: "Kuulkaa minua kaikki ja ymmärtäkää:

14. Ja hän kutsui tykönsä kaiken kansan ja sanoi heille: kuulkaat kaikki minua, ja ymmärtäkäät.

14. JA hän cudzui tygöns caiken Canssan ja sanoi heille: cuulcat caicki minua ja ymmärtäkät

14. Ja hen cutzui tygens caiken Canssan/ ia sanoi heille/ Culcat minua caiki ia ymmerteket/ (Ja hän kutsui tykönsä kaiken kansan/ ja sanoi heille/ Kuulkaat minua kaikki ja ymmärtäkäät/)

14. Καὶ προσκαλεσάμενος πάντα τὸν ὄχλον ἔλεγεν αὐτοῖς· Ἀκούετέ μου πάντες καὶ συνίετε.

14. και προσκαλεσαμενος παντα τον οχλον ελεγεν αυτοις ακουετε μου παντες και συνιετε 14. kai proskalesamenos panta ton ochlon elegen aυtois akoυete moυ pantes kai sυniete

14 And having called to him all the crowd again, he said to them, All, hear° me and understand°.

14. And when he had called all the people unto him, he said unto them, Hearken unto me every one of you, and understand:

14. Und er rief zu sich das ganze Volk und sprach zu ihnen: Höret mir alle zu und fasset es!

14. Y llamando a toda la multitud, les dijo: Oídme todos, y entendéd.

14 И, призвав весь народ, говорил им: слушайте Меня все и разумейте:

15 ei mikään, mikä ihmisen ulkopuolelta menee hänen sisäänsä, voi häntä saastuttaa, vaan mikä ihmisestä lähtee ulos, se saastuttaa ihmisen.

15 ei mikään, mikä ihmisen ulkopuolelta menee hänen sisäänsä, voi häntä saastuttaa, vaan mikä lähtee hänestä* ulos, se saastuttaa ihmisen.

15. Ei ole ulkona ihmisestä mitään, joka häneen menee sisälle, ja taitaa hänen saastuttaa; mutta ne, mitkä hänestä tulevat ulos, ne ovat ne, jotka saastuttavat ihmisen.

15. Ei mene ulco mitän ihmiseen cuin hänen saastutta taita mutta ne cuin ihmisest tulewat ulos ne saastuttawat ihmisen.

15. Ei ole miten vlcona Inhimises/ quin henen sisellens mene ioca taita henen sastutta/ mutta ne iotca Inhimiseste vlosmeneuet/ ne ouat quin sastuttauat Inhimisen. (Ei ole mitään ulkona ihmisestä/ kuin hänen sisällensä menee joka taitaa hänen saastuttaa/ mutta ne jotka ihmisestä ulos menewät/ ne owat kuin saastuttawat ihmisen.)

15. οὐδέν ἐστιν ἔξωθεν τοῦ ἀνθρώπου εἰσπορευόμενον εἰς αὐτὸν ὃ δύναται αὐτόν κοινῶσαι, ἀλλὰ τὰ ἐκπορευόμενά ἐστι τὰ κοινοῦντα τὸν ἄνθρωπον.

15. ουδεν εστιν εξωθεν του ανθρωπου εισπορευομενον εις αυτον ο δυναται αυτον κοινωσαι αλλα τα εκπορευομενα απ αυτου εκεινα εστιν τα κοινουντα τον ανθρωπον 15. oυden estin eksothen toυ anthropoυ eisporeυomenon eis aυton o dυnatai aυton koinosai alla ta ekporeυomena ap aυtoυ ekeina estin ta koinoυnta ton anthropon

15 There is nothing outside the man, that traveling into him is able to desecrate him, but the things which travel out from him, those are the things which defile the man.

15. There is nothing from without a man, that entering into him can defile him: but the things which come out of him, those are they that defile the man.

15. Es ist nichts außerhalb des Menschen, das ihn könnte gemein machen, so es in ihn geht; sondern was von ihm ausgeht, das ist's, was den Menschen gemein macht.

15. Nada hay fuera del hombre que entrando en él, le pueda contaminar; mas lo que sale de él, aquello es lo que contamina al hombre.

15 ничто, входящее в человека извне, не может осквернить его; но что исходит из него, то оскверняет человека.

16 Jos jollakin on korvat kuulla, hän kuulkoon."

16 Jos kenellä on korvat kuulla, hän kuulkoon!"

16. Jos jollakin on korvat kuulla, se kuulkaan.

16. Jos jollakin on corwat cuulla se cuulcan.

16. Jos iollaki coruat on cwlemaan se cwlcan. (Jos jollakin korwat on kuulemaan se kuulkaan.)

16. εἴ τις ἔχει ὦτα ἀκούειν ἀκουέτω.

16. ει τις εχει ωτα ακουειν ακουετω 16. ei tis echei ota akoυein akoυeto

16 If anyone has ears to hear, let him hear.

16. If any man have ears to hear, let him hear.

16. Hat jemand Ohren, zu hören, der höre!

16. Si alguno tiene oidos para oir, oiga.

16 Если кто имеет уши слышать, да слышит!

17 Ja kun hän kansasta erottuaan oli mennyt erääseen taloon, kysyivät hänen opetuslapsensa häneltä sitä vertausta.

17 Hänen mentyään kansan luota sisälle taloon, Hänen opetuslapsensa kysyivät Häneltä sitä vertausta.

17. Ja kuin hän kansan tyköä meni huoneeseen, kysyivät hänen opetuslapsensa häneltä tästä vertauksesta.

17. Ja cosca hän Canssan tykö meni huonesen kysyit hänen Opetuslapsens häneldä tästä wertauxesta.

17. Ja coska hen Canssalda welti meni hen Honesen. Nin kysyit henen Opetuslapsens henelde teste Werdauxesta. (Ja koska hän kansalta wältti meni hän huoneeseen. Niin kysyit hänen opetuslapsensa häneltä tästä wertauksesta.)

17. Καὶ ὅτε εἰσῆλθεν εἰς οἶκον ἀπὸ τοῦ ὄχλου, ἐπηρώτων αὐτὸν οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ περὶ τῆς παραβολῆς.

17. και οτε εισηλθεν εις οικον απο του οχλου επηρωτων αυτον οι μαθηται αυτου περι της παραβολης 17. kai ote eiselthen eis oikon apo toυ ochloυ eperoton aυton oi mathetai aυtoυ peri tes paraβoles

17 And when he entered into the house away from the crowd, his disciples asked him concerning the parable.

17. And when he was entered into the house from the people, his disciples asked him concerning the parable.

17. Und da er von dem Volk ins Haus kam, fragten ihn seine Jünger um dies Gleichnis.

17. Y entrándose, dejada la multitud, en casa, le preguntaron sus discípulos de la parábola.

17 И когда Он от народа вошел в дом, ученики Его спросили Его о притче.

18 Ja hän sanoi heille: "Niinkö ymmärtämättömiä tekin olette? Ettekö käsitä, ettei mikään, mikä ulkoapäin menee ihmiseen, voi häntä saastuttaa?

18 Niin Hän sanoi heille: "Niinkö ymmärtämättömiä tekin olette? Ettekö käsitä, ettei mikään ihmiseen ulkoa tuleva voi häntä saastuttaa.

18. Ja hän sanoi heille: oletteko tekin niin ymmärtämättömät? ettekö ymmärrä, että kaikki mikä ulkoa menee ihmiseen, ei se häntä taida saastuttaa?

18. Ja hän sanoi heille: olettaco tekin nijn ymmärtämättömät ? ettekö wielä ymmärrä ? että caicki cuin ulco mene ihmisehen ei se händä saastuta ?

18. Ja sanoi hen heille/ Ningö mös tekin ymmertemettömet oletta? Ettekö te wiele nyt ymmerdhä? Että caiki vlcoa Inhimisen siselle meneue/ ei se woi hende sastutta? (Ja sanoi hän heille/ Niinkö myös tekin ymmärtämättömät olette? Ettekö te wielä nyt ymmärrä? Että kaikki ulkoa ihmisen sisälle menee/ ei se woi häntä saastuttaa?)

18. καὶ λέγει αὐτοῖς· Οὕτω καὶ ὑμεῖς ἀσύνετοί ἐστε; οὔπω νοεῖτε ὅτι πᾶν τὸ ἔξωθεν εἰσπορευόμενον εἰς τὸν ἄνθρωπον οὐ δύναται αὐτὸν κοινῶσαι;

18. και λεγει αυτοις ουτως και υμεις ασυνετοι εστε ου νοειτε οτι παν το εξωθεν εισπορευομενον εις τον ανθρωπον ου δυναται αυτον κοινωσαι 18. kai legei aυtois oυtos kai υmeis asυnetoi este oυ noeite oti pan to eksothen eisporeυomenon eis ton anthropon oυ dυnatai aυton koinosai

18 And he says to them, So are you° also without understanding? Are you° not perceiving, that everything outside which travels into the man, is not able to desecrate him;

18. And he saith unto them, Are ye so without understanding also Do ye not perceive, that whatsoever thing from without entereth into the man, it cannot defile him;

18. Und er sprach zu ihnen: Seid ihr denn auch so unverständig? Vernehmet ihr noch nicht, daß alles, was außen ist und in den Menschen geht, das kann ihn nicht gemein machen?

18. Y les dice: ¿ Así también vosotros sois sin entendimiento? ¿No entendéis que todo lo de fuera que entra en el hombre, no le puede contaminar?

18 Он сказал им: неужели и вы так непонятливы? Неужели не разумеете, что ничто, извне входящее в человека, не может осквернить его?

19 Sillä se ei mene hänen sydämeensä, vaan vatsaan, ja ulostuu." Näin hän sanoi kaikki ruuat puhtaiksi.

19 Sillä se ei mene hänen sydämeensä, vaan vatsaan ja poistuu *käymälään, ja kaikki ruoka puhdistuu.*"

19. Sillä ei se mene hänen sydämeensä, vaan vatsaan, ja menee luonnollisesti ulos, kaikki ruat puhdistain.

19. Sillä ei se mene hänen sydämehens mutta wadzaan ja mene luonnollisest ulos joca caicki ruat puhdista.

19. Sille ettei se mene henen sydhemens siselle/ mutta watzan/ ia loonnolisesta vlosmenepi/ quin puhdista caiki roghat. (Sillä ettei se mene hänen sydämensä sisälle/ mutta watsaan/ ja luonnollisesti ulosmeneepi/ kuin puhdistaa kaikki ruoat.)

19. ὅτι οὐκ εἰσπορεύεται αὐτοῦ εἰς τὴν καρδίαν, ἀλλὰ εἰς τὴν κοιλίαν, καὶ εἰς τὸν ἀφεδρῶνα ἐκπορεύεται, καθαρίζον πάντα τὰ βρώματα.

19. οτι ουκ εισπορευεται αυτου εις την καρδιαν αλλ εις την κοιλιαν και εις τον αφεδρωνα εκπορευεται καθαριζον παντα τα βρωματα 19. oti oυk eisporeυetai aυtoυ eis ten kardian all eis ten koilian kai eis ton afedrona ekporeυetai katharizon panta ta βromata

19 because it is not traveling into his heart, but into his belly and travels into the sewer? ((He said thus,) cleansing all foods.)

19. Because it entereth not into his heart, but into the belly, and goeth out into the draught, purging all meats?

19. Denn es geht nicht in sein Herz, sondern in den Bauch, und geht aus durch den natürlichen Gang, der alle Speise ausfegt.

19. Porque no entra en su corazón, sino en el vientre; y sale a la secreta, purgando todas las viandas.

19 Потому что не в сердце его входит, а в чрево, и выходит вон, чем очищается всякая пища.

20 Ja hän sanoi: "Mikä ihmisestä lähtee ulos, se saastuttaa ihmisen.

20 Ja Hän sanoi: "Mikä ihmisestä lähtee ulos, se saastuttaa ihmisen.

20. Ja hän sanoi: mitä ihmisestä tulee ulos, se saastuttaa ihmisen.

20. Ja hän sanoi: mitä ihmisest tule ulos se saastutta ihmisen

20. Ja hen sanoi/ Mite Inhimisest vlosmene/ se saastutta Inhimisen/ (Ja hän sanoi/ Mitä ihmisestä ulos menee/ se saastuttaa ihmisen/)

20. ἔλεγε δὲ ὅτι Τὸ ἐκ τοῦ ἀνθρώπου ἐκπορευόμενον, ἐκεῖνο κοινοῖ τὸν ἄνθρωπον.

20. ελεγεν δε οτι το εκ του ανθρωπου εκπορευομενον εκεινο κοινοι τον ανθρωπον 20. elegen de oti to ek toυ anthropoυ ekporeυomenon ekeino koinoi ton anthropon

20 Now he said, What travels out from the man, this desecrates the man.

20. And he said, That which cometh out of the man, that defileth the man.

20. Und er sprach: Was aus dem Menschen geht, das macht den Menschen gemein;

20. Y decía: Lo que del hombre sale, aquello contamina al hombre.

20 Далее сказал: исходящее из человека оскверняет человека.

21 Sillä sisästä, ihmisten sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, haureudet, varkaudet, murhat,

21 Sillä sisästä, ihmisten sydämestä lähtevät pahat ajatukset, *aviorikokset, haureudet*, murhat,

21. Sillä sisältä ihmisten sydämestä tulevat ulos pahat ajatukset, huoruudet, salavuoteudet, miestapot,

21. Sillä ihmisten sydämist tulewat ulos pahat ajatuxet huorus salawuoteus miestappo

21. Sille että siselliseste Inhimisten sydhemest vloskeuuet pahat aijatoxet/ Horudhet/ salawoteet/ miestapot/ (Sillä että sisällisestä ihmisen sydämestä uloskäywät pahat ajatukset/ huoruudet/ salawuoteet/ miestapot/)

21. ἔσωθεν γὰρ ἐκ τῆς καρδίας τῶν ἀνθρώπων οἱ διαλογισμοὶ οἱ κακοὶ ἐκπορεύονται, μοιχεῖαι, πορνεῖαι, φόνοι,

21. εσωθεν γαρ εκ της καρδιας των ανθρωπων οι διαλογισμοι οι κακοι εκπορευονται μοιχειαι πορνειαι φονοι 21. esothen gar ek tes kardias ton anthropon oi dialogismoi oi kakoi ekporeυontai moicheiai porneiai fonoi

21 For* evil reasonings travel from inside, out of the heart of men, (such as): adulteries, fornications, murders,

21. For from within, out of the heart of men, proceed evil thoughts, adulteries, fornications, murders,

21. denn von innen, aus dem Herzen der Menschen, gehen heraus böse Gedanken; Ehebruch, Hurerei, Mord,

21. Porque de dentro, del corazón de los hombres, salen los malos pensamientos, los adulterios, las fornicaciones, los homicidios,

21 Ибо извнутрь, из сердца человеческого, исходят злые помыслы, прелюбодеяния, любодеяния, убийства,

22 aviorikokset, ahneus, häijyys, petollisuus, irstaus, pahansuonti, jumalanpilkka, ylpeys, mielettömyys.

22 varkaudet*, ahneus, pahuus, petollisuus, hillittömyys, pahan suonti, rienaus, ylpeys, mielettömyys.

22. Varkaudet, ahneudet, pahat juonet, petos, irstaisuus, pahansuomuus, Jumalan pilkka, ylpeys, hulluus.

22. warcaus ahneus petos wiettelys häpemättömys pahansuomus Jumalan pilcka coreus ja hulluus.

22. warkaudhet/ Ahnaudhet/ Petoxet/ wiettelyxet/ häpiemettys/ paha silme/ JUMALAN pilkat/ Coreus * hulluus. (warkaudet/ ahneudet/ wiettelykset/ häpeämättömyys/ paha silmä/ JUMALAN pilkat/ coreus hulluus.)

22. κλοπαί, πλεονεξίαι, πονηρίαι, δόλος, ἀσέλγεια, ὀφθαλμὸς πονηρός, βλασφημία, ὑπερηφανία, ἀφροσύνη·

22. κλοπαι πλεονεξιαι πονηριαι δολος ασελγεια οφθαλμος πονηρος βλασφημια υπερηφανια αφροσυνη 22. klopai pleoneksiai poneriai dolos aselgeia ofthalmos poneros βlasfemia υperefania afrosυne

22 thefts, greedy-acts, wickednesses, treachery, unbridled-lusts, an evil eye, blasphemy, haughtiness, foolishness.

22. Thefts, covetousness, wickedness, deceit, lasciviousness, an evil eye, blasphemy, pride, foolishness:

22. Dieberei, Geiz, Schalkheit, List, Unzucht, Schalksauge, Gotteslästerung, Hoffart, Unvernunft.

22. Los hurtos, las avaricias, las maldades, el engaño, la lujuria, el ojo maligno, la blasfemia, la soberbia, la insensatez.

22 кражи, лихоимство, злоба, коварство, непотребство, завистливое око, богохульство, гордость, безумство, -

23 Kaikki tämä paha lähtee sisästä ulos ja saastuttaa ihmisen."

23 Kaikki tämä paha lähtee sisästä ulos ja saastuttaa ihmisen.”

23. Kaikki nämät pahuudet sisältä tulevat ulos ja saastuttavat ihmisen.

23. Caicki nämät sisäldä tulewat ulos ja saastuttawat ihmisen.

23. Caiki neme pahat/ siselde vloskeuuet/ ia sastuttauat Inhimisen. (Kaikki nämä pahat/ sisältä ulos käywät/ ja saastuttawat ihmisen.)

23. πάντα ταῦτα τὰ πονηρὰ ἔσωθεν ἐκπορεύεται καὶ κοινοῖ τὸν ἄνθρωπον.

23. παντα ταυτα τα πονηρα εσωθεν εκπορευεται και κοινοι τον ανθρωπον 23. panta taυta ta ponera esothen ekporeυetai kai koinoi ton anthropon

23 All these evil things travel from inside, and desecrate the man. {Mar 7:24 & Mat 15:21.}

23. All these evil things come from within, and defile the man.

23. Alle diese bösen Stücke gehen von innen heraus und machen den Menschen gemein.

23. Todas estas maldades de dentro salen, y contaminan al hombre.

23 все это зло извнутрь исходит и оскверняет человека.

24 Ja hän nousi ja lähti sieltä Tyyron ja Siidonin alueelle. Ja hän meni erääseen taloon eikä tahtonut, että kukaan saisi sitä tietää; mutta hän ei saanut olla salassa,

24 Ja Hän nousi ja lähti sieltä Tyyron ja Siidonin rajamaille*. Hän meni [erääseen] taloon eikä tahtonut kenenkään tietävän siitä, mutta Hän ei saanut olla salassa.

24. Niin hän nousi ja meni sieltä Tyron ja Sidonin maan ääriin, ja meni sisälle huoneeseen, eikä tahtonut sitä kenellekään antaa tietää: ja ei hän taitanut salaa olla.

24. NIjn hän nousi ja meni sieldä Tyrin ja Sidonin maan ärijn ja meni huonesen eikä tahtonut sitä kenellekän anda tietä.

24. Nin hen ylesnousi/ ia sielde poismeni ninen Tyrin ia Sidonin maan ärihin/ ia meni honen siselle/ Ja ei tachtonut site kene'ge tiete. (Niin hän ylös nousi ja sieltä poismeni niiden Tyron ja Sidonin maan ääriin/ ja meni huoneen sisälle/ Ja ei tahtonut sitä kenenkään tietää.)

24. Καὶ ἐκεῖθεν ἀναστὰς ἀπῆλθεν εἰς τὰ μεθόρια Τύρου καὶ Σιδῶνος. καὶ εἰσελθὼν εἰς οἰκίαν οὐδένα ἤθελε γνῶναι, καὶ οὐκ ἠδυνήθη λαθεῖν.

24. και εκειθεν αναστας απηλθεν εις τα μεθορια τυρου και σιδωνος και εισελθων εις την οικιαν ουδενα ηθελεν γνωναι και ουκ ηδυνηθη λαθειν 24. kai ekeithen anastas apelthen eis ta methoria tυroυ kai sidonos kai eiselthon eis ten oikian oυdena ethelen gnonai kai oυk edυnethe lathein

24 And he stood up and went away from there, into the borders of Tyre and Sidon. And he entered into a house and wished no one to know (it), and he was not able to elude (them). {Mar 7:25-30 & Mat 15:22-28 Tyre and Sidon.}

24. And from thence he arose, and went into the borders of Tyre and Sidon, and entered into an house, and would have no man know it: but he could not be hid.

24. Und er stand auf und ging von dannen in die Gegend von Tyrus und Sidon; und ging da in ein Haus und wollte es niemand wissen lassen, und konnte doch nicht verborgen sein.

24. Y levantándose de allí, se fué a los términos de Tiro y de Sidón, y entrando en casa quiso que nadie lo supiese; mas no pudo esconderse.

24 И, отправившись оттуда, пришел в пределы Тирские и Сидонские; и, войдя в дом, не хотел, чтобыкто узнал; но не мог утаиться.

25 vaan heti kun eräs vaimo, jonka pienessä tyttäressä oli saastainen henki, kuuli hänestä, tuli hän ja lankesi hänen jalkojensa juureen.

25 Sillä* kun eräs vaimo, jonka pienessä tyttäressä oli saastainen henki, kuuli Hänestä, hän tuli ja heittäytyi Hänen jalkainsa juureen.

25. Sillä kuin yksi vaimo kuuli hänestä, jonka vähällä tyttärellä oli saastainen henki, niin se tuli ja lankesi hänen jalkainsa juureen,

25. Ja ei hän tainnut cuitengan sala olla sillä cohta cuin yxi waimo cuuli hänestä jonga wähä tytär saastaiselda hengeldä rijwattu oli tuli ja langeis hänen jalcains juuren

25. Ja ei quitengan tainut sala olla/ Sille että yxi Waimo cochta quin hen cwli heneste/ ionga Tytterelle oli se sastainen Hengi/ hen tuli/ ia langeisi henen ialcains iureen/ (Ja ei kuitenkaan tainnut salaa olla/ Sille että yksi waimo kohta kuin hän kuuli hänestä/ jonka tyttärellä oli se saastainen henki/ hän tuli/ ja lankesi hänen jalkainsa juureen/)

25. ἀκούσασα γὰρ γυνὴ περὶ αὐτοῦ, ἧς εἶχε τὸ θυγάτριον αὐτῆς πνεῦμα ἀκάθαρτον, ἐλθοῦσα προσέπεσε πρὸς τοὺς πόδας αὐτοῦ·

25. ακουσασα γαρ γυνη περι αυτου ης ειχεν το θυγατριον αυτης πνευμα ακαθαρτον ελθουσα προσεπεσεν προς τους ποδας αυτου 25. akoυsasa gar gυne peri aυtoυ es eichen to thυgatrion aυtes pneυma akatharton elthoυsa prosepesen pros toυs podas aυtoυ

25 For* a woman, having heard things concerning him, whose young-daughter had an unclean spirit, came and fell (down) before his feet.

25. For a certain woman, whose young daughter had an unclean spirit, heard of him, and came and fell at his feet:

25. Denn ein Weib hatte von ihm gehört, deren Töchterlein einen unsauberen Geist hatte, und sie kam und fiel nieder zu seinen Füßen

25. Porque una mujer, cuya hija tenía un espíritu inmundo, luego que oyó de él vino, y se echó a sus piés.

25 Ибо услышала о Нем женщина, у которой дочь одержима была нечистым духом, и, придя, припала к ногам Его;

26 Ja se vaimo oli kreikatar, syntyään syyrofoinikialainen; ja hän pyysi häntä ajamaan ulos riivaajan hänen tyttärestään.

26 Ja se vaimo oli kreikatar, syntyään syyrofoinikialainen. Ja hän pyysi Häntä ajamaan ulos riivaajan hänen tyttärestään.

26. (Mutta vaimo oli Gregiläinen, Syrophenisiassa syntynyt) ja hän rukoili häntä ajamaan pois perkelettä hänen tyttärestänsä.

26. Joca oli Grekiläinen Syrophenisias syndynyt ja hän rucoili händä ajaman pois Perkelettä hänen tyttärestäns.

26. Ja se oli Grekilainen Waimo/ Syrophenias syndynyt/ Ja hen rucoli hende perkelet poisaijaman henen tytterestens. (Ja se oli krekiläinen waimo/ Syropheniassa syntynyt/ Ja hän rukoili häntä perkeleet ulos ajamaan hänen tyttärestänsä.)

26. ἡ δὲ γυνὴ ἦν Ἑλληνίς, Συροφοινίκισσα τῷ γένει· καὶ ἠρώτα αὐτὸν ἵνα τὸ δαιμόνιον ἐκβάλῃ ἐκ τῆς θυγατρὸς αὐτῆς.

26. ην δε η γυνη ελληνις συροφοινισσα τω γενει και ηρωτα αυτον ινα το δαιμονιον εκβαλλη εκ της θυγατρος αυτης 26. en de e gυne ellenis sυrofoinissa to genei kai erota aυton ina to daimonion ekβalle ek tes thυgatros aυtes

26 Now the woman was a Greek, a Syrophoenician by birth. And she requested of him in order that he might cast forth the demon out of her daughter.

26. The woman was a Greek, a Syrophenician by nation; and she besought him that he would cast forth the devil out of her daughter.

26. (und es war ein griechisches Weib aus Syrophönizien), und sie bat ihn, daß er den Teufel von ihrer Tochter austriebe.

26. Y la mujer era Griega, Sirofenisa de nación, y le rogaba que echase fuera de su hija al demonio.

26 а женщина та была язычница, родом сирофиникиянка; ипросила Его, чтобы изгнал беса из ее дочери.

27 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Anna ensin lasten tulla ravituiksi; sillä ei ole soveliasta ottaa lasten leipää ja heittää penikoille".

27 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Salli ensin lasten tulla ravituiksi, sillä ei ole soveliasta ottaa lasten leipää ja heittää penikoille."

27. Niin Jesus sanoi hänelle: salli ensin lapset ravittaa; sillä ei se ole kohtuullinen, ottaa lasten leipää ja heittää penikoille.

27. Nijn Jesus sanoi hänelle: Salli ensin lapset rawita. Sillä ei ole se cohtullinen otta lasten leipä ja heittä penicoille.

27. Nin sanoi IesuS henelle/ Salli ensin Lapset rauitta. Sille ei ole se cochtolinen otta Lasten leipe/ ia heitte Penickadhen eteen. (Niin sanoi Jesus hänelle/ Salli ensin lapset rawittaa. Sillä ei ole se kohtuullinen ottaa lasten leipää/ ja heittää penikoiden eteen.)

27. ὁ δὲ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτῇ· Ἄφες πρῶτον χορτασθῆναι τὰ τέκνα· οὐ γάρ ἐστι καλὸν λαβεῖν τὸν ἄρτον τῶν τέκνων καὶ τοῖς κυναρίοις βαλεῖν.

27. ο δε ιησους ειπεν αυτη αφες πρωτον χορτασθηναι τα τεκνα ου γαρ καλον εστιν λαβειν τον αρτον των τεκνων και βαλειν τοις κυναριοις 27. o de iesoυs eipen aυte afes proton chortasthenai ta tekna oυ gar kalon estin laβein ton arton ton teknon kai βalein tois kυnariois

27 But Jesus said to her, Allow the children first to be fully-fed; for* it is not good to take the children’s bread and cast it to the puppies.

27. But Jesus said unto her, Let the children first be filled: for it is not meet to take the children's bread, and to cast it unto the dogs.

27. Jesus aber sprach zu ihr: Laß zuvor die Kinder satt werden; es ist nicht fein, daß man der Kinder Brot nehme und werfe es vor die Hunde.

27. Mas Jesús le dijo: Deja primero hartarse los hijos; porque no es bien tomar el pan de los hijos, y echarlo a los perros.

27 Но Иисус сказал ей: дай прежде насытиться детям, ибо нехорошо взять хлеб у детей и бросить псам.

28 Mutta hän vastasi ja sanoi hänelle: "Niin, Herra; mutta syöväthän penikatkin pöydän alla lasten muruja".

28 Mutta hän vastasi ja sanoi Hänelle: "Niin, Herra, mutta syöväthän penikatkin pöydän alla pienokaisten muruja."

28. Mutta hän vastasi ja sanoi hänelle: tosin Herra: syövät penikatkin pöydän alla lasten muruista.

28. Hän wastais ja sanoi hänelle: tosin Herra syöwät penicatkin pöydän alla lasten muruista.

28. Mutta hen wastasi ia sanoi henelle/ Ja tosin HERRA/ Söuet mös Penicatki peudhen alla Lasten muruista. (Mutta hän wastasi ja sanoi hänelle/ Ja tosin HERRA/ Syöwät myös penikatkin pöydän alta lasten muruja.)

28. ἡ δὲ ἀπεκρίθη καὶ λέγει αὐτῷ· Ναί, Κύριε· καὶ τὰ κυνάρια ὑποκάτω τῆς τραπέζης ἐσθίουσιν ἀπὸ τῶν ψιχίων τῶν παιδίων.

28. η δε απεκριθη και λεγει αυτω ναι κυριε και γαρ τα κυναρια υποκατω της τραπεζης εσθιει απο των ψιχιων των παιδιων 28. e de apekrithe kai legei aυto nai kυrie kai gar ta kυnaria υpokato tes trapezes esthiei apo ton psichion ton paidion

28 But she answered and said to him, Yes, Lord; for* even the puppies underneath the table eat from the children’s crumbs.

28. And she answered and said unto him, Yes, Lord: yet the dogs under the table eat of the children's crumbs.

28. Sie antwortete aber und sprach zu ihm: Ja, HERR; aber doch essen die Hündlein unter dem Tisch von den Brosamen der Kinder.

28. Y respondió ella, y le dijo: Si, Señor, pero los perros debajo de la mesa comen de las migajas de los hijos.

28 Она же сказала Ему в ответ: так, Господи; но и псы под столом едят крохи удетей.

29 Ja hän sanoi vaimolle: "Tämän sanan tähden, mene; riivaaja on lähtenyt sinun tyttärestäsi".

29 Silloin Jeesus* sanoi hänelle: "Tämän sanan vuoksi mene. Riivaaja on lähtenyt tyttärestäsi "

29. Ja hän sanoi hänelle: tämän puheen tähden mene: perkele läksi ulos sinun tyttärestäs.

29. Ja hän sanoi hänelle: tämän puhen tähden mene jo Perkele läxi sinun tyttärestäs.

29. Ja hen sanoi henelle/ Teme' puhen tedhen mene/ Perkele vloslexi sinu' tytterestes. (Ja hän sanoi hänelle/ Tämän puheen tähden mene/ perkele ulosläksi sinun tyttärestäsi.)

29. καὶ εἶπεν αὐτῇ· Διὰ τοῦτον τὸν λόγον ὕπαγε· ἐξελήλυθε τὸ δαιμόνιον ἐκ τῆς θυγατρός σου.

29. και ειπεν αυτη δια τουτον τον λογον υπαγε εξεληλυθεν το δαιμονιον εκ της θυγατρος σου 29. kai eipen aυte dia toυton ton logon υpage ekselelυthen to daimonion ek tes thυgatros soυ

29 And he said to her, Because of these words, go; the demon has gone forth out of your daughter.

29. And he said unto her, For this saying go thy way; the devil is gone out of thy daughter.

29. Und er sprach zu ihr: Um des Wortes willen so gehe hin; der Teufel ist von deiner Tochter ausgefahren.

29. Entónces le dice: Por esta palabra, vé: el demonio ha salido de tu hija.

29 И сказал ей: за это слово, пойди; бес вышел из твоей дочери.

30 Ja vaimo meni kotiinsa ja havaitsi lapsen makaavan vuoteella ja riivaajan lähteneen hänestä.

30 Ja mentyään kotiinsa hän havaitsi tyttären* makaavan vuoteella ja riivaajan lähteneen ulos.

30. Ja kuin hän meni kotiansa, löysi hän perkeleen lähteneeksi ulos ja tyttärensä makaavan vuoteessa.

30. Ja cuin hän meni cotians löysi hän Perkelen lähtenexi ja tyttärens macawan wuotes.

30. Ja quin hen meni Cotijns/ nin hen leusi perkelen vloslechteneexi/ ia Tytteren macauan wooten päl. (Ja kuin hän meni kotiinsa/ niin hän löysi perkeleen ulos lähteneeksi/ ja tyttären makaawan wuoteen päällä.)

30. καὶ ἀπελθοῦσα εἰς τὸν οἶκον αὐτῆς εὗρε τὸ παιδίον βεβλημένον ἐπὶ τὴν κλίνην καὶ τὸ δαιμόνιον ἐξεληλυθός.

30. και απελθουσα εις τον οικον αυτης ευρεν το δαιμονιον εξεληλυθος και την θυγατερα βεβλημενην επι της κλινης 30. kai apelthoυsa eis ton oikon aυtes eυren to daimonion ekselelυthos kai ten thυgatera βeβlemenen epi tes klines

30 And she went away to her house and found the daughter (of her) put upon a cot, the demon having gone forth. {Mar 7:31 & Mat 15:29 Avoiding Herod’s territory.}

30. And when she was come to her house, she found the devil gone out, and her daughter laid upon the bed.

30. Und sie ging hin in ihr Haus und fand, daß der Teufel war ausgefahren und die Tochter auf dem Bette liegend.

30. Y como fué a su casa, halló que el demonio había salido, y a la hija echada sobre la cama.

30 И, придя в свой дом, она нашла, что бес вышел и дочь лежит на постели.

31 Ja hän lähti jälleen Tyyron alueelta ja kulkien Siidonin kautta tuli Galilean järven ääreen Dekapolin alueen keskitse.

31 Sitten Jeesus* lähti jälleen Tyyron ja Siidonin alueelta ja tuli Dekapoliin alueen keskitse Galilean järven luo.

31. Ja taas kuin hän läksi Tyron ja Sidonin maan ääristä, tuli hän Galilean meren tykö, kymmenen kaupungin maan äärten keskitse.

31. JA taas cuin hän läxi Tyrin ja Sidonin maan äristä tuli hän Galilean meren tygö kymmenen Caupungin maan ärten keskidze.

31. Ja taas quin hen vlosmeni Tyrin ia Sidonin maanäriste/ tuli hen Galilean meren tyge/ ninen kymenen Caupungein maan ärten keskitze. (Ja taas kuin hän ylosmeni Tyron ja Sidonin maan ääristä/ tuli hän Galilean meren tykö/ niiden kymmenen kaupunkein maan äärten keskitse.)

31. Καὶ πάλιν ἐξελθὼν ἐκ τῶν ὁρίων Τύρου καὶ Σιδῶνος ἦλθε πρὸς τὴν θάλασσαν τῆς Γαλιλαίας ἀνὰ μέσον τῶν ὁρίων Δεκαπόλεως.

31. και παλιν εξελθων εκ των οριων τυρου και σιδωνος ηλθεν προς την θαλασσαν της γαλιλαιας ανα μεσον των οριων δεκαπολεως 31. kai palin ekselthon ek ton orion tυroυ kai sidonos elthen pros ten thalassan tes galilaias ana meson ton orion dekapoleos

31 And again, having gone out from the borders of Tyre and Sidon, he came to the sea of Galilee, between the borders of Decapolis. {Mar 7:32-37 & Mat 15:30-31 Magadan and Bethsaida Summer 29 AD.}

31. And again, departing from the coasts of Tyre and Sidon, he came unto the sea of Galilee, through the midst of the coasts of Decapolis.

31. Und da er wieder ausging aus der Gegend von Tyrus und Sidon, kam er an das Galiläische Meer, mitten in das Gebiet der zehn Städte.

31. Y volviendo a salir de los términos de Tiro y de Sidón, vino a la mar de Galilea por en medio de los términos de Decápolis.

31 Выйдя из пределов Тирских и Сидонских, Иисус опять пошел к морю Галилейскому через пределы Десятиградия.

32 Ja hänen tykönsä tuotiin kuuro, joka oli melkein mykkä, ja he pyysivät häntä panemaan kätensä hänen päälleen.

32 Ja Hänen luokseen tuotiin kuuro mies, vaivoin puhuva, ja he pyysivät Häntä panemaan kätensä* hänen päälleen.

32. Ja he toivat hänen tykönsä kuuron, joka myös mykkä oli, ja he rukoilivat häntä panemaan kätensä hänen päällensä,

32. Ja he toit hänen tygöns cuuroin joca myös myckä oli ja he rucoilit händä paneman kätens hänen päällens.

32. Ja nin he toit henen tygens Cwroin/ ioca mös Mycke oli/ Ja he rucolit hende paneman kättens henen pälens. (Ja niin he toit hänen tykönsä kuuron/ joka myös mykkä oli/ Ja he rukoilit häntä panemaan kättänsä hänen päällensä.)

32. καὶ φέρουσιν αὐτῷ κωφὸν μογιλάλον καὶ παρακαλοῦσιν αὐτὸν ἵνα ἐπιθῇ αὐτῷ τὴν χεῖρα.

32. και φερουσιν αυτω κωφον μογιλαλον και παρακαλουσιν αυτον ινα επιθη αυτω την χειρα 32. kai feroυsin aυto kofon mogilalon kai parakaloυsin aυton ina epithe aυto ten cheira

32 And they bring to him a speaking impaired deaf (man) and they plead with him in order that he might lay his hand on him.

32. And they bring unto him one that was deaf, and had an impediment in his speech; and they beseech him to put his hand upon him.

32. Und sie brachten zu ihm einen Tauben, der stumm war, und sie baten ihn, daß er die Hand auf ihn legte.

32. Y le traen un sordo y tartamudo, y le ruegan que le ponga la mano encima.

32 Привели к Нему глухого косноязычного и просили Еговозложить на него руку.

33 Niin hän otti hänet erilleen kansasta, pisti sormensa hänen korviinsa, sylki ja koski hänen kieleensä

33 Otettuaan hänet erilleen kansasta Hän pani sormensa hänen korviinsa ja sylkäistyään kosketti hänen kieltään.

33. Ja hän otti hänen erinänsä kansasta ja pisti sormensa hänen korviinsa, sylki ja rupesi hänen kieleensä,

33. Ja hän otti hänen erinäns Canssasta ja pisti sormens hänen corwijns sylki ja rupeis hänen kieleens

33. Ja hen otti henen erinäns canssasta/ ia pisti sormens hene' coruijns/ ia Sylki ia rupesi henen kielehens/ (Ja hän otti hänen erinänsä kansasta/ ja pisti sormensa hänen korwiinsa/ ja sylki ja rupesi hänen kieleensä/)

33. καὶ ἀπολαβόμενος αὐτὸν ἀπὸ τοῦ ὄχλου κατ’ ἰδίαν ἔβαλε τοὺς δακτύλους αὐτοῦ εἰς τὰ ὦτα αὐτοῦ, καὶ πτύσας ἥψατο τῆς γλώσσης αὐτοῦ,

33. και απολαβομενος αυτον απο του οχλου κατ ιδιαν εβαλεν τους δακτυλους αυτου εις τα ωτα αυτου και πτυσας ηψατο της γλωσσης αυτου 33. kai apolaβomenos aυton apo toυ ochloυ kat idian eβalen toυs daktυloυs aυtoυ eis ta ota aυtoυ kai ptυsas epsato tes glosses aυtoυ

33 And having taken him away from the crowd privately, he put his fingers into his ears, and he spits, and touched his tongue.

33. And he took him aside from the multitude, and put his fingers into his ears, and he spit, and touched his tongue;

33. Und er nahm ihn von dem Volk besonders und legte ihm die Finger in die Ohren und spützte und rührte seine Zunge

33. Y tomándole de la multitud aparte, metió sus dedos en las orejas de él, y escupiendo tocó su lengua.

33 Иисус , отведя его в сторону от народа, вложилперсты Свои в уши ему и, плюнув, коснулся языка его;

34 ja katsahti ylös taivaaseen, huokasi ja sanoi hänelle: "Effata", se on: aukene.

34 Ja katsoen ylös taivaaseen Hän huokaisi ja sanoi hänelle: "Effata", se on 'aukene'.

34. Ja katsahtain taivaaseen huokasi, ja sanoi hänelle; ephphata, se on: aukene.

34. Cadzahtain Taiwasen huocais ja sanoi hänelle: hephethah$ se on aukene.

34. ylescatzachtain Taiuasen/ hoghasi/ ia sanoi henelle/ Hephethah/ se on/ Aukene. (ylös katsahtain taiwaaseen/ huokasi/ ja sanoi hänelle/ Hephathah/ se on/ Aukene.)

34. καὶ ἀναβλέψας εἰς τὸν οὐρανὸν ἐστέναξε καὶ λέγει αὐτῷ· Ἐφφαθά, ὅ ἐστι διανοίχθητι.

34. και αναβλεψας εις τον ουρανον εστεναξεν και λεγει αυτω εφφαθα ο εστιν διανοιχθητι 34. kai anaβlepsas eis ton oυranon estenaksen kai legei aυto effatha o estin dianoichtheti

34 And having looked up to heaven, he groaned and says to him, Ephphatha; (that is, Be opened).

34. And looking up to heaven, he sighed, and saith unto him, Ephphatha, that is, Be opened.

34. und sah auf gen Himmel, seufzte und sprach zu ihm: Hephatha! das ist: Tu dich auf!

34. Y mirando al cielo gimió, y dijo: Ephphatha; es decir: Sé abierto.

34 и, воззрев на небо, вздохнул и сказал ему: „еффафа", то есть: отверзись.

35 Niin hänen korvansa aukenivat, ja hänen kielensä side irtautui, ja hän puhui selkeästi.

35 (Heti) hänen korvansa aukenivat ja hänen kielensä side irtosi, ja hän puhui selvästi.

35. Ja kohta aukenivat hänen korvansa, ja hänen kielensä side pääsi vallallensa ja puhui selkiästi.

35. Ja cohta aukenit hänen corwans ja hänen kielens side pääsi wallallens ja puhui selkiäst.

35. Ja cochta Aukesit henen coruans/ Ja henen kielens sidhe tuli wallalens/ ia puhui selkiest. (Ja kohta aukesit hänen korwansa/ Ja hänen kielensä side tuli wallallensa/ ja puhui selkeästi.)

35. καὶ εὐθέως διηνοίχθησαν αὐτοῦ αἱ ἀκοαί καὶ ἐλύθη ὁ δεσμὸς τῆς γλώσσης αὐτοῦ, καὶ ἐλάλει ὀρθῶς.

35. και ευθεως διηνοιχθησαν αυτου αι ακοαι και ελυθη ο δεσμος της γλωσσης αυτου και ελαλει ορθως 35. kai eυtheos dienoichthesan aυtoυ ai akoai kai elυthe o desmos tes glosses aυtoυ kai elalei orthos

35 And immediately his ears were opened, and the bond of his tongue was loosed, and he was speaking correctly.

35. And straightway his ears were opened, and the string of his tongue was loosed, and he spake plain.

35. Und alsbald taten sich seine Ohren auf, und das Band seiner Zunge war los, und er redete recht.

35. Y luego fueron abiertos sus oidos; y fué desatada la ligadura de su lengua, y hablaba bien.

35 И тотчас отверзся у него слух и разрешились узы его языка, и стал говорить чисто.

36 Ja Jeesus kielsi heitä sitä kenellekään sanomasta; mutta mitä enemmän hän heitä kielsi, sitä enemmän he julistivat.

36 Jeesus* kielsi heitä kertomasta kenellekään. Mutta mitä enemmän Hän heitä kielsi, sitä enemmän he julistivat.

36. Ja hän haasti heidät kellenkään sanomasta. Mutta jota enemmän hän haasti, sitä enemmin he ilmoittivat.

36. Ja hän haasti heidän kellengän sanomast. Mutta jota enämmin hän haasti sitä enämmin he ilmoitit.

36. Ja hen hastoi heiden kellengen sanomasta. Mutta iota enämin quin hen hastoi/ site enämin he ilmoitit. (Ja hän haastoi kellenkään sanomasta. Mutta jota enemmin kuin hän haastoi/ sitä enemmin he ilmoitit.)

36. καὶ διεστείλατο αὐτοῖς ἵνα μηδενὶ εἴπωσιν· ὅσον δὲ αὐτὸς αὐτοῖς διεστέλλετο, μᾶλλον περισσότερον ἐκήρυσσον.

36. και διεστειλατο αυτοις ινα μηδενι ειπωσιν οσον δε αυτος αυτοις διεστελλετο μαλλον περισσοτερον εκηρυσσον 36. kai diesteilato aυtois ina medeni eiposin oson de aυtos aυtois diestelleto mallon perissoteron ekerυsson

36 And he ordered them in order that they should tell no one, but as many things as he was ordering them (not to tell), rather, they were preaching (it) even-more.

36. And he charged them that they should tell no man: but the more he charged them, so much the more a great deal they published it;

36. Und er verbot ihnen, sie sollten's niemand sagen. Je mehr er aber verbot, je mehr sie es ausbreiteten.

36. Y les mandó que no lo dijesen a nadie; mas cuanto más les mandaba, tanto más y más lo divulgaban;

36 И повелел им не сказывать никому. Но сколько Он ни запрещал им, они еще более разглашали.

37 Ja ihmiset hämmästyivät ylenmäärin ja sanoivat: "Hyvin hän on kaikki tehnyt: kuurot hän saa kuulemaan ja mykät puhumaan".

37 Ja he olivat erittäin hämmästyneitä ja sanoivat: "Hyvin Hän on kaikki tehnyt: Hän saa sekä kuurot kuulemaan, että mykät puhumaan."

37. Ja he suuresti hämmästyivät, sanoen: hyvästi hän kaikki teki: kuurot hän tekee kuulemaan ja mykät puhumaan.

37. Ja he suurest hämmästyit sanoden: hywästi hän caicki teki cuuroit hän teki cuuleman ja mykät puhuman.

37. Ja ylitze mären he hämmestyit/ sanoden/ Hyuesti hen caiki teki/ Cwroit hen teki culeman/ ia Myket puhuman. (Ja ylitse määrän he hämmästyit/ sanoen/ Hywästi hän kaikki teki/ Kuurot hän teki kuulemaan/ ja mykät puhumaan.)

37. καὶ ὑπερπερισσῶς ἐξεπλήσσοντο λέγοντες· Καλῶς πάντα πεποίηκε· καὶ τοὺς κωφοὺς ποιεῖ ἀκούειν καὶ τοὺς ἀλάλους λαλεῖν.

37. και υπερπερισσως εξεπλησσοντο λεγοντες καλως παντα πεποιηκεν και τους κωφους ποιει ακουειν και τους αλαλους λαλειν 37. kai υperperissos ekseplessonto legontes kalos panta pepoieken kai toυs kofoυs poiei akoυein kai toυs alaloυs lalein

37 And they were being abundantly astounded, saying, He has done all things well; he makes* even the deaf to hear, and the mute to speak.

37. And were beyond measure astonished, saying, He hath done all things well: he maketh both the deaf to hear, and the dumb to speak.

37. Und sie wunderten sich über die Maßen und sprachen: Er hat alles wohl gemacht; die Tauben macht er hörend und die Sprachlosen redend.

37. Y en grande manera se espantaban, diciendo: Bien lo ha hecho todo: hace a los sordos oir, y a los mudos hablar.

37 И чрезвычайно дивились, и говорили: все хорошо делает, - и глухих делает слышащими, и немых - говорящими.